- Viestejä
- 485
Josko jonkinlaista yhteenvetoa vielä.
Oltiin varmaan lopulta niillä sijoituksilla, mihin suomalaisella lentopallolla on tällä hetkellä mahdollisuus. En usko, että siihen olisi vaikuttanut, vaikka Lelu tai kuka tahansa muu olisi mukana ollut, päävalmentaja olisi ottanut aikalisiä eri aikaan tai olisi keskitytty erilaisiin syöttöihin - tai ihan mitä vain.
Suomi voitti ne maat, jotka olivat etukäteen voitettavissa / pitikin voittaa. Ihan mahdollista olisi ollut, että näin ei olisi käynyt ja tie olisi tyssännyt alkulohkoon. Sitten jatkolohkon maat olivat vain eri tasolla, niin kuin ovat olleet aina. Ei siinä millään taikatempuilla olisi niitä ohitettu.
Paljon onnistumisia henkilökohtaisella tasolla, monelle pelaajalle fantastista kokemusta.
Se olisi hienoa, jos meillä olisi iso nippu kaksimetrisiä huippupelaajia. Ei vaan ole. Voihan joistain noista mainituista nimistä olla vielä maajoukkueeseen joskus, mutta jos ainoa kriteeri mj-valinnoissa on mittanauha, niin silloin mennään metsään.
Olin yllättynyt kuinka negatiivista keskustelu täällä oli kisojen ajan. Tärkeintä tuntui olevan, missä kohtaa otetaan aikalisiä ja jos ne otettiin väärässä kohtaa, niin kaikki oli päin persettä. Oikeasti tuollaisilla asioilla oli kisojen lopputulokseen aika lailla yhtä paljon vaikutusta kuin valmentajan sukkien värillä.
Nämä mulkero-jutut ja mukamas-sisäpiiriläisyys-juttelinpa-kesällä-tarinat voi jättää omaan arvoonsa.
ensin ajattelin jättää kommenttiisi vastaamatta, koska on vaikea pudottautua tasollesi. vastataan sitten nyt ettet vain luule, että olisit saanut suuni suppuun.
välierämatseja kun on tässä katsonut, niin selvä ero suomen ja huippumaan välillä pelin johtamisessa on se, että huippumaat reagoivat aikalisillä pelitilanteisiin nopeasti. silloin kun oma peli ei kulje muutamassa pallossa ja silloin kun vastustaja ottaa muutaman pisteen peräkkäin, huippuvalmentaja pyrkii katkaisemaan aikalisillä vastustajan etenemisen liian kauaksi tai tulemisen liian lähelle.
eli esim. puola ja usa eivät ole vielä sisäistäneet kaikkitietävän ja meidän kaikkien syvästi rakastaman sammelvuo viimeisen taktista älykkyyttä, jossa aikalisät otetaan vaikka tappiotilanteissa 12-18 ja 20-24. no ehkä puolassa, brasiliassa, usassa ja kaikkialla menestyvässä lentopallomaailmassa opetellaan tämä sammelvuon supertaktiikka lähivuosina. se muuttaa melko paljon peliä.
jos valmentamisesta yhtään mitään ymmärrät, aikalisät ja vaihdot ovat pelin johtamisessa ydinasioita. voit toki pohdiskella valmentajan sukkien väriä, jos saat siitä tyydytystä.
olen sisäpiirissä. luulen, että sinä et.
juttelinpa kesällä lelun kanssa, vieläpä kaksi kertaa. jo toukokuun puolella, melko pian polvenpuhdistuksen jälkeen hänen puheistaan pystyi ymmärtämään, ettei maajoukkue nappaa. perhettään hän ei tähän syyksi sanonut.
Viimeksi muokattu: