Lentopallo kansainvälisenä huippu-urheiluna

[seppoklaus]

Meidän miesten FIVB ranking on nyt 23 ja ollaan Euroopassa 14:ksi paras maa. Naisissa samat luvut on 43 ja 24. Kutakuinkin näin on ollut palttiarallaa tilanne viimeiset viitisentoista vuotta. Naiset kävivät muistaakseni välillä jonkin verran ylempänä. Ranking-järjestelmä on aika lahjomaton ja se on aika hyvä mittari siitä missä mennään.

Tuntuu vähän, että täällä vallitsevana käsityksenä on että oikeastaan mitään isompaa ei tarvitse tehdä, pitää vaan tehdä asioita paremmin. Uskoisin kuitenkin, että ihmiset joilla on lajiin suuri intohimo, tekee asioita jo nyt niin hyvin kuin pystyy. Ei ole mitään maagista "parempaa" joka jostakin tulee ja kaikki sujuu paremmin. Tai näin voi uskoa, mutta siinä on kyllä haihattelun makua.

Meidän lajin voi olettaa sen resursseilla, koolla, rakenteilla ja järjestelmillä pärjäävän kutakuinkin samalla tasolla tulevinakin vuosina, olettaen että pelaajamäärä pysyy kutakuinkin samalla tasolla ja valtion huippu-urheilulle ja muulle liikunnalle/urheilulle kanavoima potti ei merkittävästi muutu.

***
Tuon tämä ketjun avauksen ajatus oli koettaa miettiä, olisiko mahdollista tehdä jotain, joka mahdollistaisi paremman huippu-urheilumenestyksen, erityisesti lentopallossa. Vaikka menestyksen tekee yksilöt (pelaajat, valmentajat, taustaihmiset), ympäristöllä on valtava merkitys siihen mitä saavutetaan.

Avauksessa nostettiin esiin nimenomaan kulttuurillinen ympäristö; kuinka ympäristö kannustaa laittamaan all in ja luo siihen mahdollisuudet. Siinä sanottiin, että tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet on rajatulla määrällä yksilöitä ja heilläkin kehitys on huippu-urheilun näkökulmasta kompromissien sävyttämää.

***
Paras vaihe pojilla tässä ympäristössä on pienelle joukolle ikäluokasta mahdollistettu Kuortaneen aika. Siellä on mahdollista panostaa aikalailla kaikki energia omaan kehittymiseen niin lajissa kuin ominaisuuksiltaan. Suurimmat haasteet on ominaisuuspuolella; vastaan tulee aiempina vuosina hankitut fyysiset ominaisuudet tai oikeastaan niiden puute mikä näkyy osin myös loukkaantumisina - joita kyllä sattuu tavoitteellisessa harjoittelussa muutenkin. Oikoteitä urheilijaksi ei kuitenkaan ole ja polku on kuitenkin käytävä jos sinne haluaa.

Avainkysymyksiä:
- miten saada enemmän urheilua/liikuntaa aikaisiin vuosiin?
- miten saada lisää pelaajia?
- miten jatkaa yhtä kokonaisvaltaisessa ympäristössä myös Kuortaneen vuosien jälkeen?
- miten saada kehittyvään ympäristöön myös late bloomerit?

***
Tyttöjen puolella osalle Kuortane tulee jo myöhässä, kehityksen kannalta kriittisen tärkeitä vuosia on tuossa kohden takana. Liigakentät kutsuu jo aikaisemmin edenneitä. Samoin monella on kohtuullisen hyvä ympäristö tarjolla omalla kotiseudullaan; löytyy 1-sarjaa ja liigan akatemiaa, Kuortaneelle lähtemisen edut nähdään pienemmäksi kuin sinne lähtemisen vaiva. Ja kun ikäluokkien parhaista siellä on vain noin kolmannes, se syö houkuttelevuutta entisestään.

Avainkysymyksiä:
- miten saada enemmän urheilua/liikuntaa aikaisiin vuosiin?
- miten saada isompi määrä jo nuoremmassa ikäluokassa (12-15 vuotta) laadukkaampaan ympäristöön?
- miten saada fyysisen harjoittelun laatu jo aikaisemmin (12-15 vuotta) riittävälle laatutasolle ja määriin?
- miten saada merkittävästi isompi määrä nuoria "kuortaneiässä" (15-17) vastaavanlaisiin olosuhteisiin eri puolilla maata?
- miten jatkaa kokonaisvaltaisessa ympäristössä myös 17+ -vuosina?
- miten saada kehittyvään ympäristöön myös late bloomerit? (mikä voi olla tytöissä 2-4 vuotta aiemmin kuin pojissa)

***
Elämä on valintoja, myös urheilijan elämä.

Samoin laji tekee valintoja. Vanha sanonta kertoo: "Jos mitään ei muuta, mikään ei muutu".

