"The Liitto ja the Liiton touhut"

[seppoklaus]

Tämä päätös ehdottomasti ohjaa pelaajavirtoja. Se luo myös neljälle liigaseuralle, pois lukien PuMa, joka vielä ei ole mutta liitto haluaisi olevan liigaseura, etulyöntiaseman nuorten huippupelaajien saamiseksi omaan seuraan. Tämä asettaa liigajoukkueet ja seurat todelliseen epätasa-arvoon ja tekee liigasta vielä enemmän final-four toimintaa ja muut tulevat sitten perässä, jos pystyvät tai kykenevät. Kun nuori siirtyy c- tai B-ikäisenä seuraan, niin pois lähteminen on huomattavasti vaikeampaa kun, että toiminta valmennuskeskuksen osalta ulkopuolista seuroista ja seurojen omista intresseistä.

Väkisin tulee mieleen, että mitä tällä haetaan kansallisen lentopallon toiminnan osalta? Mestaruusliiga pelataan liiton osallistamilla seuroilla ja yhteistuumin, kun nuoret kasvatetaan tiettyyn malliin ja se on se ainoa oikea malli. Kilpailullisuus muiden osalta poistetaan ja vain tietyillä on mahdollisuus menestyä? Kuulostaa omaan korvaan jopa marxilaiselta toiminnalta ja tätä on kuulunut tiettyjen lentopallotahojen edustajien ajatuksista. Pitäkää aito kilpailutilanne ja antakaa ”markkinoiden” hoitaa luonnollinen kehitys. Tämä tuo parhaimmat ratkaisut kuin, että aletaan liiton toimesta ohjaamaan mitkä nuoret ja mitkä seurat ovat valittuja ja keihin liitto uskoo ja keihin liitto (jatkossa valitut seurat) uskovat.

En oikein usko tuohon, en oikein näe olennaista muutosta. Jos/kun tämä toteutuu, PuMan hoitama Helsingin alueellisen keskuksen rosteri olisi ensi kaudella aikalailla se, mikä se olisi muutenkin, jotain paluumuuttoa Kuortaneelta saattaa toki olla. Jo nyt viimeiset vuodet PuMa on kerännyt etelästä suurimman osan lahjakkuuksista (omia tai muiden seurojen) jotka ovat sitten jatkaneet eteenpäin liigaan jne (Lehto, Subotic, Suomela, Lehmus, Muukkonen jne)

Se mikä muuttuisi on, että valmennus keskittyisi Märskyyn koulupäivän yhteyteen, pienehköllä liiton tuella mahdollistuisi päätoiminen ammattivalmentaja - kaikenkaikkiaan olosuhteet kehittyisivät ja loisivat isommalle joukolle valmennuskeskusmaisen huippu-urheilun vaatiman ympäristön.

Pitää myös muistaa, että yhdessä keskuksessa tulee olemaan alueelta vain 2-4 oman ikäkauden kärkipelaajaa eli puhutaan varsin pienistä volyymeista. Niitä ei oikein voi kutsua pelaajavirroiksi

Itse ajattelen, että se mitä pääasiallisesti tässä haetaan on, että jatkossa valmennuskeskusympäristöissä jatkossa olisi enemmän pelaajia, Kuortaneen yhden joukkueen sijasta neljä - ja kuitenkin samankokoisella (melko kohtuullisella) rahallisella panostuksella. Seuroille tässä jää kuitenkin suurin osa työstä.

 

[Kassari]

Samaa keskustelua on käyty jo aikanaan Varalan ja Kuortaneen yhteydessä.

Maailma on kuitenkin sen verran muuttunut, että koulumaailma on tullut joustavammaksi. Yhä useammalla on mahdollisuus profiloitua laadukkaaksi paikaksi koulun ja urheilun yhdistämiseen.
Tuollainen positiivinen uutinen tuli mieleen, kun tätä keskustelua nyt onneksi käydään.

Raision Loimu aloittaa akatemiatoiminnan junioreille ensi syksynä – Loimujunnut

Eli muutama kysymys lisää...
Jos Loimu on aktiivinen ja aloittamassa akatemiatoimintaa noinkin lähellä Saloa, miten se olisi mahdotonta pohjoisessa tai idässä? Toisaalta taas herää kysymys, miten liitto priorisoi omaa panostustaan eri toimijoiden välillä? Esimerkkinä vaikka tuo Salo/Raisio? Tai Tampere/Kuopio?

 

[Kaukkari]

En oikein usko tuohon, en oikein näe olennaista muutosta. Jos/kun tämä toteutuu, PuMan hoitama Helsingin alueellisen keskuksen rosteri olisi ensi kaudella aikalailla se, mikä se olisi muutenkin, jotain paluumuuttoa Kuortaneelta saattaa toki olla. Jo nyt viimeiset vuodet PuMa on kerännyt etelästä suurimman osan lahjakkuuksista (omia tai muiden seurojen) jotka ovat sitten jatkaneet eteenpäin liigaan jne (Lehto, Subotic, Suomela, Lehmus, Muukkonen jne)

Se mikä muuttuisi on, että valmennus keskittyisi Märskyyn koulupäivän yhteyteen, pienehköllä liiton tuella mahdollistuisi päätoiminen ammattivalmentaja - kaikenkaikkiaan olosuhteet kehittyisivät ja loisivat isommalle joukolle valmennuskeskusmaisen huippu-urheilun vaatiman ympäristön.

Pitää myös muistaa, että yhdessä keskuksessa tulee olemaan alueelta vain 2-4 oman ikäkauden kärkipelaajaa eli puhutaan varsin pienistä volyymeista. Niitä ei oikein voi kutsua pelaajavirroiksi

Itse ajattelen, että se mitä pääasiallisesti tässä haetaan on, että jatkossa valmennuskeskusympäristöissä jatkossa olisi enemmän pelaajia, Kuortaneen yhden joukkueen sijasta neljä - ja kuitenkin samankokoisella (melko kohtuullisella) rahallisella panostuksella. Seuroille tässä jää kuitenkin suurin osa työstä.

Kuortaneelta lähteneet nuoret ovat aika laajalti lähteneet eri seuroihin pelaamaan. Se istuu kuvaan aika hyvin, ettei Kuortaneella ole omia intressejä ohjata pelaajan valintaa, mikä omasta mielestäni on äärimmäisen tärkeää kun toimitaan kaikkien yhteisillä rahoilla. Hyvin vaikea olisi kuvitella Salon tai Kuopion käyvän pelaajan kanssa yhdessä aitoa objektiivista keskustelua siirtymisestä kilpailevan seuran liigajoukkueeseen. Tältä osin liiton (jota maksattaa jäsenseuroillaan omia tuloja) tuetaan tiettyjen seurojen toimintaa, joka aiheuttaa selvän ongelman seurojen väliseen kilpailutilanteeseen.

Kuinka muiden akatemioiden kanssa käy? Lähteekö liitto tukemaan, Sepon sanoin, pienehköllä summalla, että seuraan saadaan ammattivalmentaja. Tämä ei muuten ole mikään pienehkö summa vaan sivukulujen kanssa täyspäiväinen valmentaja maksaa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

 

[Kaukkari]

Lentopallo eroaa muista lajeista. Lentopallossa liitto lähtee itse kouluttamaan niitä nuoria, jotka liitto katsoo potentiaaliseksi. Ottaa ns omien siipien suojaan. Muissa lajeissa, mitä itse tiedän, ei näin toimita. Siksi tätä on vaikea sinänsä arvioida. Muissa lajeissa liitto on lähtenyt tukemaan seurojen työtä valmennuksen ja toiminnan osalta. Itse ajattelisin tämän työn kantavan enemmän hedelmää kuin alueellisesti valittujen 2-4 pelaajan kehittäminen yhdessä alueellisessa seurassa. Onko pieni määrä isoja seuroja parempi kuin iso määrä pieniä seuroja? Lajin kannalta pitäisin jälkimmäistä vaihtoehtoa parempana. Tämä tuottaisi enemmän myös niitä huippupelaajia joilla olisi lentopallo mahdollista valita kotipitäjässään olemassa olevassa seurassa.

 

[Korpela]

Parhaimmillaan tässä on neljän paikkakunnan+ lähialueiden junioreille nyt mahtava tilaisuus jatkaa heti C-junnuvuosien (ja 1-2 B-kauden) jälkeen laadukkaassa valmennuksessa, ja erityisesti lentopalloilijoille ihanteellisen urheilulukioiden määrä kasvaa kolmella (Kuortane pois ja neljä tilalle). Paikkakuntavalinnat sinällään loogisia ja hyviä, Kuopio esimerkiksi varmasti vahvistaa entisestään Puijon roolia idän alueella keskeisenä liigaseurana ja tavoitteena junioreille. Pohjoisen junnuille on edelleen hyvät vaihtoehdot Rovaniemellä ja Kuusamossa ja toki Pihtipudas on myös. Ja vaikka Oulussa ei (vielä) varsinaisesti lentopallopainotteista linjaa taida olla, niin Kastellin urheilulukio on hyvässä maineessa sekin ja 2-sarjaporukoita alueella useampi naisten puolella, miehissä Kisko tietenkin lippulaivana.

Pahimmillaan kuitenkin taas niin, että koko Suomen lahjakkaimmat pelaajat imaistaan "putkeen", johon sisäänkäyntejä on niukasti, jos heti alkuun ei pääse mukaan. Aluevalmennuksen rooli tässä kuviossa myös mielenkiintoinen, tuleeko B-nuorten alue SM-turnauksesta 9-luokkalaisten rekrytointitapahtuma? Nykyisen Kuortaneen pelaaminen 1-sarjassa ilman putoamis- tai nousumahdollisuutta erittäin hyvä nosto myös. Pohjoisen osalta tietysti myös mielenkiintoinen nähdä, miten uudet paikkakunnat houkuttelevat. Jonkin verran kaukaakin mennään Kuortaneelle kyllä, mutta Rovaniemi pitää varmasti paikkansa edelleen pohjoisen alueen "keskuksena", toki tulevaisuudessa toivottavasti Kuusamo säestää, kun toiminta saa kunnolla jalansijaa ja vakiintuu.

Mitenhän tuo pedagoginen puoli on huomioitu Akatemiapaikkojen valinnassa. Nuoria pelaajien alkuja. Taitoa ja osaamista pitää olla myös muussa kuin lentopallossa.

 

[seppoklaus]

Kuortaneelta lähteneet nuoret ovat aika laajalti lähteneet eri seuroihin pelaamaan. Se istuu kuvaan aika hyvin, ettei Kuortaneella ole omia intressejä ohjata pelaajan valintaa, mikä omasta mielestäni on äärimmäisen tärkeää kun toimitaan kaikkien yhteisillä rahoilla. Hyvin vaikea olisi kuvitella Salon tai Kuopion käyvän pelaajan kanssa yhdessä aitoa objektiivista keskustelua siirtymisestä kilpailevan seuran liigajoukkueeseen. Tältä osin liiton (jota maksattaa jäsenseuroillaan omia tuloja) tuetaan tiettyjen seurojen toimintaa, joka aiheuttaa selvän ongelman seurojen väliseen kilpailutilanteeseen.

Kuinka muiden akatemioiden kanssa käy? Lähteekö liitto tukemaan, Sepon sanoin, pienehköllä summalla, että seuraan saadaan ammattivalmentaja. Tämä ei muuten ole mikään pienehkö summa vaan sivukulujen kanssa täyspäiväinen valmentaja maksaa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Ollaan tarkkana sanojen kanssa. Liiton tuki auttaa siinä että voidaan palkata ammattivalmentaja, se on vain osa palkkauksen rahoitusta. Nythän esimerkiksi meillä lajivalmentajat on viime vuodet tehneet hommaa talkoilla ja itselläni lentishommiin menee helposti 25-30 tuntia per viikko; se ei ole millään muotoa kestävä malli.

Mitä tulee pelaajien ohjaamiseen edelleen; kyllä pelaajat itse mietti mihin menevät ja mikä on heidän kehityksen kannalta paras vaihtoehto. Meidän entisiä pelaajia onkin nyt mm. Kuopiossa, Kangasalalla, Hämeenlinnassa ja Itävallassa

Kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa unohtuu helposti se tärkein eli urheilijanäkökulma. Olennaista tässä on se, millä tavoin mahdollisimman monelle nuorelle urheilijalle luodaan mahdollisimman hyvä ympäristö. Ja kun valmennusjärjestelmän tarkoitus on huippu-urheilun menestyksen saaminen, itse ainakin näen että tämän on ihan hyvä parannus nykyiseen tilanteeseen - urheilijan näkökulmasta

 

[Kassari]

Ollaan tarkkana sanojen kanssa. Liiton tuki auttaa siinä että voidaan palkata ammattivalmentaja, se on vain osa palkkauksen rahoitusta. Nythän esimerkiksi meillä lajivalmentajat on viime vuodet tehneet hommaa talkoilla ja itselläni lentishommiin menee helposti 25-30 tuntia per viikko; se ei ole millään muotoa kestävä malli.

