Yleinen urheilukeskustelu

[Etupenkki]

Niputtaisin myös tuon valmennuksen tukemisen samaan säästöliekkiin.
Kaikissa jollain tavalla seuraamissani joukkuelajeissa (jääkiekko, jalkapallo, koripallo, salibandy) maajoukkueen staffissa on nousevia nuoria kykyjä ja entisiä joukkueen runkopelaajia. Jostain syystä lentopallossa ei toimita näin. Se näkyy myös liigatoiminnassa, kohta jopa kotimaiset kakkosvalmentajat on historiaa. Yhdellä valmentajalla mennään, muut on lähinnä pallon heittäjiä ja juomapullon täyttäjiä.

Liiton ja liigaseurojen pitäisi aika nopeasti pohtia, mitä asialle voisi tehdä.
Raha on tietysti yksi suuri syy, mutta ei varmasti ainoa.
Itse näkisin isona pullonkaulana sen, että seurojen (ja miksei myös liiton) toiminnasta puuttuu jonkinlainen urheilutoimenjohtaja, joka edes tyydyttävästi tietäisi, missä nuoria kykyjä olisi. Energia ja osaaminen keskittyy talouden ja tapahtumien pyörittämiseen, urheilu jää täysin päävalmentajan vastuulle. Päävalmentaja on mahdollisesti pestissä vuoden/pari. Kuka silloin vastaa urheilullisen toiminnan pitkäjänteisestä kehittämisestä?
Eipä oikeastaan kukaan, kun ei ole tietoa, eikä osaamista. Helpointa on silloin luottaa agentteihin ja tuoda muualta "valmiit" pelaajat sekä valmentajat kaudeksi kerrallaan.

Siinä oli kaikki asiaa, samaa olen kummastellut ...oman kylän seuraakin Valepaa sivusilmällä seuraillut . A--junnujen ja liigan välinen kuilu on ammottava eikä asialle tehdä mitään.
Pakko ottaa esimerkki tuolta kiekon puolelta kun lähimmät kokemukset sieltä: liigavalmentaja vetää reenejä myös A:lle , tsekkaa pojat jotka pääsevät myös liigan reeneihin ja myös pelaavat siellä, enemmän tai vähemmän.A junnujen kesäreeniohjelma on kovempi kuin liigan , se on ainoa tie saada omia pelaajia edustukseen...
Valepan A-poikien ohjelmaa kun tsekkasin köykäseltä näytti...

 

[fiftie]

Kyllä näkyy, Lapin Kansa tekee selostetun monikameralähetyksen.

Tässä kait kuitenkin pitää olla Lapin Kansan tilaaja?

En haluaisi nyt olla liian kriittinen, mutta Susijengin harjoitusmaaottelut MM-kisoihin tuli kuitenkin ilmaiseksi neloselta ja siihen päälle Ruudusta. Jotenkin toivoisi, että lentopallon puolellakin olisi mahdollista saada näitä näkymään joltain kanavalta tai sitten Ruudusta jne.

 

[Eteenpäin]

Saatinkohan me hopeisen liigan peleihin yhteensä 3000 katsojaa, susijengi kahteen harkkapeliin 18000. täytyy olla tyytyväinen että yle sitkeästi näyttää joitain pelejä ja arvokisoja, ei tässä muuten kannata ilman liiton euro jackpottia odottaa televisioinnin lisääntyvän.

 

[Rapakunto]

Yle on maajoukkuepelien pääasiallinen lähetysoikeuksien omistaja. Tosin soppari taitaa rajautua virallisempiin matseihin.

Nelonen/Ruutu näyttää myös koripallon MM-kisat.

Ymmärrän että Yle ei välttämättä ole ensisijassa näyttämässä harjoitusmatseja kun samalle kesälle mahtuu jo kultaista liigaa, naisten- ja miesten EM-kisoja ja lienevätköhän olympiakarsinnatkin heillä.