Sekin on ihan fine jos niin halutaan 😊

 

[Kassari]

Meidän miesten FIVB ranking on nyt 23 ja ollaan Euroopassa 14:ksi paras maa. Naisissa samat luvut on 43 ja 24. Kutakuinkin näin on ollut palttiarallaa tilanne viimeiset viitisentoista vuotta. Naiset kävivät muistaakseni välillä jonkin verran ylempänä. Ranking-järjestelmä on aika lahjomaton ja se on aika hyvä mittari siitä missä mennään.

Tuntuu vähän, että täällä vallitsevana käsityksenä on että oikeastaan mitään isompaa ei tarvitse tehdä, pitää vaan tehdä asioita paremmin. Uskoisin kuitenkin, että ihmiset joilla on lajiin suuri intohimo, tekee asioita jo nyt niin hyvin kuin pystyy. Ei ole mitään maagista "parempaa" joka jostakin tulee ja kaikki sujuu paremmin. Tai näin voi uskoa, mutta siinä on kyllä haihattelun makua.

Meidän lajin voi olettaa sen resursseilla, koolla, rakenteilla ja järjestelmillä pärjäävän kutakuinkin samalla tasolla tulevinakin vuosina, olettaen että pelaajamäärä pysyy kutakuinkin samalla tasolla ja valtion huippu-urheilulle ja muulle liikunnalle/urheilulle kanavoima potti ei merkittävästi muutu.

***
Tuon tämä ketjun avauksen ajatus oli koettaa miettiä, olisiko mahdollista tehdä jotain, joka mahdollistaisi paremman huippu-urheilumenestyksen, erityisesti lentopallossa. Vaikka menestyksen tekee yksilöt (pelaajat, valmentajat, taustaihmiset), ympäristöllä on valtava merkitys siihen mitä saavutetaan.

Avauksessa nostettiin esiin nimenomaan kulttuurillinen ympäristö; kuinka ympäristö kannustaa laittamaan all in ja luo siihen mahdollisuudet. Siinä sanottiin, että tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet on rajatulla määrällä yksilöitä ja heilläkin kehitys on huippu-urheilun näkökulmasta kompromissien sävyttämää.

***
Paras vaihe pojilla tässä ympäristössä on pienelle joukolle ikäluokasta mahdollistettu Kuortaneen aika. Siellä on mahdollista panostaa aikalailla kaikki energia omaan kehittymiseen niin lajissa kuin ominaisuuksiltaan. Suurimmat haasteet on ominaisuuspuolella; vastaan tulee aiempina vuosina hankitut fyysiset ominaisuudet tai oikeastaan niiden puute mikä näkyy osin myös loukkaantumisina - joita kyllä sattuu tavoitteellisessa harjoittelussa muutenkin. Oikoteitä urheilijaksi ei kuitenkaan ole ja polku on kuitenkin käytävä jos sinne haluaa.

Avainkysymyksiä:
- miten saada enemmän urheilua/liikuntaa aikaisiin vuosiin?
- miten saada lisää pelaajia?
- miten jatkaa yhtä kokonaisvaltaisessa ympäristössä myös Kuortaneen vuosien jälkeen?
- miten saada kehittyvään ympäristöön myös late bloomerit?

***
Tyttöjen puolella osalle Kuortane tulee jo myöhässä, kehityksen kannalta kriittisen tärkeitä vuosia on tuossa kohden takana. Liigakentät kutsuu jo aikaisemmin edenneitä. Samoin monella on kohtuullisen hyvä ympäristö tarjolla omalla kotiseudullaan; löytyy 1-sarjaa ja liigan akatemiaa, Kuortaneelle lähtemisen edut nähdään pienemmäksi kuin sinne lähtemisen vaiva. Ja kun ikäluokkien parhaista siellä on vain noin kolmannes, se syö houkuttelevuutta entisestään.

Avainkysymyksiä:
- miten saada enemmän urheilua/liikuntaa aikaisiin vuosiin?
- miten saada isompi määrä jo nuoremmassa ikäluokassa (12-15 vuotta) laadukkaampaan ympäristöön?
- miten saada fyysisen harjoittelun laatu jo aikaisemmin (12-15 vuotta) riittävälle laatutasolle ja määriin?
- miten saada merkittävästi isompi määrä nuoria "kuortaneiässä" (15-17) vastaavanlaisiin olosuhteisiin eri puolilla maata?
- miten jatkaa kokonaisvaltaisessa ympäristössä myös 17+ -vuosina?
- miten saada kehittyvään ympäristöön myös late bloomerit? (mikä voi olla tytöissä 2-4 vuotta aiemmin kuin pojissa)

***
Elämä on valintoja, myös urheilijan elämä.

Samoin laji tekee valintoja. Vanha sanonta kertoo: "Jos mitään ei muuta, mikään ei muutu".