Mitä tulee pelaajien ohjaamiseen edelleen; kyllä pelaajat itse mietti mihin menevät ja mikä on heidän kehityksen kannalta paras vaihtoehto. Meidän entisiä pelaajia onkin nyt mm. Kuopiossa, Kangasalalla, Hämeenlinnassa ja Itävallassa

Kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa unohtuu helposti se tärkein eli urheilijanäkökulma. Olennaista tässä on se, millä tavoin mahdollisimman monelle nuorelle urheilijalle luodaan mahdollisimman hyvä ympäristö. Ja kun valmennusjärjestelmän tarkoitus on huippu-urheilun menestyksen saaminen, itse ainakin näen että tämän on ihan hyvä parannus nykyiseen tilanteeseen - urheilijan näkökulmasta

Ja myös valmentajien, mikä liittyy toki aika olennaisesti myös urheilijaan😊

Jos ja kun tällä mallilla (seura+liitto rahoitus) saadaan palkattua edes muutama ammattivalmentaja lisää tähän maahan ja lajiin, niin se on positiivinen juttu.

Yksi näkökulma voisi olla myös se, että ei kai tuo neljä ole mikään sadaksi vuodeksi kiveen hakattu juttu. Jos hommat toimii ja nuoria pelaajia löytyy, niin miksei tuohon voisi tulla tulevaisuudessa lisääkin paikkakuntia? Esim. Oulu tai Rovaniemi?

 

[Sakke]

Lentopallo eroaa muista lajeista. Lentopallossa liitto lähtee itse kouluttamaan niitä nuoria, jotka liitto katsoo potentiaaliseksi. Ottaa ns omien siipien suojaan. Muissa lajeissa, mitä itse tiedän, ei näin toimita. Siksi tätä on vaikea sinänsä arvioida. Muissa lajeissa liitto on lähtenyt tukemaan seurojen työtä valmennuksen ja toiminnan osalta. Itse ajattelisin tämän työn kantavan enemmän hedelmää kuin alueellisesti valittujen 2-4 pelaajan kehittäminen yhdessä alueellisessa seurassa. Onko pieni määrä isoja seuroja parempi kuin iso määrä pieniä seuroja? Lajin kannalta pitäisin jälkimmäistä vaihtoehtoa parempana. Tämä tuottaisi enemmän myös niitä huippupelaajia joilla olisi lentopallo mahdollista valita kotipitäjässään olemassa olevassa seurassa.

Kaiketi niitä pieniäkin seuroja tarvitaan, että löydetään niitä huipulle pyrkiviä pelaajia. Eihän kukaan tiedä missä pusikossa niitä potentiaalisia pelaajia lymyää. Tällähetkellä meidän pienistä ympyröistä lähteneitä pelaa neljä kappaletta Liigassa. Jos ei olisi ollut lentisseiraa, niin urheilisivat jotain muuta. Esim. Veeti olisi varmaankin aika kova korkeushyppääjä. Äitinsä kun oli kansallisen tason hyppääjä.

 

[seppoklaus]

Mitenhän tuo pedagoginen puoli on huomioitu Akatemiapaikkojen valinnassa. Nuoria pelaajien alkuja. Taitoa ja osaamista pitää olla myös muussa kuin lentopallossa.

Kuortaneella on käytännössä yksi vaihtoehto yläasteen jälkeen eli Kuortaneen lukio. Siellä ovat olleet kaikki, myös ne joille ammatillinen koulutus voisi olla enemmän oma juttu.

Koulutuksen ja eri vaihtoehtojen puolesta tilanne ei ainakaan huonone, päinvastoin. Esimerkiksi Märsky (Mäkelänrinteen lukio) on iso lukio, jolla on esimerkiksi laaja kieliohjelma. Lisäksi ihan merkittävä osa siellä urheilevista opiskelijoista tekee erilaisia ammattitutkintoja lukio-opintojen sijaan, vaihtoehtoja on paljon.

 

[seppoklaus]

Kaiketi niitä pieniäkin seuroja tarvitaan, että löydetään niitä huipulle pyrkiviä pelaajia. Eihän kukaan tiedä missä pusikossa niitä potentiaalisia pelaajia lymyää. Tällähetkellä meidän pienistä ympyröistä lähteneitä pelaa neljä kappaletta Liigassa. Jos ei olisi ollut lentisseiraa, niin urheilisivat jotain muuta. Esim. Veeti olisi varmaankin aika kova korkeushyppääjä. Äitinsä kun oli kansallisen tason hyppääjä.