Maakuntalehtien tuotannot ovat olleet kyllä laadukkaita, usein Ruudunkin lentopallotuotantoja laadukkaampia... Hyvä että pelit näkyvät edes sieltä. Tarjolla näyttäisi olevan 4.90e paketti molempien pelien katsomiseen.

 

[Rapakunto]

Saatinkohan me hopeisen liigan peleihin yhteensä 3000 katsojaa, susijengi kahteen harkkapeliin 18000. täytyy olla tyytyväinen että yle sitkeästi näyttää joitain pelejä ja arvokisoja, ei tässä muuten kannata ilman liiton euro jackpottia odottaa televisioinnin lisääntyvän.

Kyllä nykyinen diili taitaa olla Ylellekin ihan suotuisa. 2021 miesten EM-kisojen Suomi-Venäjä ottelulla mm. 839 000 (tavoitettavuus) / 359 000 keskikatsojaa.

 

[metriheikki]

Venäjä ilmestyi yllättäen lentopallon huippukokoukseen, härdelli oli valmis â tästä syystä Suomi jäi paikalle: âEpämiellyttävä tilanneâ

Brysselissä pidettävä Euroopan lentopalloliiton kongressi sai yllättävän käänteen. Osa maista poistui paikalta protestina, Suomi ja muut Pohjoismaat jäivät paikalle.

yle.fi

 

[metriheikki]

Venäjä ilmestyi yllättäen lentopallon huippukokoukseen, härdelli oli valmis â tästä syystä Suomi jäi paikalle: âEpämiellyttävä tilanneâ

Brysselissä pidettävä Euroopan lentopalloliiton kongressi sai yllättävän käänteen. Osa maista poistui paikalta protestina, Suomi ja muut Pohjoismaat jäivät paikalle.

yle.fi

Eikö herätä minkäänlaisia tunteita? Mielestäni Innan olisi kuulunut poistua kokouksesta.

 

[Rapakunto]

Eikö herätä minkäänlaisia tunteita? Mielestäni Innan olisi kuulunut poistua kokouksesta.

Poistua ja antaa Venäläiset paikalle kutsuneen Serbialaisen 75-vuotiaan Boricicin vankistaa valtaansa? Kaikessa on puolensa.

 

[Pasma]

Suomen tennismaajoukkue teki ison loikan kohti kansainvälisiä kenttiä Davis-cupin välieriin selviytymällä. Vaikka tennis ei joukkuelaji maailmalla olekaan, signaali etenkin junnupuolelle on vahva: meillä kotimaassa osataan valmentaa.
Kiitos jarkko Niemisen(kin), lentismiehille ja naisille esimerkkiä. Kotimaista valmennusosaamista pöytään.

 

[Kassari]

Suomen tennismaajoukkue teki ison loikan kohti kansainvälisiä kenttiä Davis-cupin välieriin selviytymällä. Vaikka tennis ei joukkuelaji maailmalla olekaan, signaali etenkin junnupuolelle on vahva: meillä kotimaassa osataan valmentaa.
Kiitos jarkko Niemisen(kin), lentismiehille ja naisille esimerkkiä. Kotimaista valmennusosaamista pöytään.

Hieno juttu tuo Davis-cup menestys, mutta suomalaisesta valmennusosaamisesta tennis on ehkä kaikkein huonoin esimerkki. Kaikilla noilla kärkipelaajilla on ulkomaiset valmentajat. Tennis taitaa lajina olla muutenkin kansainvälisin golfin ohella. Pelaajan/valmentajan osaaminen, menestys ja brändi ovat kansalaisuutta huomattavasti isompia juttuja.

 

[Pasma]

Hieno juttu tuo Davis-cup menestys, mutta suomalaisesta valmennusosaamisesta tennis on ehkä kaikkein huonoin esimerkki. Kaikilla noilla kärkipelaajilla on ulkomaiset valmentajat. Tennis taitaa lajina olla muutenkin kansainvälisin golfin ohella. Pelaajan/valmentajan osaaminen, menestys ja brändi ovat kansalaisuutta huomattavasti isompia juttuja.

