Olympiakarsinta Berliini 5-10.1.2016

[varajäsen]

Jos tavoite on Rio! Empk kirjoittaa:"Olympiakarsinta on mielestäni kaikkein paras turnaus ajaa nuoria sisään". Sorry Empk en ymmärrä ja en usko että sponsorit/olympiakomiteakaan ymmärtää inch: . On nekin liiton lisäksi jonkun € tähän tavoitteeseen laittanut.

Se on taas ihan eri asia miksi tähän on jouduttu. Ja näillä valitettavasti menään Berliiniin ja pulinat pois

 

[Kausituristi]

Uusien pelaajien sisäänajo joukkueeseen on hieman unohtunut viime vuosina ja nyt joukkue uudistuu pakon edessä. Ei sinne ihan huonoja miehiä valita, mutta kansainvälisten ja kovien pelien puute tulee näkymään.

Olen samaa mieltä EMPK:n kanssa siitä, että Maailmanliigasta, EM-kisoista eikä MM-kisoista ole hyvä pudota, joten menköön Rio. Berliinistä jatkoonpääsyn todennäköisyys on lottovoiton luokkaa, joten koulutettakoon sitten uusi kuusikko siellä. Jatkossa sitten huomattavasti isompi huomio maajoukkueen rakenteeseen ja liigapelaajien henkilökohtaiseen kehittämiseen.

 

[Einomies Porkkakoski]

On hienoa, että Antti Ropponen on omilla hyvillä esityksillään lunastanut paikan maajoukkueen leiritykseen. Itse en ole ihastunut siihen, että Antista joissain lehtijutuissa käytetään nimitystä "kuulovammainen hakkuri". Ymmärrän klikkien kalastelun ja sensaatioiden hakemisen, mutta vammainen sana ei vain sovi tähän yhteyteen. Ei kukaan halua mennä elämässään eteenpäin vammakärjellä. Antilla on implantti, joten siltäkin osin asiat ovat hänen elämänsä takia reilassa. Olen ollut aiemmassa työelämässäni työssä Kuurojen liitossa ja tiedän, että vammainen sana ei herätä siellä työyhteisössä mitään positiivisia fiiliksiä. Minulle Antti Ropponen on kovan luokan hakkuri, joka taisteli itsensä puolapuilta Lelun tilalle kuusikkoon. Luultavasti hän on tottunut muutenkin elämänsä aikana taistelemaan enemmän kuin me monet vähäisempiin haasteisin joutuneet tallaajat.

 

[tora]

Samaa mieltä EMPK:n kanssa. Tuntuu, että media aina kiinnostuu enemmän kuuroudesta kuin siitä, kuinka hyvä lentopalloilija Ropponen on. Varsinkin tällä kaudella kehitys on ollut silmiinpistävää. Etenkin syötöt ja puolustuspelaaminen ovat olleet hienoa katsottavaa. Hyökkäysvoimasta ei ole vielä saanut oikein kunnon kuvaa, kun Tiikereissä hyökkäykset ovat jakautuneet todella tasaisesti laitureiden kesken. Ei ole tullut pelejä missä hakkurin olisi yksinään pitänyt hoitaa pistetehtailu.

Ja sitten noista valinnoista. Itse olisin halunnut nähdä Pennasen perässä X:n. Nyt on jotenki sellainen fiilis, että Kunnarin puuttuessa ei YP:eistä oikein löydy varmaa nostajaa kovia syöttöjoukkueita vastaan. Kyllä Suomi on helisemässä, jos Tervaportti joutuu juoksemaan pallojen perässä. Ja Hietanen on sitten varmaan jo menneen talven lumia, kun ei kerta enää isollekaan listalle mahtunut?

 

[Juze]

Eiköhän Hietasen maajoukkuepelit ole ohi, kun ei nyt mukaan lähtenyt.

Berliinin ryhmästä itselle mielenkiintoisin nimi on Niklas Seppänen. Ollut kuitenkin maajoukkueringissä kärsivällisesti mukana jo pari vuotta, seurajoukkuepelejä alkaa olemaan vyöllä Euroopan kentillä ja 22-vuotiaana ei enää mikään ihan poikanen vaikka nuori mies vielä onkin. Nyt alkaisi olemaan hyvä aika napata kuusikkopaikka tuleviksi vuosiksi.

 

[spiker]

Torstaina (17.12.) ilmestyneessä Urheilusanomissa lentopallon "johtava" skribentti Jari Perkiö hehkutti Ettan Eetu Pennasen valintaa maajoukkueeseen. Tai paremminkin maajoukkuerinkiin. Hieno homma sen vuoksi - kuulemma - että 183-senttinen yleispelaajakin voi nousta huipulle.

Jaa-a. Mitenkähän tuo nyt oikein on. Siis kotoisessa liigassa totta kai voi. Vaan Kun Eetu Pennanen valitaan 183 sentin korkeudesta Suomen maajoukkueeseen, niin "Houston we have a problem". Ei vain ole maassa riittävästi kansainvälisen tason yleispelaajia. Sen vuoksi pitää kaikki mahdolliset kaapia mukaan.

Eikä todellakaan mitään Eetua vastaan. Oikeasti upeaa, että nuori mies on Ettassa kehittynyt Olli Kuoksan opissa. Tyly tosiasia kuitenkin on, että 183-senttisillä yleispelaajilla ei ole yhtään mitään tekoa kansainvälisissä kehissä. Puuttuvaa pituutta/ulottuvuutta ei yksinkertaisesti voi korvata millään. Ihan sama mitä Perkiö/Kuoksa koettavat todistaa.

Tuore esimerkki. Mikä sauma Tiikerien Suomen liigassa loistavilla yleispelaajilla Romans Sauss (193 cm) ja Enderwin Herrera (192 cm) oli tappaa iso passi Siperian poikia (Gazprom Ugra Surgut) vastaan? Zero, nolla (0). Epämääräiseksi peippailuksi meni, mikä sinällään oli kovin ymmärrettävää.

Jos pituudessa on 10-15 sentin (vähintään) luokkaa oleva ns. mismatch, ainoa tapa yrittää kimmertää isompaansa vastaan on erinomaisen vastaanoton jälkeinen äärinopea passitempo. Jos taas pallo jää vastaanoton jälkeen hengailemaan kahden puolen kolmen metrin viivaa, peli on pelattu. Iso passi laitaan on kuin tsekkaisi mahdollisuudet läpäistä Kiinan muuri.

Ymmärrän, että suomalaisessa lentopallokeskustelussa mieluusti dumpataan pituuden merkitys. Sen vuoksi, että Suomi jää siinä niin järkyttävästi jälkeen suhteessa maailman huippumaihin.

Itse asiaa kieltäminen ei muuksi muuta. Koolla on kiusallisen iso merkitys, kun havitellaan paikkaa maailman absoluuttisen huipun tuntumaan. Tai huipulle. Esimerkiksi paikkaa olympiakisoihin. Alun alkaen tämä haave on tietysti ollut täydellistä utopiaa.

 

[Hilima]

Ryhmävalokuvassa päälaen korkeus lattiapinnasta on kieltämättä merkittävä asia. Lentopallossa mielestäni sitäkin tärkeämpää on kämmenen korkeus lattiapinnasta lyönti/torjuntatilanteessa.

Itse asia toki totta ja aiheellinen mutta pelkkään pituuteen ei pidä liikaa tuijottaa. Pennanen on tämän itse tiedostanut ja vuosien saatossa kehittänyt itselleen korvaavia ominaisuuksia. Luulisin, että Eetun pituuden ja lyöntikorkeuden välinen ero on prosentuaalisesti isompi kuin monellakaan kaksimetrisellä. Eri asia kokonaan, onko se ero riittävä 210cm pituisia vastustajia vastaan, jotka ehkä hekin osaavat hypätä.

 

[rautakanki]

Hilima kirjoitti: Ryhmävalokuvassa päälaen korkeus lattiapinnasta on kieltämättä merkittävä asia. Lentopallossa mielestäni sitäkin tärkeämpää on kämmenen korkeus lattiapinnasta lyönti/torjuntatilanteessa.