Kyllä, ilman muuta. Itsekin olen pienen seuran kasvatti tuolta pohjoisemmasta ja siellä tehdään hyvää työtä edelleenkin, juuri lauantaina Muhoksella järjestettiin C-tyttöjen A-pooliturnaus.

Tällaisella muutoksellahan ei välttämättä ole minkäänlaista vaikutusta vaikka juuri Muhos-Volleyn toimintaan

 

[seppoklaus]

Lentopallo eroaa muista lajeista. Lentopallossa liitto lähtee itse kouluttamaan niitä nuoria, jotka liitto katsoo potentiaaliseksi. Ottaa ns omien siipien suojaan. Muissa lajeissa, mitä itse tiedän, ei näin toimita. Siksi tätä on vaikea sinänsä arvioida. Muissa lajeissa liitto on lähtenyt tukemaan seurojen työtä valmennuksen ja toiminnan osalta. Itse ajattelisin tämän työn kantavan enemmän hedelmää kuin alueellisesti valittujen 2-4 pelaajan kehittäminen yhdessä alueellisessa seurassa. Onko pieni määrä isoja seuroja parempi kuin iso määrä pieniä seuroja? Lajin kannalta pitäisin jälkimmäistä vaihtoehtoa parempana. Tämä tuottaisi enemmän myös niitä huippupelaajia joilla olisi lentopallo mahdollista valita kotipitäjässään olemassa olevassa seurassa.

Nyt meillä on Kuortaneella tehovalmennuksessa koko maasta vain 11 tyttöpelaajaa, jatkossa moninkertainen määrä samantyylisissä olosuhteissa. Eikö tämä nyt ole kuitenkin ihan hyvä suunta?

 

[Sakke]

Kyllä, ilman muuta. Itsekin olen pienen seuran kasvatti tuolta pohjoisemmasta ja siellä tehdään hyvää työtä edelleenkin, juuri lauantaina Muhoksella järjestettiin C-tyttöjen A-pooliturnaus.

Tällaisella muutoksellahan ei välttämättä ole minkäänlaista vaikutusta vaikka juuri Muhos-Volleyn toimintaan

Ei liity keskusteluun, mutta jostain muostilokeroista työntyy semmoinen juttu, että Muhoksen Pallosalamat on pelannut ykköstä joskus muinaisia aikoina? 🤔

 

[seppoklaus]

Kyllä pelasi, 1988-89. Noustiin junnuryhmäll + parilla aikuispelaajalla höystettynä 1-sarjaan -88

 

[Sakke]

Kyllä pelasi, 1988-89. Noustiin junnuryhmäll + parilla aikuispelaajalla höystettynä 1-sarjaan -88

Onkohan dementoituminen jo lähellä, kun muistaa vanhoja asioita?

 

[Viewer]

Ei liity keskusteluun, mutta jostain muostilokeroista työntyy semmoinen juttu, että Muhoksen Pallosalamat on pelannut ykköstä joskus muinaisia aikoina? 🤔

Muhos- Volley pelasi naisten 1-sarjaa 2000-luvun alkuaikoina, valmentajana ainakin Eero Siika-aho.

 

[Sakke]

Muhos- Volley pelasi naisten 1-sarjaa 2000-luvun alkuaikoina, valmentajana ainakin Eero Siika-aho.

Tuo on niin tuore juttu että ei ole vielä muistissa. 😁

 

[brdgl]

Nyt meillä on Kuortaneella tehovalmennuksessa koko maasta vain 11 tyttöpelaajaa, jatkossa moninkertainen määrä samantyylisissä olosuhteissa. Eikö tämä nyt ole kuitenkin ihan hyvä suunta?

On ehdottomasti, mikäli nämä määrät tulevat ensisijaisesti keskusten lähialueilta, ja samanaikaisesti liitolta valuu muuta tukea pienille seuroille erityisesti kauemmas itään ja pohjoiseen, joista välimatkaa näihin neljään on paljon. En näe järkevänä kehityksenä, että näitä neljää aletaan markkinoida ensisijaisena polkuna huipulle, ja keskitetään liiton valmennus näihin neljään. Tuskin tarkoituksella halutaan mitään näivettää, mutta kyllä ymmärrän oikein hyvin, miksi uhka voi jonkun mielestä leijua ilmassa.

