Mestaruusliigan tulevaisuus

[Hihalyönti]

On ollut hänelle kova kuvio, mutta kyllähän tämä on arkea ihan kaikella tasolla, eikä se kuormittavuus ihan hirveästi muutu, kun puhutaan eri sarjatasoista, taikka junioreista. Monet juniorivalmentajat vetävät useita ryhmiä ja se tarkoittaa joka ilta toimintaa ja käytännössä joka viikonloppu turnausreissuja ympäri Suomea, oman oman siviilityön ohessa. Omasta mielestä juniorien valmentaminen on myös huomattavasti haastavampaa, kuin aikuisten. Siihen kun monta kertaa tulee päälle ns "Teini draamaa", "mukavia" vanhempia jne.
Tässä ehkä on juurikin tämänkin lajin kantilta se "biffi". Eli, eihän tuonkaltaiseen rumbaan kukaan täyspäinen lähde ja siksi juniorivalmentajia on todella vaikea saada kasaan. Sitten vielä sellaisia, jotka tekisivät useiden ikäluokkien kanssa töitä jne. Yksi mikä ei hirveästi maksaisi, olisi jollakin tapaa tuon arvostuksen tunnustaminen. Uskon, että kiertotietä, tämä Dolen avautuminen, siihenkin auttaa, mutta pitkä on vielä tie. Saurojen arvostus on luokkaa...keväällä kysytään "kai sä jatkat ensi vuonnakin" ja vanhemmilta tuleva arvostus....senhän kaikki tietääkin jo!

Ehkä ne menestyspaineet on ylimmällä sarjatasolla asia, joka lisää kuormitusta melkoisesti. Yleisö, yhteistyökumppanit jne.
Junioripuolella aktiivisesti ottaantuvat vanhemmat on varmasti "mukava lisä". Ja se kun ei ana jää junnusarjoihin vaan tulee joskus aikuispelaajankin mukana..

 

[Ryynäsen Topi]

Kova kuorma on Dolella ollut. Päivätyö ja siihen joukkueen valmentaminen toisena työnä. Kuulostaa aika epäinhimilliseltä kuviolta. Ihme, että jaksoi noinkin monta vuotta tehdä..

Nyt ollaan asian ytimessä!

Suomessa on paljon sellaisia hiljaisia puurtajia lentopallon parissa, jotka tekevät omassa seurassaan vuosia, jopa vuosikymmeniä, arvokasta työtä, että "oma" seura toimisi ja pysyisi pystyssä. Ei ole aina kivaa tulla marraskuun räntäsateessa illasta toiseen tekemään omaa osuutta siinä tehtävässä, missä kulloinkin olet.

Lentopalloseura tarvitsee osaajia ja puurtajia monella sektorilla ja kaikkia tarvitaan, että homma toimii. Onko jokapäiväistä talkootyötä tekevä henkilö vähäpätöisempi kuin seuralle rahoitusta hankkiva? Kaikkia tarvitaan jotta homma pyörii päivästä ja viikosta toiseen.

Sivusta on helppo huudella, että tuo ja tuo asia olisi pitänyt tehdä toisin. Useasti vielä nuo puskista huutelijat ovat niitä, jotka eivät koskaan tee mitään konkreettista seuratyön eteen.

Kuten Einomies tuossa aiemmin kirjoitti, niin arvostus Dolea kohtaan vaan kasvaa ulostulonsa jälkeen. Dolen "kuorma" on ollut todella raskas. Heikompi ei olisi kestänyt näin pitkään.

Jos lentopallo ei olisi meille niin rakas laji, niin tuskin jaksaisimme vuodesta toiseen. Tappion hetkellä monasti tulee mieleen, että miksi teen tätä työtä oman seuran eteen? Sitten, kun tulee se hyvä onnistuminen ja oma joukkue voittaa, niin se tunne on niin sanoinkuvaamattoman voimakas siitä, että taas jaksaa eteenpäin.

Hyvää alkavaa kesää palstalaisille pitkän lentopallokauden jälkeen. Vedetään vään happea ja jatketaan taas hommia uudella innolla,

 

[SitKu]

Ammattilaisjoukkueen valmentajalla on menestyspaineet jota junnuvalmentajan ei tarvitse kokea, tai ainakaan minun mielestä ei kuuluisi. Siinä on vissi ero. Mutta jos tykkää valmentamisesta ja sitä saa tehdä työkseen eli saa oikein palkkaakin niin ei kai asiat silloin kovin huonosti ole.