Itse asia toki totta ja aiheellinen mutta pelkkään pituuteen ei pidä liikaa tuijottaa. Pennanen on tämän itse tiedostanut ja vuosien saatossa kehittänyt itselleen korvaavia ominaisuuksia. Luulisin, että Eetun pituuden ja lyöntikorkeuden välinen ero on prosentuaalisesti isompi kuin monellakaan kaksimetrisellä. Eri asia kokonaan, onko se ero riittävä 210cm pituisia vastustajia vastaan, jotka ehkä hekin osaavat hypätä.

Hyvä kommentti Hilimalta. Yksi asia on vielä unohtunut tästä pituuskeskustelusta. Minulla yltää sormenpäät 260cm korkeuteen nostamalla kädet ylös mutta minulla on pelikaveri joka on minua noin 10cm lyhyempi mutta hänellä sormet yltää 275cm korkeuteen.Ilmeisesti tästä syystä hän oli melko etevä torjuntahommissa loistavan ajoituksen kanssa. Lyöjät (en ainakaan itse) nähnyt hänen käsiään ennen kuin oli myöhäistä.

 

[tora]

Lisäksi ryhmävalokuvapituuksissa on välillä harmittavan paljon lapinlisää. Esimerkkinä Tiikereiden Overmanin pituus on otteluohjelmissa (myös CEV:in sivuilla) 203. Oikestihan kaveri on noin Leppälän pituinen (195). Samaten tuntuu, että spike ja block reachit on arvokisoissa vedetty ihan hatusta.
Tämä ei kyllä poista sitä tosiasiaa, että Suomen joukkue on lyhyt verrattuna isompiin lentopallomaihin. Sammelvuon mantrahan on ollut "syöttö-vastaanotto ja torjunta-puolustus". EM kisoissa Suomi kyllä sai kiitettävästi vaimennuksia torjunnoilla ja puolustettua palloa, mutta yhden tai kahden puolustuspallon jälkeen ajatus katosi johonkin ja palloa vaan hakattiin isoon torjuntaan tai tehtiin suora hyökkäysvirhe. Sama toistui myös silloin kun hyvän syötön jälkeen kaveri joutui pistämään helppoa Suomen puolelle. Ei vaan jääneet jatkohyökkäykset kenttään. Olikohan osasyynä se, että Ojansivu ei ollut 100% kunnossa enää Venäjä pelin jälkeen?
EM kisojen Italia peli kyllä jätti toivonkipinän. Suomihan pelasi käytännössä ilman hakkuria ja pystyi silti roikkumaan Italian kannassa aina erien puoleenväliin asti.

 

[varajäsen]

Onpa mielenkiintoista keskustelua yleispelaajasta

On se kumma miten suurin osa maajoukkueista pelaa isolla ja ns pienellä yleispelaajalla. Miksi Suomi ei pelaa samalla tavalla? Pyörä pitää keksiä uudestaan?

Ison tehtävä on hakata palloa kenttään ja torjua vastustajan hakkuri pimentoon. Nosto tehtävät jää pieneksi. Tietenkään ei haittaa, jos hihakin on kunnossa. (Suomessa lähimmät vertailu kohdat Upi ja Mio)

No pienen tehtävä on nostaa aloitukset kuppiin liberon kanssa. (Suomessa kai paras tässä on Kunnari?)

No nyt meillä ypt on pienen kokoisia ja joilla hiha ei ihan kunnossa inch: . Kouki on siinä nippanappa pituuden suhteen onko ns pitkä yp.

Siksi kaipasin Hietasen Masaa joukkueseen. inch:

Ja kaipasin myös mj rinkiin myös lakkapään ja koven yp osastoa. Niin kauan kun nuorten mj ypt tulevat miesten ikään

Pläkiltä ensimmäisen kertaa kuullut tälläisen "faktan" : helpompi tehdä pitkästä lentopalloilija kuin lentopalloilijasta pitkä :woohoo:

 

[waltsu]

spiker kirjoitti: Torstaina (17.12.) ilmestyneessä Urheilusanomissa lentopallon "johtava" skribentti Jari Perkiö hehkutti Ettan Eetu Pennasen valintaa maajoukkueeseen. Tai paremminkin maajoukkuerinkiin. Hieno homma sen vuoksi - kuulemma - että 183-senttinen yleispelaajakin voi nousta huipulle.