Esimerkiksi Lapin Susissa pelataan torneopalin mukaan varsin aktiivisesti, ja joukkueita on yhteensä 7 mukana D-B-ikäisissä, mikä vaikuttaa kyllä varsin kunnioitettavalta määrältä junioreita sijaintiin ja paikkakunnan kokoon nähden. Ivalosta on kuitenkin Kuopioon 800 kilometriä, joten kyllä pohjoiseenkin satsaaminen on aivan elinehto sille, että laji pysyy aktiivisena oikeasti koko maassa. Miten liitto sitten tukee noita pieniä seuroja (joita kuitenkin seuroista on valtaosa)? En tiedä, eikä tällä hetkellä aktiivista roolia itselläni pohjoisen seuroissa ole, mutta ei se näin ulkopuolisen silmään kovinkaan isolta tuelta näytä.

 

[Viewer]

Ei Kuortaneenkaan tarkoitus ole ollut levittää lajin ilosanomaa, vaan toimia laadukkaana ympäristönä lahjakkaille nuorille. Ei tuo muutos estä minkään paikkakunnan laadukasta toimintaa.

Riippuu, miten asioita katsoo. On merkitystä sillä, mihin lajiin vanhemmat lapsiaan ohjaa, jos on lähiseudulla mahdollisuutta jatkaa lajia laadukkaassa valmennuksessa. Esim. Kuusamosta olisi luontevaa siirtyä vaikka Ouluun, jossa myös hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet. Monessakin kommentissa sanotaan positiivisena asiana, mikään ei muutu. Eikö uudistuksen tarkoituksena yleensä ole muuttaa tilannetta. Tärkein työ tehdään seurassa, toinen asia on, onko mieltä alkaa harrastamaan lajia, jossa sen harrastaminen jatkuu "hevon kuusessa".

 

[Viisto]

Minulle tämä uutinen näyttäytyy Kuortaneen tyttövalmennustoiminnan lakkauttamisena ja siirtämisenä Tampereelle, kuten on aiemmin huhuiltu. Tampereen toiminta lienee ainakin aluksi pienimuotoisempaa kuin nykyinen Kuortaneen toiminta ja toisaalta liitto ainakin uutisen mukaan tulee jollakin tavalla tukemaan nykyisiä jo olemassa olevia seurojen vetämiä akatemioita. Mielestäni hiukan erikoinen tapa uutisoida tämä asia.

Muilla paikkakunnilla on ihan turha olla kateellinen näille kolmelle paikkakunnalle, jotka liiton tukea nyt saavat. Näillä paikkakunnilla seurat ovat tehneet itse kovaa työtä ja rakentaneet nykyiset akatemiat, joiden siivelle liitto nyt lähtee. Mikään ei estä muitakin paikkakuntia ja seuroja rakentamasta omalla vaivalla samanlaista akatemiaorganisaatiota ja hakemasta sen jälkeen vastaavaa avustusta liitolta.

Minä olen kyllä tämän uutisen jälkeen huolissani sekä liiton että Kuortaneen poikavalmennuskeskuksen resurssseista. Tuntematta nykyistä Kuortaneen toimintaa voisi kuvitella, että tällä hetkellä tyttöjen ja poikien valmennustoiminnat hyödyntävät päävalmentajia lukuunottamatta samoja resursseja. Nyt pitää joko rakentaa samat resurssit Tampereelle ja tukea muita kolmea nykyisten resurssien jäädessä Kuortaneelle poikien käyttöön, tai sitten poikien resursseja pienennetään. Kumpikaan ei kuulosta järkevältä. Kuten jo aiemmin kirjoitin, poikien valmennuskeskuksen pitäisi ehdottomasti sijaita samassa yhteydessä yhden tyttövalmennuskeskuksen kanssa. Mielellään Tampereella tai Helsingissä.

 

[miinustempo]

Onhan toki tuota akatemiatoimintaa lentopallossakin muuallakin. En ainakaan ole kuullut, että liiton tukea niille olisi tullut tai tulossa. Virallisille urheiluakatemiastatuksen omaaville OKM:n tukea toki, jota ilman toiminnan pyörittäminen ei onnistuisikaan.

Vaikuttaa siltä, että asia on valmisteltu ja päätetty kovin pienessä sisäpiirissä enkä ole kuullut strategian muutosta käsiteltävän edes liittovaltuustossa.