Hieno juttu tuo Davis-cup menestys, mutta suomalaisesta valmennusosaamisesta tennis on ehkä kaikkein huonoin esimerkki. Kaikilla noilla kärkipelaajilla on ulkomaiset valmentajat. Tennis taitaa lajina olla muutenkin kansainvälisin golfin ohella. Pelaajan/valmentajan osaaminen, menestys ja brändi ovat kansalaisuutta huomattavasti isompia juttuja.

No tämä ei pidä paikkaansa. Nieminen nimenomaan on ollut lähes kaikkien nykyisten tennismaajoukkueen pelaajien taustalla. se että ei ole henk. kohtainen valmentaja ei ole juttu vaan Jarkko on se kokoava voima joka laittaa palaset yhteen, tarkistaa valmennusohjelmat jne.
Näin se maailman huipulla menee...

 

[Kassari]

No tämä ei pidä paikkaansa. Nieminen nimenomaan on ollut lähes kaikkien nykyisten tennismaajoukkueen pelaajien taustalla. se että ei ole henk. kohtainen valmentaja ei ole juttu vaan Jarkko on se kokoava voima joka laittaa palaset yhteen, tarkistaa valmennusohjelmat jne.
Näin se maailman huipulla menee...

Ok, maailman huipulla siis ollaan tenniksessä ja sinne on päästy kotimaisin opein. Olkaamme ylpeitä siitä🥂👏🕺

 

[harrastepelaaja]

Jarkko Finni: "Lasten (alle 13 v) huippu-urheiluttaminen on järjetöntä. Suomalaisen urheilukulttuuri on liukunut toimintamalliin, missä lapselle ei anneta mahdollisuutta vapaasti etsiä ja löytää omaa, itselle parhaiten sopivaa, lajia. Toimintaan varhaislapsuudessa ilmoitetut ja alkuvaiheen innostuskipinän säilyttävät lapset ohjataan lajipolulle, missä heitä kuljetaan kuin sitä kuuluisan sanonnan ”narupässiä”.

Koko kirjoitus: Jarkko Finnin kolumni: Lasten urheilun ”yhteiskuntasopimus” – "Mutta kun tämä on varhaisen erikoistumisen laji” – Yleisurheilu.fi

 

[fiftie]

Jarkko Finni: "Lasten (alle 13 v) huippu-urheiluttaminen on järjetöntä. Suomalaisen urheilukulttuuri on liukunut toimintamalliin, missä lapselle ei anneta mahdollisuutta vapaasti etsiä ja löytää omaa, itselle parhaiten sopivaa, lajia. Toimintaan varhaislapsuudessa ilmoitetut ja alkuvaiheen innostuskipinän säilyttävät lapset ohjataan lajipolulle, missä heitä kuljetaan kuin sitä kuuluisan sanonnan ”narupässiä”.

Koko kirjoitus: Jarkko Finnin kolumni: Lasten urheilun ”yhteiskuntasopimus” – "Mutta kun tämä on varhaisen erikoistumisen laji” – Yleisurheilu.fi

En tiiä meneekö tässä nyt ihmisillä puurot ja vellit sekaisin kun puhutaan varhaisen erikoistumisen lajeista. Kyllähän se on niin, että lähes jokaista lajia on pakko alkaa harjoittaa nuorena, jos siinä meinaa pärjätä.

Esimerkkinä, jos meinaat jalkapallossa huipulle, niin ei käy et alat harrastamaan lajia 10 vuotiaana. Enemmänkin se pitää aloittaa joskus 4 vuotiaana. Tämä ei toki tarkoita, että eikö siihen PÄÄLLE voisi alkaa urheilemaan muitakin lajeja, kun ne muut lajit ei vaan ole se pääjuttu, vaan enemmänkin tukee päälajia.