Jaa-a. Mitenkähän tuo nyt oikein on. Siis kotoisessa liigassa totta kai voi. Vaan Kun Eetu Pennanen valitaan 183 sentin korkeudesta Suomen maajoukkueeseen, niin "Houston we have a problem". Ei vain ole maassa riittävästi kansainvälisen tason yleispelaajia. Sen vuoksi pitää kaikki mahdolliset kaapia mukaan.

Eikä todellakaan mitään Eetua vastaan. Oikeasti upeaa, että nuori mies on Ettassa kehittynyt Olli Kuoksan opissa. Tyly tosiasia kuitenkin on, että 183-senttisillä yleispelaajilla ei ole yhtään mitään tekoa kansainvälisissä kehissä. Puuttuvaa pituutta/ulottuvuutta ei yksinkertaisesti voi korvata millään. Ihan sama mitä Perkiö/Kuoksa koettavat todistaa.

Tuore esimerkki. Mikä sauma Tiikerien Suomen liigassa loistavilla yleispelaajilla Romans Sauss (193 cm) ja Enderwin Herrera (192 cm) oli tappaa iso passi Siperian poikia (Gazprom Ugra Surgut) vastaan? Zero, nolla (0). Epämääräiseksi peippailuksi meni, mikä sinällään oli kovin ymmärrettävää.

Jos pituudessa on 10-15 sentin (vähintään) luokkaa oleva ns. mismatch, ainoa tapa yrittää kimmertää isompaansa vastaan on erinomaisen vastaanoton jälkeinen äärinopea passitempo. Jos taas pallo jää vastaanoton jälkeen heingailemaan kahden puolen kolmen metrin viivaa, peli on pelattu. Iso passi laitaan on kuin tsekkaisi mahdollisuudet läpäistä Kiinan muuri.

Ymmärrän, että suomalaisessa lentopallokeskustelussa mieluusti dumpataan pituuden merkitys. Sen vuoksi, että Suomi jää siinä niin järkyttävästi jälkeen suhteessa maailman huippumaihin.

Itse asiaa kieltäminen ei muuksi muuta. Koolla on kiusallisen iso merkitys, kun havitellaan paikkaa maailman absoluuttisen huipun tuntumaan. Tai huipulle. Esimerkiksi paikka olympiakisoihin. Alun alkaen tämä haave on tietysti ollut täydellistä utopiaa.

Nimim Spikerin kirjoitusta lukiessa tuli mieleen että miksei E Pennasta voisi valita maajoukkuerinkiin? Kaveri on mestaruusliigan pistetilastossa 2. hyökkäystilastossa 2. vastaanottotilastossa 4. ässäsyötöissä 9. ja torjuntatilastossa 18. Ilmiömäinen pelimies. Olen nähnyt hänen hyökkäävän ”isoa” torjuntaa vastaan menestyksekkäästi. Ja torjuvan esim Kunnarin (196 cm ) lyönnin.

Hyvin harva maailmanluokan laitahyökkääjä pystyy lyömään nelosesta paritorjunnan yli. Yleensä pallo tapetaan lyömällä torjunnan ohi rajaan tai sikaviistoon. Niin lujaa että mahdollinen puolustaja ei sitä pysty nostamaan. Torjunnan yläkäsien käyttö on yksi vaihtoehto. Kaikissa näissä tapauksissa ei tarvi olla yli kaksimetrinen varreltaan.

Saksan Denys Kaliberda (jonkun tilaston mukaan 193 cm) teki tuhoisaa jälkeä MM kisoissa. Hänellä kuten Eetullakin on taitoa ja voimaa mikä ratkaisee. Koolla ei mielestäni ole niin ”kiusallista” merkitystä kuin spiker kirjoittaa. Yleensä mitä pitempi sen kankeampi. Eetua voidaan käyttää varaliberona myös.