Tämä on aivan totta. Tosin voisi ajatella, että taloudellisesti paineita ei olisi kuin siinä, että se siviilityö, josta palkkapussi tulee kärsi liikaa. Valmentajahan saa lähinnä hiluja tuon rinnalla ja korvausta mahdollisesti menetetystä työajasta. Siinä kohtaa, tietysti astuu peliin myös se kunniahimo ja varmasti vanhalla pelaajalla se on melko korkea, joka sitten luo tuota menestymis- painetta. Sanoisin kuitenkin, että tuo on vain se valmentajan kuuluisa polku mikä pitää käydä. Eli tästä kaikesta pitää oppia ja jos valmentamiseen palaa, niin ymmärtää oman rajallisuutensa ja nauttii itse hommasta.

 

[Ylläpito]

Ja tämä siis ajasta 15:50 eteenpäin.

Urheiluruutu | Urheiluruutu

Yle Areena - Enemmän kuin ehdit katsoa ja kuunnella. Yle Areenassa on tarjolla radio- ja televisio-ohjelmia, suoria lähetyksiä sekä ohjelmatiedot.

areena.yle.fi

 

[muistajuodavettä]

Kovasti täällä tivasivat Kalle ja Tapsa vastauksia miten korjata lajin tilanne jos seurat ovat konkurssikypsiä. Vastaushan olisi niinkin helppo kuin että isompi sarja.

Tällä hetkellä suomalainen lentopallo on tylsää. Mitä iloa on katsoa sarjaa jossa playoffpaikkojen varmistuessa viimeiset 10 peliä ovat panoksettomia? Taso oli tänä vuonna myös hurja niin mestaruusliigassa kuin ykkössarjassa. Yksi 16 seuran sarja niin johan tulee mielenkiintoa.

Joo, taso vähän tippuu, joo kärkikahinoita on vähemmän. Mutta jo on paikkallistaistoissakin ytyä ja panosta kun ne ovat harvinaisempaa herkkua. Jättää myös tilaa seuroille lähteä kauteen pienemmällä budjetilla kehitysmielessä, samaan aikaen avaten mahdollisuuden tuhkimotarinaan muita "kevyemmällä" rosterilla (vrt. SaiPa 2025 Liigafinaalissa). Mikäpä sen parempaa lajille kun oikea säkeissä asti tuntuva jännitys runkosarjan viimeisen peliin ratkaisuun jäävästä playoffpaikasta? Tai vaikkapa pienemmän, mutta intohimoisen lentopallopaikkakunnan playoffmenestys tyhjästä?

Tätä olen itse toivonut jo tovin, en tiedä mitä muut mieltä. Mutta minusta edes playoffeissa ei oikein ole mielenkiintoa kun tilaa ei riitä tarinoille, mitä loppujen lopuksi jokainen laji elää ja hengittää.

 

[Rici]

Kovasti täällä tivasivat Kalle ja Tapsa vastauksia miten korjata lajin tilanne jos seurat ovat konkurssikypsiä. Vastaushan olisi niinkin helppo kuin että isompi sarja.

Tällä hetkellä suomalainen lentopallo on tylsää. Mitä iloa on katsoa sarjaa jossa playoffpaikkojen varmistuessa viimeiset 10 peliä ovat panoksettomia? Taso oli tänä vuonna myös hurja niin mestaruusliigassa kuin ykkössarjassa. Yksi 16 seuran sarja niin johan tulee mielenkiintoa.

Joo, taso vähän tippuu, joo kärkikahinoita on vähemmän. Mutta jo on paikkallistaistoissakin ytyä ja panosta kun ne ovat harvinaisempaa herkkua. Jättää myös tilaa seuroille lähteä kauteen pienemmällä budjetilla kehitysmielessä, samaan aikaen avaten mahdollisuuden tuhkimotarinaan muita "kevyemmällä" rosterilla (vrt. SaiPa 2025 Liigafinaalissa). Mikäpä sen parempaa lajille kun oikea säkeissä asti tuntuva jännitys runkosarjan viimeisen peliin ratkaisuun jäävästä playoffpaikasta? Tai vaikkapa pienemmän, mutta intohimoisen lentopallopaikkakunnan playoffmenestys tyhjästä?