Joillakin tuntuu olevan se käsitys, että jos haluaa vaikka uinnissa huipulle, niin voi 15 vuotiaaksi asti uida, pelata jalkapalloa, heittää keihästä ja pelata salibandyä ja kaikkia yhtä paljon per viikko aina. Itse siinä käsityksessä ollut kyllä aina, että pitäisi uida ihan hemmetisti ja siihen päälle sitten hieman noista muista lajeista jotakin per viikko.

Ja joo ehkä urheilun ulkopuolisesta näkökulmasta katsottuna on typerää, että lapsen pitää valita joku päälaji 4 vuotiaana, mutta jos ihan puhtaasti huippu-urheilun ehdoilla mennään, niin ainakin joissain lajeissa näin on pakko tehdä.

Monipuolisuus vai monilajisuus - miten jalkapalloilussa voi päästä huipulle? - Eerikkilä

eerikkila.fi

"Itse olen sitä mieltä, että meidän tulisi keskittyä urheilevan lapsen toiminnan kokonaissisältöön ja kehittymistä tukevaan toimintaympäristöön eikä väitellä siitä, pitääkö harrastaa yhtä vai montaa lajia. Tässä tapauksessa pitäisi mielestäni puhua monipuolisuuden tärkeydestä, monilajisuuden sijaan. Monipuolisuushan voi toteutua joko yhden tai useamman lajin kautta, ja toisaalta kummassakaan tapauksessa se ei automaattisesti toteudu. Jos monipuolisuus ei toteudu yhden lajin kautta, on hyvä täydentää harjoittelua omalla ajalla tai ohjatusti toteutetun 1–2 tukilajin kautta."

 

[brdgl]

Toki huipulle voi päästä, jos lentopallon aloittaa vasta 10-15- vuotiaana, mutta kyllä se vaatii käytännössä sen että jotain muuta urheiluharrastusta on alla joko ohjatusti tai vähintään "pipolätkä"- tasolla, ja siihen päälle ripauksen lahjakkuutta sekä eniten älyttömän motivaation harjoitella, oppia ja kehittyä myös ohjattujen treenien ulkopuolella.

Itse ajattelen että niin kauan kuin kalenteriin mahtuu niin 2-3 lajia on hyvä, mutta pakkohan se valinta päälajista on siellä yläasteen loppupuolella viimeistään tehdä. Jos siis tavoite on liigatasolle ja ohi.

 

[seppoklaus]

Menestyäkseen esimerkiksi lentopallossa ei lajia tarvitse aloittaa kovin aikaisin ja siihen tarvitse erikoistua myöskään varhain. Kehittymistä tukee se on että lapsi liikkuu/urheilee paljon ja mielellään eri tavoin ja eri asioiden parissa; siihen ei kunnianhimoista kilpailutoimintaa tarvita vaikka sekin voi olla kivaa, kehittävää ja palkitsevaa.

Monipuolinen ja määrällisesti suuri liikkuminen luo hyvät mahdollisuudet olemaan nuoruusvaiheessa oman lajinsa kärkeä. Kun haastattelin karsintareissulla U18-tyttöjen maajoukkueen pelaajia, paria pelaajaa lukuunottamatta kaikilla on taustallaan aktiivisesti ja tavoitteellisestikin harrastettu toinen tai kolmaskin laji; mukana yleisurheilua, jalkapalloa, tanssia, pesäpalloa jne (biitsiä edes mainitsematta). Tarkemmin kysyttäessä nuo pari muutakin vielä tunnusti, että ”no pelasin mä kolme vuotta myös lajia xxxx mutta en sillä tavalla lopulta tosissaan niin en laskenut”

Maajoukkuetasolla 15-16 -vuotiaana urheileminen ei tietenkään tarkoita sitä, että olisit välttämättä huipulla aikuisena mutta se toki luo siihen mahdollisuuksia. Ja kun katsotaan niitä jotka nousevat maajoukkuetasolle vasta aikuisiässä, hyvin usein heilläkin on taustalla muita lapsuudessa ja nuoruudessa harrastettuja lajeja.