Sekin on ihan fine jos niin halutaan 😊

Hyvä viesti taas ja pohdittavaa👍
Seuraavaksi sitten niitä keinoja😉

Pallosalaman kysymys, "mitäs tekisit"? oli itsellekin herättävä.

Eihän nuo aikaisemmassa vaiheessa treenimääriä nostavat yläkoululeiritykset, liikuntapainotteiset yläkoulut aamutreeneineen ym. ole vielä toimineet kovinkaan montaakaan vuotta meidän lajissa. Eli nämä muutokset ovat mielestäni selkeitä rakennemuutoksia. Niitä pitääkin tehostaa.

Pyrkimys tehostaa olemassaolevaa on aika usein myös seurausta siitä, että kenelläkään ei ole esittää uutta isompaa rakenteellista muutosta. Porukalla todetaan kyllä, että tuossa ja tuossa olisi kehitettävää ja näin pitäisi olla. Hiljaista alkaa olemaan, kun pitäisi kehittää jotain konkreettista isoa muutosta.

 

[Pallosalama]

Tää on ninkun kansantalous 🤔15v ollut vaikeeta ratkaista,yrittäjiä kyllä ollut.Ohan noi nuorten jutut ,jos saatas lajissa pysyyn pitempään ykkösjuttuja ja uusia tulijoita.Tää valitettavasti on mittaankin sidottu enemmän kun jalkkis ja jääkiekko.Joten oikeita tyyppejä vähemmän.

 

[Viisto]

Jälleen hyvä kirjoitus seppoklausilta.

Itse näen tilanteen sellaisena, että järjestelmä ei ole rikki, mutta kaiken toiminnan edellytys on jatkuva kehittyminen. Paikalleen ei voida jäädä ja olettaa, että samat toimintamallit toimivat vuosikymmenestä toiseen. Toisaalta sekään ei ole hyvä, että puretaan kaikki ja rakennetaan kokonaan uusi toimintamalli. Ihmiset tapaavat nähdä asiat turhan negatiivisesti eivätkä näe jatkuvaa hidasta, mutta varmaa kehitystä. Yhteiskunta ja maailma menee koko ajan parempaan suuntaan, vaikka uutisista muuta voisi päätellä.

Tämä liittyy itse aiheeseen sen verran, että vaikka aiheellista kritiikkiä 12-18-vuotiaiden urheilu-uran tukemiseksi annetaan, järjestelmä on kuitenkin hitaasti, mutta varmasti muuttunut joustavammaksi (puhun tässä yleisesti koulujärjestelmästä urheiluakatemioineen, Lentopalloliiton toiminnasta ei niin paljon tietoa ole). Tämä taas antaa koko ajan enemmän mahdollisuuksia toteuttaa toimiva järjestelmä, jossa näin halutaan ja osataan.

Annan pari konkreettista kehitysehdotusta, joilla ehkä voitaisiin saada sekä massaa että tulosta huipulla. Molemmat liittyvät rahaan, sillä on karu fakta, että se aika pitkälle ratkaisee nykypäivänä tuloksen.

Ensimmäinen on tavoite palkata vähintään yksi täysipäiväinen työntekijä jokaiseen junioriseuraan. Näinhän monissa seuroissa on jo tilanne ja toivottavasti tähän suuntaan mennään. En tiedä, miten paljon liitto tätä tällä hetkellä tukee, joku sisällä toiminnassa oleva voi avata.

Toinen liittyy markkinointiin. Se on nykypäivänä elinehto toiminnan elinvoimaisuudelle kaikilla tasoilla. Me häviämme tässä kilpailussa koripallolle 100-0 monista lajien historiaan liittyvistä syistä johtuen. Koripallo rakentaa jokaisesta harjoitusottelustakin yleisötapahtuman, me erikseen ilmoitamme pelaavamme suljetuin ovin. Tässäkin asiassa olemme menneet paljon eteenpäin, mutta todella paljon on vielä tekemistä.

Kolmantena kehityskohteena (tähän ei suoraan liity raha) on se, että meidän pitää juurruttaa laji Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Siellä ne tulevaisuuden lapset ovat. Tässäkin PuMa, TuTo ja Kisko tekevät hienoa työtä (TuTon ja Kiskon junioritoiminnasta ei minulla kyllä tietoa). Miten saataisiin Isku takaisin jaloilleen?