Tätä olen itse toivonut jo tovin, en tiedä mitä muut mieltä. Mutta minusta edes playoffeissa ei oikein ole mielenkiintoa kun tilaa ei riitä tarinoille, mitä loppujen lopuksi jokainen laji elää ja hengittää.

Komppaan tätä. 16 seuraa on aika paljon, mutta ainakin jokunen joukkue lisää nostaisi kiinnostavuutta.

 

[Benq]

Keskusteluissa nousee useasti esille kaksi keinoa joita olen havainnut:
1) Kaikki on kiinni katsojamääristä ja sponsoreista
2) Laji/Tuote täytyisi saada kiinnostavammaksi.

Jos pohdin ajankuluksi näitä kahta ratkaisua ja miksi se ei ole toiminut omasta mielestä:
1) Katsojat ovat nykyään paljon vaikeampi saada katsomoihin, koska rahan käyttö on maltillisempaa, suuret ikäluokat eivät pääse enään paikalle (jotka rakensivat ennen pääjoukon faneista), kaikki kustannukset nousevat mikä ajaa lippuhintojen nousuun.
a) Tosiasia on että yleisön keskiarvo ei tällä hetkellä riitä kattamaan kustannuksia niin paljoa että jotain jäisi toiminnan kehittämiseen.
b) Yritykset joutuvat tässä maailmantilanteessa karsimaan sponsorirahoja ja niitä ohjataan toimintaa joista näkyvyyttä odotetaan saavan vastineeksi enemmän.

2) Lentopallo on erittäin viihdyttävä laji ja tuote on pääsääntöisesti kunnossa. Itse ottelutapahtumat ovat pääsääntöisesti kaikilla seuroilla tiloissa joita ei olla suunniteltu ”huikeiden ottelutapahtumien” järjestämiseen (valot, seinien väritys, katsomot, yleiset tilat, äänentoisto…). Tämä olisi uusissa halleissa hienoa ottaa huomioon. Kustannusten vuoksi emme pääse toteuttamaan enään sitä potentiaalia joka vetoaisi nuoriin, joihin tällä hetkellä koripallo ja jääkiekko pystyy.

Oma ajatukseni tulonlähteeksi pitäisi olla selkeästi pois ”toivotaan toivotaan” tulonlähteistä - eli näistä kahdesta ottelutapahtumaan sidotusta. Rahaa pitää saada tuottamaan muulla tavoin, mikä ei ole riippuvainen näistä kahdesta.

Suosittelen tutustumaan minkälaisia jäsenpalveluita ja tuotteita seurat tarjoavat Euroopassa esim. kuluttajille ja yrityksille. Tämän hetken trendi on työhyvinvointi ja jaksaminen - löytyykö seurasta osaamista tarjota palveluita oman kaupungin tähän trendiin ja luoda tulonlähdettä tätä kautta? Hyvä mahdollisuus luoda yhteyksiä yrityksiin, henkilökuntaan ja heidän läheisiin ja saadan heidät katsomoon.

 

[Ottolola]

No ei mene keskustelun kehyksiin mutta, greyhoundeja harrastaneena niin ei voi kuin kehua esim. Irlantilaisten kekseliäisyyttä. Tuolla oheis hommissa panostetaan nuoriin ja heidän viihtymiseen ko. tapahtumissa. Viitseliäisyys ja mielikuvitus vaan käyttöön ja paikallinen yhteistyö ja kas vaan meillähän saattaa ollakkin nuoria jotka tulee seuraamaan otteluja????

 

[Ottolola]

Sama ongelma on myös esimerkiksi ravi tapahtumissa. Seuraajat/pelaajat vanhenee eikä uutta sukupolvea ole näkyvissä! Mikä toimi 70-80-90 luvulla ei toimi enää nyt, oheis hässäkkää on vaan oltava millaista ja kuinka niin se kun vielä tietäisi?

 

[Sakke]

Sama ongelma on myös esimerkiksi ravi tapahtumissa. Seuraajat/pelaajat vanhenee eikä uutta sukupolvea ole näkyvissä! Mikä toimi 70-80-90 luvulla ei toimi enää nyt, oheis hässäkkää on vaan oltava millaista ja kuinka niin se kun vielä tietäisi?