Lopuksi. Urheilun katsominen pelkästään huipputaso mielessä on näkökulmaltaan kovin kapea. Suurin osa nuorista lentopalloilijoista ei koskaan pelaa aikuisten maajoukkueessa mutta saattavat oppia lajin parissa urheilullisen ja liikunnallisen elämäntavan joka kantaa monella tapaa pitkälle - oman kilpauran ohella. Opitaan tavoitteelliseksi, toimimaan ryhmässä/joukkueessa jne. Liikkuminen paljon ja monipuolisesti on aina hyvä asia.

 

[fiftie]

Menestyäkseen esimerkiksi lentopallossa ei lajia tarvitse aloittaa kovin aikaisin ja siihen tarvitse erikoistua myöskään varhain. Kehittymistä tukee se on että lapsi liikkuu/urheilee paljon ja mielellään eri tavoin ja eri asioiden parissa; siihen ei kunnianhimoista kilpailutoimintaa tarvita vaikka sekin voi olla kivaa, kehittävää ja palkitsevaa.

Monipuolinen ja määrällisesti suuri liikkuminen luo hyvät mahdollisuudet olemaan nuoruusvaiheessa oman lajinsa kärkeä. Kun haastattelin karsintareissulla U18-tyttöjen maajoukkueen pelaajia, paria pelaajaa lukuunottamatta kaikilla on taustallaan aktiivisesti ja tavoitteellisestikin harrastettu toinen tai kolmaskin laji; mukana yleisurheilua, jalkapalloa, tanssia, pesäpalloa jne (biitsiä edes mainitsematta). Tarkemmin kysyttäessä nuo pari muutakin vielä tunnusti, että ”no pelasin mä kolme vuotta myös lajia xxxx mutta en sillä tavalla lopulta tosissaan niin en laskenut”

Maajoukkuetasolla 15-16 -vuotiaana urheileminen ei tietenkään tarkoita sitä, että olisit välttämättä huipulla aikuisena mutta se toki luo siihen mahdollisuuksia. Ja kun katsotaan niitä jotka nousevat maajoukkuetasolle vasta aikuisiässä, hyvin usein heilläkin on taustalla muita lapsuudessa ja nuoruudessa harrastettuja lajeja.

Lopuksi. Urheilun katsominen pelkästään huipputaso mielessä on näkökulmaltaan kovin kapea. Suurin osa nuorista lentopalloilijoista ei koskaan pelaa aikuisten maajoukkueessa mutta saattavat oppia lajin parissa urheilullisen ja liikunnallisen elämäntavan joka kantaa monella tapaa pitkälle - oman kilpauran ohella. Opitaan tavoitteelliseksi, toimimaan ryhmässä/joukkueessa jne. Liikkuminen paljon ja monipuolisesti on aina hyvä asia.

No välttämättä erikoistua varhain ei tarvitse, mutta luulisi siitä aika paljon olevan hyötyä, jos aloitat nuorena kuitenkin? Helpompi se on pienestä pitäen opetella sormitekniikat jne, kun sitten jossain 15 vuotiaana. Lentopallohan ei siis kuulu edes varhaisen erikoistumisen lajeihin, vaan siihen kuuluu esim. jalkapallo, uinti ja taitoluistelu.

Ja itse nyt puhuinkin vain huippu-urheilun näkökulmasta. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin eihän huippu-urheilu ole itsessään mitenkään kovin tärkeää, jos elämää ylipäätään mietitään.

Ja tuossa blogiteksissä jonka linkkasin, niin puhutaan juuri monipuolisesta urheilemisesta, mutta sehän voi tapahtua yhden lajin kautta tai sitten useamman lajin kautta tai sitten se ei joillain tapahdu kumpaakaan kautta.