Eli mielestäni koko ajan mennään eteenpäin, mutta mennäänkö tarpeeksi kovaa, että pysytään muiden perässä?

 

[Kassari]

Jälleen hyvä kirjoitus seppoklausilta.

Itse näen tilanteen sellaisena, että järjestelmä ei ole rikki, mutta kaiken toiminnan edellytys on jatkuva kehittyminen. Paikalleen ei voida jäädä ja olettaa, että samat toimintamallit toimivat vuosikymmenestä toiseen. Toisaalta sekään ei ole hyvä, että puretaan kaikki ja rakennetaan kokonaan uusi toimintamalli. Ihmiset tapaavat nähdä asiat turhan negatiivisesti eivätkä näe jatkuvaa hidasta, mutta varmaa kehitystä. Yhteiskunta ja maailma menee koko ajan parempaan suuntaan, vaikka uutisista muuta voisi päätellä.

Tämä liittyy itse aiheeseen sen verran, että vaikka aiheellista kritiikkiä 12-18-vuotiaiden urheilu-uran tukemiseksi annetaan, järjestelmä on kuitenkin hitaasti, mutta varmasti muuttunut joustavammaksi (puhun tässä yleisesti koulujärjestelmästä urheiluakatemioineen, Lentopalloliiton toiminnasta ei niin paljon tietoa ole). Tämä taas antaa koko ajan enemmän mahdollisuuksia toteuttaa toimiva järjestelmä, jossa näin halutaan ja osataan.

Annan pari konkreettista kehitysehdotusta, joilla ehkä voitaisiin saada sekä massaa että tulosta huipulla. Molemmat liittyvät rahaan, sillä on karu fakta, että se aika pitkälle ratkaisee nykypäivänä tuloksen.

Ensimmäinen on tavoite palkata vähintään yksi täysipäiväinen työntekijä jokaiseen junioriseuraan. Näinhän monissa seuroissa on jo tilanne ja toivottavasti tähän suuntaan mennään. En tiedä, miten paljon liitto tätä tällä hetkellä tukee, joku sisällä toiminnassa oleva voi avata.

Toinen liittyy markkinointiin. Se on nykypäivänä elinehto toiminnan elinvoimaisuudelle kaikilla tasoilla. Me häviämme tässä kilpailussa koripallolle 100-0 monista lajien historiaan liittyvistä syistä johtuen. Koripallo rakentaa jokaisesta harjoitusottelustakin yleisötapahtuman, me erikseen ilmoitamme pelaavamme suljetuin ovin. Tässäkin asiassa olemme menneet paljon eteenpäin, mutta todella paljon on vielä tekemistä.

Kolmantena kehityskohteena (tähän ei suoraan liity raha) on se, että meidän pitää juurruttaa laji Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Siellä ne tulevaisuuden lapset ovat. Tässäkin PuMa, TuTo ja Kisko tekevät hienoa työtä (TuTon ja Kiskon junioritoiminnasta ei minulla kyllä tietoa). Miten saataisiin Isku takaisin jaloilleen?

Eli mielestäni koko ajan mennään eteenpäin, mutta mennäänkö tarpeeksi kovaa, että pysytään muiden perässä?

Hieno lista👍

Itselleni on tullut sellainenkin asia vastaan, että tiedetäänkö meidän lajissa jokaisella paikkakunnalla tällaisia tukitoimia olevan? Eli onko tiedotus seuroihin, valmentajiin kunnossa ja toisaalta taas, onko seurojen päässä osaavia ihmisiä? Liittyy oleellisesti tuohon palkattuun työntekijään.


Eli esimerkkinä. Nuo liikuntapainoitteisuudet ym. ovat pienillä paikkakunnilla hyvin usein ihan rehtorista ja seuroista kiinni. Nykyinen järjestelmä antaa kyllä mahdollisuuden rakentaa vaikka paritkin treenit (hiukan kankeasti kylläkin) yläasteikäisten aamuihin. Se vaatii usein aktiivisuutta seuralta koulun suuntaan. Jonkun pitää tehdä aloite.

 

[Etupenkki]

Tää on ninkun kansantalous 🤔15v ollut vaikeeta ratkaista,yrittäjiä kyllä ollut.Ohan noi nuorten jutut ,jos saatas lajissa pysyyn pitempään ykkösjuttuja ja uusia tulijoita.Tää valitettavasti on mittaankin sidottu enemmän kun jalkkis ja jääkiekko.Joten oikeita tyyppejä vähemmän.