Varmaankin pitäisi tehdä niin, että peli olisi se oheishässäkkä, päätapahtuman tauolla. 🤔

 

[juuso169]

Varmaankin pitäisi tehdä niin, että peli olisi se oheishässäkkä, päätapahtuman tauolla. 🤔

Tämä. Kahden nimiartistin keikkojen välillä lentispeli. Joku vois jossain kokeilla. Oulu, feel free to use 😉
😛

 

[massinen]

Matkan päästä katsottuna on muodostunut kuva, että tapahtumaan kuin tapahtumaan kerääntyy runsaasti väkeä jos tarjolla on;

1) Ilmaisia ämpäreitä
2) Olutteltta

Koriksessa näyttäisi olevan vielä tauoilla tanssityttöjä - ehken lentisseurojen talkoolaiset voisivat kehittää jotain jonka kuluneet nivelet mahdollistaisivat ...



Joskus Puolan sarjoissa on ollut lämppärin aikana keskarien taisto kuka lyö pystyimpään, ja mieluumiin pompusta kattoon.

 

[massinen]

Yksi syy voisi olla lentopallon näkymättömyys valtamedioissa (esim. HS).

Ei edes ottelutuloksia näytetä.
Kyselin aikoinaan (2017) toimitukselta syytä, ja selityksiä tuli:

Lentopallon lisenssien määrä on koko ajan laskeva, ts. lisenssejä liian vähän, kun vertaillaan lehden suosimia lajeja: jääkiekko, jalkapallo, salibandy, koripallo.

Eivät panosta tulosurheiluun, vain henkilökuvia, analyyseja ;-) tms.
Tosin hieman suivaannuin kun lentopallon MM-karsinnoista (Suomi mukana) ei ollut mitään juttua - ei edes tuloksia - mutta samaan aikaan jossain Siperiassa oli hiihtosuunnistuksen kisat, ja siitä kyllä tulokset oli saatu lehteen.

Kyselin hiihtosuunnistajien lisenssimääristä, mutta ... ei vastausta.
Eli lehden urheilutoimituksen omat intressit myös vaikuttavat.

Seurojen pitäisi työntää tuloksia/juttuja toimitukseen. Ennenvanhaan oli lehden toimittaja katsomassa peliä ja sitä kautta myös raporttia tuli julkisuuteen.

Välttämättä Verkkovirhe ei saavuta nuorempaa väestöä.
Tosin ei ehken printtimedia yleensäkään ...

Eli: medianäkyvyys on tärkeässä roolissa.
Ei voi olla vaikuttamatta pääkaupunkiseudun kehitykseen.

 

[lentoonari]

Matkan päästä katsottuna on muodostunut kuva, että tapahtumaan kuin tapahtumaan kerääntyy runsaasti väkeä jos tarjolla on;

1) Ilmaisia ämpäreitä
2) Olutteltta

Ämpärillinen olutta katsomoon ja tyhjennettyäsi sen, saat pitää ämpärin?

Ei taida yhtä yksittäistä hopealuotia löytyä, jolla saataisiin lisää katsojia ja rahaa seuroille.
Joukkuemäärän lisääminen on tietenkin yksi, kun Savo ja Tiikerit pelasivat vajaa 15 kertaa vastakkain saman kauden aikana, niin aletaan jo sietorajoja koetella.
Lentopalloa pelataan usein saleissa jonka ympärillä fasiliteetit vähän heikot esim. Ruoka- ja juomamyyntiin. Ei moni jaksa jonottaa kahvijonoon päästäkseen hörppäämään kahvit seisaaltaan.
Nykyaikaise digitaaliset työkalut ja markkinointi kyllä uupuvat suurelta osin. Nettisivut ja Facebook ovat jo eilistä päivää. Itse seuraan esim. Jääkiekon ja futiksen puolella kannattamiani seuroja app:n puolella. Tämä ei toki pelkästään lentopallon puute. Mutta sinne on mahdollista rakentaa kohdennettua sisältöä ja mielenkiintoista lisätietoa kannattajille.
Lentopallon harrastajat itse pitäisi myös saada katsomoihin. Ei taida nyt katsojaluvut korreloida, kuitenkaan, harrastajien määrän kanssa?