 

[seppoklaus]

No välttämättä erikoistua varhain ei tarvitse, mutta luulisi siitä aika paljon olevan hyötyä, jos aloitat nuorena kuitenkin? Helpompi se on pienestä pitäen opetella sormitekniikat jne, kun sitten jossain 15 vuotiaana. Lentopallohan ei siis kuulu edes varhaisen erikoistumisen lajeihin, vaan siihen kuuluu esim. jalkapallo, uinti ja taitoluistelu.

Ja itse nyt puhuinkin vain huippu-urheilun näkökulmasta. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin eihän huippu-urheilu ole itsessään mitenkään kovin tärkeää, jos elämää ylipäätään mietitään.

Ja tuossa blogiteksissä jonka linkkasin, niin puhutaan juuri monipuolisesta urheilemisesta, mutta sehän voi tapahtua yhden lajin kautta tai sitten useamman lajin kautta tai sitten se ei joillain tapahdu kumpaakaan kautta.

Ei jalkapallo ole varhaisen erikoistumisen laji vaikka joku futisvalkku niin väittäisi. Varhaisen erikoistumisen lajeja ovat sellaiset joissa lajin absoluuttiselle huipulla ollaan jo tuossa 16-18 vuoden iässä ja jotka vaativat poikkeuksellisia harjoitusmääriä. Tällaisia lajeja on eri voimistelulajit, taitoluistelu, uimahyppy jne

 

[fiftie]

Ei jalkapallo ole varhaisen erikoistumisen laji vaikka joku futisvalkku niin väittäisi. Varhaisen erikoistumisen lajeja ovat sellaiset joissa lajin absoluuttiselle huipulla ollaan jo tuossa 16-18 vuoden iässä ja jotka vaativat poikkeuksellisia harjoitusmääriä. Tällaisia lajeja on eri voimistelulajit, taitoluistelu, uimahyppy jne

Hmmh no oli tai ei, niin miten pääset huipulle, jos vasta erikoistut jossain 15-vuotiaan kohdalla jalkapalloon? Kyllä pitää olla valtava määrä laadukasta aikaa pallon kanssa tuohon ikään, jos mielit huipulle. Kilpailu on niin rajua.

Messejä ei synny kaukalossa

Jos mielii huippu-urheilijaksi, lapsuudessa ja nuoruudessa pitää harrastaa useita eri urheilulajeja ja valita päälaji vasta teini-iässä.

www.savonsanomat.fi

"
Tutkijat varoittavat aivan oikein yksipuolisen harjoittelun vaaroista, mutta eivät tee tärkeää eroa monilajisuuden ja monipuolisen liikunnan välillä. Aikaa on rajallisesti eikä lapsi ja nuori repeä joka paikkaan.

Monilajisuuden oppeja noudattamalla on vaarana, että niin lapset kuin heidän vanhempansa kuormitetaan hengästyttävällä ohjattujen harrastusten rumballa.

Monilajisuuden sijasta pitää painottaa monipuolista liikkumista ja arjen hyötyliikuntaa. Pihapelejä pelaamalla, kiipeilemällä, hyppimällä, voimistelemalla ja painimalla kehitetään koordinaatiota ja kehonhallintaa, joita tarvitaan huipulle pääsemiseen lajissa kuin lajissa."

Tätä vähän mietinkin, että meneekö puurot ja vellit sekaisin.

Lajiin erikoistuminen

Vain yhden lajin harrastamisesta on tullut jopa punainen vaate suomalaisessa urheilukeskustelussa. Esimerkiksi nuorisotutkija Mikko Salasuo linjaa lasten urheiluharrastuksissa yhteen lajiin varhais…

lastenjanuortenkilpaurheilu.wordpress.com

"Lajeja on jaoteltu varhaisiin ja myöhäisen erikoistumisen lajeihin. Jaottelu tapahtuu lajeissa vaadittavien ja kehittyvien ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi lajit, kuten jalkapallo, taitoluistelu, tennis, telinevoimistelu ja uinti ovat varhaisen erikoistumisen lajeja. Tämä johtuu siitä, että lajeissa on sellaisia ominaisuuksia, mitkä on pitänyt oppia tiettyyn ikään mennessä. Esimerkiksi jalkapallossa pelisilmää on vaikeaa kehittää myöhäisemmällä iällä."