Ollaan taas ytimessä; muistan tätä keskustelua käydyn 80-90 luvun taitteessakin kun mietittiin aika usein, miten saatais niitä pitkiä junnuja...

 

[seppoklaus]

Samaa mieltä, eihän järjestelmä ole rikki. Mutta sen rajat ja mahdollisuudet on aikalailla siinä missä ne nyt ovat ja ovat olleet jo pitkään. Ja samaa mieltä siitäkin että koulu ja koulun luomat mahdollisuudet ovat kehittyneet; mutta näitä on esimerkiksi koriksessa hyödynnetty enemmän. Esimerkkinä tuo HBA/Märsky, jossa koripallo on lukion oppiaine ja sillä voi korvata muita opintoja. Tällä tavoin "muihin kouluaineisiin" käytetään vähemmän aikaa ja energiaa.

Noihin ehdotuksiin:

- Pikkuhiljaa seuroihin tulee lisää palkattuja ihmisiä ja sen avulla toiminnan laatu voi osaltaan kehittyä. Mikäli palkkauksiin ei saa jotain lajin/Suomen ulkopuolista rahoitusta (kuten OKM, Olympiakomitea, CEV tms), rahaa ei synny tyhjästä vaan mahdollinen liiton tuki on jostakin toista kautta kerätty lajin harrastajilta (oletukselle että kumppanisopimusten taso ei muutu)

- Markkinointi. En näe ihan suoraa yhteyttä tässä valmennusjärjestelmän tehokkuuteen. Toki markkinoinnin kautta voidaan saada lisää resursseja lajin toimintaan eri tasoilla ja sitä kautta luonnollisesti voi parantaa toiminnan laatu jollakin aikavälillä

- Suuret kaupungit. Tällä hetkellä väestön valuminen/keskittyminen isoihin kaupunkikeskittymiin ja niiden lähialueille on historiallisen suurta; lyö laudalta jopa vuosituhannen vaihteen teollistumisen tai 60-70 -luvun jolloin laitettiin peltoja urakalla pakettiin ja lähdettiin kaupunkeihin. Lajin kannalta on pakko pystyä toimimaan siellä missä ihmiset on ja tulee entistä enemmän olemaan. Pirkkalan Pirkat muuten on kasvanut käytännössä nollasta lajin mittapuulla jo ihan isoksi seuraksi, kysyntää ja potentiaalia siis on

***
Kyllä, ihan hyviä asioita tapahtuu. Mutta, loogisesti ajateltuna, jos miettii kansainvälistä kilpailua niin täällä pitäisi tapahtua enemmän kuin muualla - mikäli halutaan lisää kilpailukykyä muita vastaan

 

[Pussinpohja]

Miten saataisiin Isku takaisin jaloilleen?

Katse on syytä suunnata nimenomaan eteenpäin, ei taaksepäin. Henkkoht en näe välttämätöntä tarvetta satsaukseen Helsingin/Tampereen/Oulun/Turun ydinkeskustoissa. Niiden ympärillä kylläkin. Siellä missä lapsiperheet ovat.

Tampereen naapureissa mm Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi ja nyttemmin Pirkkala ovat kehittyneet mielestäni erityisesti kasvatusmielessä erinomaisesti.

 

[Sakke]

Eteenpäin pitää mennä, mutta pieni muistelu tähän väliin. Aina ei täällä maalikylien ulkopuolellakaan ole helppoa. Silloin kun meillä oli vielä varsin mukavasti poikajunnuja, tehtiin koulun kanssa hyvät suunnitelmat. Hyytyi siihen, että Pieksämäellä syntynyt ja Muuramessa ykköstä pelannut liikunnanopettaja esti kurssien aloittamisen, tuomalla jonkin oman liikuntakerhon, suunnitelluille aamupäiville. Nyt on varmaan tyytyväinen, kun on saanut pojat pois lajin parista kokonaan.

 

[Sakke]

Tampereen naapureissa mm Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi ja nyttemmin Pirkkala ovat kehittyneet mielestäni erityisesti kasvatusmielessä erinomaisesti.

Kun kävin katsomassa Isku -Pälkäne, Pirkkalan urheilukeskuksessa, niin tuli mukava fiilis. Seuraverkkareita (Pirkkalan Pirkat) näkyi runsaasti ja katsomossa oli nuorta porukkaa. Muutamassa vuodessa saaneet Pirkkalan lentiksen herätettyä henkiin

 

[Pallosalama]

Noita jarrumiehiä Sakke piisaa aina 😉sitten jos vie isoja persoonia ja kaikki tieto hallussa on vaikeeta kyllä.Pikkukylissä vie lajikateuskin monesti.Kykyllä ei ole ,on niin pieni jo😀

 

[Sakke]

asuuko nykyään Pirkkalassa...vai sekotanko

Asuu Pirkkalassa. Tekee sieltä keikkaa. Juonto-, musiikki- ja lähimatkailukeikkoja. Silloin tällöin törmätään, kun on keikkamatkalla täälläpäin. On vielä asunto täälläkin.