Olympiahaaveet eivät missään tapauksessa ole olleet utopiaa tälle lyhytkasvuiselle kansalle. Osoittaahan sen sijoituksemme rankingissa. Arvokisamenestys. Paikka maailmanliigassa. Väittäisin että olympialaisiin pääsee keskipituudeltaan Suomen luokkaa olevia joukkueita. Tällä hetkellä kieltäytymisten ja loukkaantumisten takia Suomen pääseminen tosin näyttää vaikealta.

 

[lokakuu]

Tässä pituuskeskustelussa pitää muistaa myös se, että vaikka lyhyellä pelaajalla olisi kuinka kovakin pomppu, ei se silti ole sama asia kuin pitkä pelaaja pienemmällä pompulla. Passitempo on mennyt maailmalla niin järkyttävän nopeaksi, että lyhyen on äärettömän hankala, ellei jopa mahdoton keretä auttamaan keskilinjalta tuleviin hyökkäyksiin (ykköstempo ja pipe) sekä hoitaa oma laitatonttinsa kunnialla. Torjuttavat hyökkäyskorkeudet ovat luonnollisesti myös kotimaista liigaa selvästi korkeammat. Pomppaaminen ja ilmassa oleminen vie yksinkertaisesti oman aikansa ja mitä pidempi pelaaja on, sitä lyhyemmän ajan se häneltä vie jotta hän on riittävässä torjuntakorkeudessa ja sieltä alas. Tämä sama on ongelma myös lyhyehköillä keskitorjujillamme. Sen vuoksi pituus olisikin äärimmäisen tärkeä elementti maajoukkueellemme, vaikka sitä kuinka sanotaan että lyhytkin pelaaja voi aivan hyvin pärjätä maailmalla.

 

[waltsu]

Viesti näkyviin

 

[waltsu]

lokakuu kirjoitti: Tässä pituuskeskustelussa pitää muistaa myös se, että vaikka lyhyellä pelaajalla olisi kuinka kovakin pomppu, ei se silti ole sama asia kuin pitkä pelaaja pienemmällä pompulla. Passitempo on mennyt maailmalla niin järkyttävän nopeaksi, että lyhyen on äärettömän hankala, ellei jopa mahdoton keretä auttamaan keskilinjalta tuleviin hyökkäyksiin (ykköstempo ja pipe) sekä hoitaa oma laitatonttinsa kunnialla. Torjuttavat hyökkäyskorkeudet ovat luonnollisesti myös kotimaista liigaa selvästi korkeammat. Pomppaaminen ja ilmassa oleminen vie yksinkertaisesti oman aikansa ja mitä pidempi pelaaja on, sitä lyhyemmän ajan se häneltä vie jotta hän on riittävässä torjuntakorkeudessa ja sieltä alas. Tämä sama on ongelma myös lyhyehköillä keskitorjujillamme. Sen vuoksi pituus olisikin äärimmäisen tärkeä elementti maajoukkueellemme, vaikka sitä kuinka sanotaan että lyhytkin pelaaja voi aivan hyvin pärjätä maailmalla.

Meinaakko että jos laitetaan yli kaksimetrinen (yleensä n 100 kiloinen) ja 185 pitkä (85 kiloinen) vierekkäin verkolle kädet ylhäällä niin pompatessa pitkän kaverin kädet on nopeemmin ylälakipisteessä. Ja sivuttainjuoksussa tää satakiloinen pääsee nopeemmin pallon eteen.