 

[Benq]

Täytyy antaa isot aplodit Oulun sosiaaliselle medialle ja markkinoinnille! Tekevät todella hyvää ja aktiivista työtä..

 

[Pasma]

Sama ongelma on myös esimerkiksi ravi tapahtumissa. Seuraajat/pelaajat vanhenee eikä uutta sukupolvea ole näkyvissä! Mikä toimi 70-80-90 luvulla ei toimi enää nyt, oheis hässäkkää on vaan oltava millaista ja kuinka niin se kun vielä tietäisi?

Ei kai me vaan nyt petetä itseämme keksimällä erinäköisiä syitä miksi porukkaa ei käy enempää peleissä? Määrät olleet sitä samaa sieltä 70-luvulta lähtien, jopa kasvaneet isompien salien myötä.Lajin harrastajien määrä korreloi suoraan katsojamääriin, meidän ongelma katsomoissa on että harrastajat ovat pääosin nuoria tyttöjä. Niiden varaan ei voi rakentaa minkäänlaisia odotuksia.Muutenhan se on hyvä juttu että on harrastajia.
Kai se peli on se juttu, kyllä futista, lätkää, jne mennään pelin takia katsomaan. Olutta voi juoda kotonakin eikä kukaan oluen takia peleihin mene. Noita nuorempaa sukupolvea useasti haastatellut jos lähtisivät lentispeliin. ei vaan kiinnosta .
Minkäs teet...

 

[lentoonari]

Kai se peli on se juttu, kyllä futista, lätkää, jne mennään pelin takia katsomaan. Olutta voi juoda kotonakin eikä kukaan oluen takia peleihin mene. Noita nuorempaa sukupolvea useasti haastatellut jos lähtisivät lentispeliin. ei vaan kiinnosta .
Minkäs teet...

Kyllä varmasti, peliä lähdetään katsomaan. Pieni ero kuitenkin lentopallon ja esim futiksen tai lätkän välillä - näihin jälkimmäisiin saa aika helposti mukaan kaverin/yritysvieraita. Vaikkei itse peli olisikaan niin se juttu. Tämä ei oikein toimi lentopallossa. Ja yritysvieraat toki ovat mukavia siinäkin mielessä, että yleensä tapahtumassa käytetään myös enemmän rahaa.

 

[Kauko 90]

Sama ongelma on myös esimerkiksi ravi tapahtumissa. Seuraajat/pelaajat vanhenee eikä uutta sukupolvea ole näkyvissä! Mikä toimi 70-80-90 luvulla ei toimi enää nyt, oheis hässäkkää on vaan oltava millaista ja kuinka niin se kun vielä tietäisi?

Todellakin,
aika on uusi, ja ihminen elää uudenlaista elämää. Hakee aina vaan uusia elämyksiä!
Raviurheilua vuosikymmeniä seuranneena muistan kuinka Charme Asserdal täytti raviradat. Mentiin katsomaan ilmiötä!
Pamela Owino oli ilmiö menneellä kaudella. Kun Pamela tuli omalle paikkakunnalle pelaamaan, varmaankin moni meni uteliaisuuttaan katsomaan huippua. Mutta ehkä vain kerran.
Kännykkä taas antaa viihdettä ja ilmiöitä helposti pari tuntia, ihan löhöömällä.
Suomi on pieni ja nuukaan markan maa.
Luojan kiitos että saadaan monella paikkakunnalla vielä siedettävät katsojamäärät, sillä lentopallo on hieno laji.

 

[Rapakunto]

 

[Rapakunto]

Tulospalvelu antaa yleisötietoja edeltävältä 11. kaudelta. Pelkkä runkosarja huomioitu. 19-20 kaudelle tein korjauksen keskiarvolaskentaan odotetun yleisömäärän perusteella kun 2 pelissä ei yleisöä koronarajoitusten iskiessä.

Summaten, koronasta toivuttu. Yleisömäärät samalla tasolla nykyisin kuin kausilla 14-15 ja 19-20. Näin voitaneen myös todeta että tällä 11 vuoden otannalla yleisömäärät eivät myöskään ole laskussa.

11-vuoden aikana sarjasta pudonneita seuroja yhteensä 7 kappaletta. Lisäksi Leka ja Sampo yhdistyneet Savo Volleyksi.
Uusia seuroja 5 kappaletta ml. AC Oulu.