 

[Etupenkki]

Katse on syytä suunnata nimenomaan eteenpäin, ei taaksepäin. Henkkoht en näe välttämätöntä tarvetta satsaukseen Helsingin/Tampereen/Oulun/Turun ydinkeskustoissa. Niiden ympärillä kylläkin. Siellä missä lapsiperheet ovat.

Tampereen naapureissa mm Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi ja nyttemmin Pirkkala ovat kehittyneet mielestäni erityisesti kasvatusmielessä erinomaisesti.

Eiköhän lentis löydä uudet harrastajansa juuri näiltä kasvukeskusten reunoilta. Ollut perinteisesti maaseutulaji ,nyt vois profiilia vähän muokata .Jos tämä keskustelu liittyy edelleen lentiksestä huippu-urheiluna , seuraava askel voi olla miten saada poikia mukaan.Pirkkalan junioritkin pääosin tyttöjä, mikä sinänsä on hyvä asia. Näyttää vaan että nykyisellään lentis profiloituu tyttöjen lajiksi.
Ja paljonko vanhemmat ovat valmiita maksamaan lentiksen junioriharrastuksesta?
Naapurin 12 v tyttö käy 30 km matkan taitoluistelun ryhmäluistelussa, 15h minimissään/vko ja rahaa palaa väh. 5000 e/kausi. 6 vuotta harrastanut.
Lajissa jossa ei käytännössä ole mitään juniorikausien jälkeen.Eiköhän lentis pystyisi kilpailemaan vieläkin enemmän näistä?
Pojilla säbä ja kiekko vievät ainakin Pirkkalan poikia vahvasti. Kuten koko Tampereen seutua.

 

[Rapakunto]

Eiköhän lentis löydä uudet harrastajansa juuri näiltä kasvukeskusten reunoilta. Ollut perinteisesti maaseutulaji ,nyt vois profiilia vähän muokata .Jos tämä keskustelu liittyy edelleen lentiksestä huippu-urheiluna , seuraava askel voi olla miten saada poikia mukaan.Pirkkalan junioritkin pääosin tyttöjä, mikä sinänsä on hyvä asia. Näyttää vaan että nykyisellään lentis profiloituu tyttöjen lajiksi.
Ja paljonko vanhemmat ovat valmiita maksamaan lentiksen junioriharrastuksesta?
Naapurin 12 v tyttö käy 30 km matkan taitoluistelun ryhmäluistelussa, 15h minimissään/vko ja rahaa palaa väh. 5000 e/kausi. 6 vuotta harrastanut.
Lajissa jossa ei käytännössä ole mitään juniorikausien jälkeen.Eiköhän lentis pystyisi kilpailemaan vieläkin enemmän näistä?
Pojilla säbä ja kiekko vievät ainakin Pirkkalan poikia vahvasti. Kuten koko Tampereen seutua.

Kävin tarkastamassa Suomisportista Pirkkalan Pirkkojen pelipassitiedot tälle kaudelle:
Ikäluokat 2005 ja nuoremmat eli kaikki junnut jotka pelipassin alaisesti pelaavat.

Pelipassimäärät 2023-24 150 -> 2024-25 176

2024-25 kauden pelipassimäärät
2005: Tytöt 1
2006: Tytöt 4
2007: Tytöt 2
2008: Tytöt 17 (74%) ja Pojat 6 (26%)
2009: Tytöt 9 (60%) ja Pojat 6 (40%)
2010: Tytöt 20 (80%) ja Pojat 5 (20%)
2011: Tytöt 10 (63%) ja Pojat 17 (37%)
2012: Tytöt 11 (65%) ja Pojat 6 (35%)
2013: Tytöt 16 (70%) ja Pojat 7 (30%)
2014: Tytöt 7 (41%) ja Pojat 10 (59%)
2015: Tytöt 5 (50%) ja Pojat 5 (50%)
2016: Tytöt 4 (50%) ja Pojat 4 (50%)
2017: Pojat 1
2018: Pojat 3

Yhteensä tyttöjä: 106 (60%)
Yhteensä poikia: 70 (40%)

Koko Suomessa samalla ikäskaalalla:
Tyttöjä: 4668 (78%)
Poikia: 1326 (22%)

Pirkat tällä kaudella pojissa toiseksi suurin seura Puman jälkeen. Tytöissä kuudenneksi suurin. Yhteistuloksissa toiseksi suurin.