Eri mieltä

 

[varajäsen]

waltsu kirjoitti:

Tässä pituuskeskustelussa pitää muistaa myös se, että vaikka lyhyellä pelaajalla olisi kuinka kovakin pomppu, ei se silti ole sama asia kuin pitkä pelaaja pienemmällä pompulla. Passitempo on mennyt maailmalla niin järkyttävän nopeaksi, että lyhyen on äärettömän hankala, ellei jopa mahdoton keretä auttamaan keskilinjalta tuleviin hyökkäyksiin (ykköstempo ja pipe) sekä hoitaa oma laitatonttinsa kunnialla. Torjuttavat hyökkäyskorkeudet ovat luonnollisesti myös kotimaista liigaa selvästi korkeammat. Pomppaaminen ja ilmassa oleminen vie yksinkertaisesti oman aikansa ja mitä pidempi pelaaja on, sitä lyhyemmän ajan se häneltä vie jotta hän on riittävässä torjuntakorkeudessa ja sieltä alas. Tämä sama on ongelma myös lyhyehköillä keskitorjujillamme. Sen vuoksi pituus olisikin äärimmäisen tärkeä elementti maajoukkueellemme, vaikka sitä kuinka sanotaan että lyhytkin pelaaja voi aivan hyvin pärjätä maailmalla.

Meinaakko että jos laitetaan yli kaksimetrinen (yleensä n 100 kiloinen) ja 185 pitkä (85 kiloinen) vierekkäin verkolle kädet ylhäällä niin pompatessa pitkän kaverin kädet on nopeemmin ylälakipisteessä. Ja sivuttainjuoksussa tää satakiloinen pääsee nopeemmin pallon eteen.

Eri mieltä

ihan sama mikä paino, mutta sama torjunta korkeus auttavassa keskihyökkäyksessä ja silti ns oma mies kiinni. Pituus auttaa, sorry

 

[lokakuu]

En suoraansanottuna tiedä oliko viestisi sarkasmia vai ei? Jos lyhyemmän ja kevyemmän on helpompi ja nopeampi päästä torjuntakorkeuteen joka on riittävä torjumaan hyökkäävän joukkueen hyökkäystä, väität että esim. Pennanen saavuttaa sen nopeammin kuin Muserski koska muserski on varmasti monta kymmentä kiloa painavampi? Entä kun passi ei tulekkaan siihen kohtaan, mihin oletettiin. Pennanen kerkeää tehdä uuden torjuntahypyn nopeammin ja riittävään korkeuteen, koska on nopeampi siirtymään sivuttaisliikeessä? Ei. Ei niin ei.

Muserskin ei tarvitse ikinä hypätä täysillä torjuntaan, jotta torjuntakorkeus on riittävä. Pennasen tarvitsee, eikä siltikään riitä. En ymmärrä miten tästä asiasta saadaan edes väitettä aikaiseksi. Lentopallossa pituus auttaa aivan perkeleesti, kaikki muut väitteet nopeudesta ja pelaajan keveydestä suhteessa siihen on merkityksetöntä. Taidolla voi onneksi paikata paljon asioita. Ei kuitenkaan kaikkea.

Eikä siis mitään Pennasta vastaan, vaikka hän tässä onkin ollut esimerkkinä pituutensa puolesta aiempien viestien johdosta. Loistava ja taitava pelaaja, joka ottanut isoja kehitysaskelia. Liigan ehdottomasti parhaita yleispelaajia tällä kaudella.

 

[spiker]

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista keskustelua on näköjään sukeutunut. Jokainen tietysti tulee ns. uskollaan autuaaksi, mutta jotenkin olen havaitsevinani eräänlaisen kieltämisreaktion. Vaikka varmasti jokainen laji-ihminen - ainakin sisimmässään - myöntää lentopallon tapaisessa pelissä pituudella olevan ison merkityksen, sitä ei mielellään haluta myöntää. Luulenpa, että syy on hyvin isänmaallinen : kun Suomessa lentopallon pariin ei hakeudu kansainvälisesti ajatellen riittävästi riittävän pitkiä pelaajia, koko pituuden merkitys halutaan kiistää.

Eikä siinä mitään. Jokainen tosiaan tulee uskollaan autuaaksi, mutta pitäisi kai sentään itsestäänselvyydet myöntää. Mitä korkeammalta pystyt lyömään palloa, sitä parempi. Mitä korkeammalta pystyt torjumaan, sitä parempi. Ei kai tästä luonnonlaista kukaan voi oikeasti olla eri mieltä?