"Usein korostetaan, että huipulle nousseet urheilijat ovat harrastaneet enemmän kuin yhtä urheilulajia. Itse asiassa monilajisuus on yleensä paljon kovempi ja rankempi polku kulkea, jos haluaa nousta tietyssä lajissa huipulle, koska toinen laji vie aikaa päälajin harjoittelulta ja toistoilta. Usein vedotaan siihen, että Jari Litmanen ja Teemu Selänne harrastivat toista lajia päälajin rinnalle lähes teinivuosiin saakka. Tässä on syytä muistaa, että esimerkiksi Litmanen oli kerännyt 13- vuotiaaksi mennessä huikeat 10000 tuntia harjoittelua päälajissaan jalkapallossa, vaikka harrasti myös jääkiekkoa (Sihvonen, 2016.)"


Kyllä siihen päälle sopii muutakin harrastaa kun ottaa mallia Litmasesta, että niitä tunteja on sen päälajin kanssa riittävästi. 😉

Laitetaan tästä nyt vielä. Ja ei tämäkään ei ole nyt tutkimus, mutta painavaa sanaa siinä on mielestäni urheilutoimittajalta.

Monipuolisuuden ”ilosanoma”

Suomalainen urheiluväki on taas pienen tauon jälkeen julistamassa monipuolisuuden ilosanomaa. Lasten ja nuorten pitäisi useimpien asiantuntijoiden mukaan harrastaa entistä monipuolisemmin eri lajeja entistä pidempään. Erikoistumisen kanssa ei saa hötkyillä, jotta täyteen mittaan kasvavan...

www.sss.fi

 

[Pasma]

Usein nämä monilaji-ja monipuolisuuskeskustelut kuvataan aikuisten näkökulmasta, vähän unohtaen realiteetit. Lapsethan tekee sitä mikä tuntuu mukavalta, missä on kavereita ja aika moni haluaa leikkimielisesti vähän kilpaillakin.
Tätä taustaa vasten pallopelit on se ykkönen, niitä yleensä harrastaa suurin osa ikäluokista alle 10v ja hyvä niin. Se kehittää kaikkia ominaisuuksia riippumatta lajista, siihen rinnalle valikoituu sitten kiinnostuksen mukaan yksilölajit ym.
Varhaisen erikoistumisen näkökulma on vähän liian kapea jos kuvitellaan että joku laji on sitä ja toinen ei. Kysehän on kilpailutilanteesta mutta vasta siellä 15-18v mitataan tulokset, ehkä myöhemminkin.Eli tarkoittaa että syntyy etumatkaa sille joka aloittaa lajitaitojen oppimisen riittävän aikaisin .usein mainittu taitoluistelu on vähän ongelmallinen laji siitä näkökulmasta että aika pitkälle mennään valmentajan vahvan auktoriteetin alaisuudessa. Siinä vaihtoehtoja ei juuri ole ja kuitenkin iso osa lopettaa ennen aikuisikää. Mitä tilalle?
Eli kaikissa lajeissa on ilman muuta hyötyä jos lajitaidot osataan mahdollisimman hyvin riittävän aikaisin, esim. futista ja kiekkoa ei voi aloittaa enää 8-9v jos aikoo huipulle.

Jos jotain tekisin toisin tällä muutaman junioriurheilijan valmennustaipaleella mukana olleena : vanhemmat pitäisi kouluttaa ymmärtämään lapsiurheilun realiteetit ja tavoitteet.
Ne eivät ole missään lajissa ammattilaisuus millään tasolla. Sen kun ymmärtää voi olla mahdollisuudet kehittyä mihin vaan....