Muutamassa vuodessa toiseksi suurimmaksi junnuseuraksi maassa 40-60% pojat-tytöt painotuksella. Eiköhän tämäkin ole tekijöistä kiinni eikä junioreista tai ratikkamatkan päässä olevista jääkiekkotreeneistä.

Voidaan toki jatkaa täällä marinaa siitä että laji kuolee ja etsiä syypäitä milloin mistäkin muualta tai sitten tarjota edes kohtuulliset olosuhteet, valmennus, vaatimustaso jne. ja alkaakin olla ongelmana salitila eikä junnujen määrä.

 

[Etupenkki]

Kävin tarkastamassa Suomisportista Pirkkalan Pirkkojen pelipassitiedot tälle kaudelle:
Ikäluokat 2005 ja nuoremmat eli kaikki junnut jotka pelipassin alaisesti pelaavat.

Pelipassimäärät 2023-24 150 -> 2024-25 176

2024-25 kauden pelipassimäärät
2005: Tytöt 1
2006: Tytöt 4
2007: Tytöt 2
2008: Tytöt 17 (74%) ja Pojat 6 (26%)
2009: Tytöt 9 (60%) ja Pojat 6 (40%)
2010: Tytöt 20 (80%) ja Pojat 5 (20%)
2011: Tytöt 10 (63%) ja Pojat 17 (37%)
2012: Tytöt 11 (65%) ja Pojat 6 (35%)
2013: Tytöt 16 (70%) ja Pojat 7 (30%)
2014: Tytöt 7 (41%) ja Pojat 10 (59%)
2015: Tytöt 5 (50%) ja Pojat 5 (50%)
2016: Tytöt 4 (50%) ja Pojat 4 (50%)
2017: Pojat 1
2018: Pojat 3

Yhteensä tyttöjä: 106 (60%)
Yhteensä poikia: 70 (40%)

Koko Suomessa samalla ikäskaalalla:
Tyttöjä: 4668 (78%)
Poikia: 1326 (22%)

Pirkat tällä kaudella pojissa toiseksi suurin seura Puman jälkeen. Tytöissä kuudenneksi suurin. Yhteistuloksissa toiseksi suurin.

Muutamassa vuodessa toiseksi suurimmaksi junnuseuraksi maassa 40-60% pojat-tytöt painotuksella. Eiköhän tämäkin ole tekijöistä kiinni eikä junioreista tai ratikkamatkan päässä olevista jääkiekkotreeneistä.

Voidaan toki jatkaa täällä marinaa siitä että laji kuolee ja etsiä syypäitä milloin mistäkin muualta tai sitten tarjota edes kohtuulliset olosuhteet, valmennus, vaatimustaso jne. ja alkaakin olla ongelmana salitila eikä junnujen määrä.

No jos asiaa käsitellään huippu-urheilun näkökulmasta lienee syytä tarkastella paljonko junioriputkesta tulee A-junioreita ulos jotka ovat liigakelpoisia.Nämä on vähän köykäsen näkösiä tilastoja tässä yhteydessä jos isoin harrastajamäärä on E-F junioreissa. Helposti häviää uskottavuus jos ainoo pointti on määrä, ei oikein vakuuta.Jos asiaa käsittelee realismin kautta se on marinaa. Aika paljon täällä mennään unelmahötön kautta millä ei ole mitään todellisuuspohjaa.
Pirkkalassa Markkulan Joni (ent. Iskun passari) on kyllä asian ytimessä oman jälkikasvunsakin kautta ja jäädään seurailemaan miten hommat kehittyy .

 

[Rapakunto]

No jos asiaa käsitellään huippu-urheilun näkökulmasta lienee syytä tarkastella paljonko junioriputkesta tulee A-junioreita ulos jotka ovat liigakelpoisia.Nämä on vähän köykäsen näkösiä tilastoja tässä yhteydessä jos isoin harrastajamäärä on E-F junioreissa. Helposti häviää uskottavuus jos ainoo pointti on määrä, ei oikein vakuuta.Jos asiaa käsittelee realismin kautta se on marinaa. Aika paljon täällä mennään unelmahötön kautta millä ei ole mitään todellisuuspohjaa.
Pirkkalassa Markkulan Joni (ent. Iskun passari) on kyllä asian ytimessä oman jälkikasvunsakin kautta ja jäädään seurailemaan miten hommat kehittyy .

Lainataan nyt vielä edeltävää viestiäsi jos aukeaisi mihin vastasin.