Sen vuoksi toivoisi, että Samuli Kaislasalon (h) ja Peetu Mäkisen (yp) tyyppiset pelaajat kehittyisivät lentopallotaidoiltaan kansainväliselle tasolle. Pelkkä pari metriä ei tietysti riitä, mutta se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Kuten aiemmin totesin, näkemykseni on, että esimerkiksi 183-senttinen yleispelaaja on kansainvälisiin kehiin auttamattoman lyhyt.

Toinen laji, jossa perinteisesti pituudella on ollut merkitystä on koripallo. Edelleenkin sillä on iso merkitys. Koripallossa kuitenkin pelin hienosti sanottuna "evoluutio" on mennyt viime vuosina siihen suuntaan, että pituuden merkitys on vähentynyt. Enää koriksessa ei juuri näe perse koriinpäin pakittavaa 213-senttistä sentteriä, joka muljahtaa kääntöhypäriin tai hook-heittoon. Nykykoriksessa juostaan enemmän ja kaikki tekevät kaikkea oleellisesti enemmän kuin vielä Shaquille O´Nealin aikoihin. Kymmenessä vuodessa muutos on ollut hirmuinen.

Lentopallo? Sama kehitys ei ole oikeastaan mahdollista. Sen vuoksi, että edelleen joukkueiden välissä on verkko, jonka yli pitää hyökätä ja toisella puolella koettaa hyökkäyksiä torjua. Eli palataan perusasiaan: mitä korkeammalta pystyt lyömään palloa, sen parempi ja mitä korkeammalta pystyt torjumaan, sitä parempi.

Koripallossa tätä kiistatta ikävää luonnonlakia voi yrittää kompensoida vaikkapa Susijengin tyyliin. Heitetään mahdollisimman paljon kolmen pisteen heittoja. Nyt Suomen korikseen on tulossa huippulupaavia isoja miehiä, joista suurin prospekti Lauri Markkanen (211 cm). Tähän saakka Susijengin pelin kivijalka on kuitenkin ollut kaukoheitoissa.

Lentopallossa Suomen korvike puuttuvalle koolle on ollut mahdollisimman vaikeat syötöt ja mahdollisimman hyvä vastaanotto ja sitä kautta nopeat hyökkäykset. Se on riittänyt kunnioitettavan pitkälle, mutta aika lailla maksimissa on jo käyty.

Voi olla, että syyllistyn analyysissäni inhorealismiin, mutta näin asian vain näen.

 

[rike]

nyt on menty mielestäni vähän parempaan päin kun ei enää muserskikaan ole niin musertava ja venäjän maajoukkue ylipäätään romuluisine ylipainoisine keskareinaan ja on tullut tilalle pitkiä hyvän tekniikan ja motoriikan omaavia pelaajia esim.slovania,ranska,saksa,italia ja monet muut maat ! ei pitkän miehen tarvi painaa 100kg ja näissä kyseisissä maissa näillä pitkillä on parempi motoriikka ja tekniikka mitä suomen näillä 190cm sillä mikä on huolestuttavaa mielestäni hmy: elikkä harjoitellaan erillailla ja enemmän ja paremmin :dry:

 

[waltsu]

Tai syödään parempia mömmöjä.

Hyvä keskustelu. Kiitos

 

[Verkkovirhe]

Ei kai motoriikka ja taito mömmöjä syömällä kehity.

Miksi suomalaiset ovat perässä taidossa ja urheilullisuudessa.
Miten paljon lentisjunnut ylipäätään treenaavat? Lähellä minua olevia tyttöjä olen seurannut. C-tytöt, n. 15-vuotiaita, lentiksessä treenaavat kolme kertaa viikossa ja ovat alueensa ihan huippuja. 12-vuotiaat futistytöt talvikaudella treenaavat 5 kertaa viikossa ja siihen vielä peli päälle. Futistytöt myös alueensa huippuja.
Minusta lentisjunnut treenaavat liian vähän. Tosin minun tietoni on aika rajatulta alueelta ja jossain muualla treenien määrä voi olla suurempi. Mutta olen seurannut SM-mitalijoukkueiden treenaamista ja määrä on aika vähäinen.