"Jos tämä keskustelu liittyy edelleen lentiksestä huippu-urheiluna, seuraava askel voi olla miten saada poikia mukaan.Pirkkalan junioritkin pääosin tyttöjä, mikä sinänsä on hyvä asia. Näyttää vaan että nykyisellään lentis profiloituu tyttöjen lajiksi."
"Pojilla säbä ja kiekko vievät ainakin Pirkkalan poikia vahvasti."

Onhan toki totta että 60% on ihan matemaattisesti edelleen pääosa. En kuitenkaan maalaisi mututuntumalta kuvaa faktana että Pirkkalassakin tytöt harrastelee lentopalloa ja pojat suhaavat rajan yli kiekkokouluun.

Toki voidaa jatkaa myös kummastelua miten 10-vuotiaista ei ole vielä 5 vuodessa kasvanut 18-vuotiaita liigakelpoisia uroksia. Jatketaan.

 

[Kassari]

Lainataan nyt vielä edeltävää viestiäsi jos aukeaisi mihin vastasin.

"Jos tämä keskustelu liittyy edelleen lentiksestä huippu-urheiluna, seuraava askel voi olla miten saada poikia mukaan.Pirkkalan junioritkin pääosin tyttöjä, mikä sinänsä on hyvä asia. Näyttää vaan että nykyisellään lentis profiloituu tyttöjen lajiksi."
"Pojilla säbä ja kiekko vievät ainakin Pirkkalan poikia vahvasti."

Onhan toki totta että 60% on ihan matemaattisesti edelleen pääosa. En kuitenkaan maalaisi mututuntumalta kuvaa faktana että Pirkkalassakin tytöt harrastelee lentopalloa ja pojat suhaavat rajan yli kiekkokouluun.

Toki voidaa jatkaa myös kummastelua miten 10-vuotiaista ei ole vielä 5 vuodessa kasvanut 18-vuotiaita liigakelpoisia uroksia. Jatketaan.

Pirkkojen joukkueet ilmestyivät tuonne tulospalveluun muutama vuosi sitten. Muutamaan kertaan on tullut heidän järjestämissään turnauksissa vierailtua ja heti tuli selväksi, että kasvua ja hyvää tekemistä on odotettavissa. Kentät ja fasiliteetit kunnossa, innokasta ja uteliasta talkooväkeä, sopivasti entisiä pelureita mukana ym. Malliesimerkki, miten kasvu tehdään. Nuorten ikäluokkien ja innokkaiden vanhempien kautta. Kyllä ne menestyksetkin tulee aikanaan B- ja A-junnuissa. Aika mahdotonta se olisikin ollut tähän mennessä, kun ei ole ollut joukkueita😊 Viiden vuoden päästä siellä on.

Hienoa työtä👏👏👍

 

[Etupenkki]

Pirkkojen joukkueet ilmestyivät tuonne tulospalveluun muutama vuosi sitten. Muutamaan kertaan on tullut heidän järjestämissään turnauksissa vierailtua ja heti tuli selväksi, että kasvua ja hyvää tekemistä on odotettavissa. Kentät ja fasiliteetit kunnossa, innokasta ja uteliasta talkooväkeä, sopivasti entisiä pelureita mukana ym. Malliesimerkki, miten kasvu tehdään. Nuorten ikäluokkien ja innokkaiden vanhempien kautta. Kyllä ne menestyksetkin tulee aikanaan B- ja A-junnuissa. Aika mahdotonta se olisikin ollut tähän mennessä, kun ei ole ollut joukkueita😊 Viiden vuoden päästä siellä on.

Hienoa työtä👏👏👍

Eli suotta olin huolissani A-ikäisten poikien vähäisestä määrästä, kaikki kunnossa, hyvä niin 👍

 

[Kassari]

Eli suotta olin huolissani A-ikäisten poikien vähäisestä määrästä, kaikki kunnossa, hyvä niin 👍

Et ollut, jos tarkoitat koko maata. Mutta Pirkkoja kohtaan tilanne on vähintäänkin epäreilu. Populismia, jos puhuttaisiin politiikasta😉

 

[Etupenkki]

Et ollut, jos tarkoitat koko maata. Mutta Pirkkoja kohtaan tilanne on vähintäänkin epäreilu. Populismia, jos puhuttaisiin politiikasta😉

Joo olen käynyt Pirkkalassa palloilemassa 1-2 kertaa viikossa muutaman vuoden ja silminnähden on havaittavissa junioreitten määrän kasvu . Hyvänkokoisia ryhmiäkin näkyyy olevan.
Vastaavasti Nokialla en ole koskaan nähnyt yhtään lentopalloryhmää, ainoastaan korista. Mutta hyvä näinkin.
Kulttuuriero. Silta välissä...