- Viestejä
- 154
Loimulla näkyy olevan yksi uusi pelaaja rosterissa..Daniel Kusnetsoff.
Asiallisia ehdotuksia. Tässä on vaan se hassu juttu, että ensin pitäisi tapahtua yksi perustavaa laatua oleva muutos, ennen kuin tällaisista ehdotuksista olisi iloa.pötsi kirjoitti: Jotta LML:sta saadaan parempi tuote, ja jotta lentiksen tasoa Suomessa saadan nostettua, tulee mielestäni seuraavat muutokset toteuttaa:
i) LML:n rajaaminen parin vuoden siirtymäajalla kahdeksan joukkueen sarjaksi. Tasoero liigan ja 1-sarjan välillä kaventuisi, kun pelaajia ja joukkueita tulisi lisää 1-sarjaan. Tällä hetkellä nuori lahjakas lentopalloilijan alku saa liian varhain liian paljon kultalusikalla. Mielestäni suurimmalle osasta 16-19-vuotiaita junioreita oikea paikka kasvaa ei ole maan ylin sarjataso. Pelaamalla ensin alemmalla sarjatasolla (mahdollisimman paljon kentällä) ja istumalla vähemmän bussissa tulos olisi parempi. Lisäksi nuoren tulee oppia oikea malli työnteosta ja taistelusta oman pelipaikan eteen ennen kuin hän pääsee liigajoukkueen rinkiin.
ii) Ulkomaalaiskiintiön purkaminen. Moni muualta tuleva on valmis täyspäiväiseksi lentopalloilijaksi suomalaisia halvemmalla. Toki minimipalkka tulee säätää, jotta inhimilliset olosuhteet pelaajille saadaan turvattua (kuten on säädetty esim. Ruotsissa ammattilaisjalkapallollijoille). Moni suomalainen liigapalloilija kieltäytyy kaksi kertaa päivässä harjoittelusta vedoten opiskeluun tai muuhun työntekoon. Lisäksi aikaa tulee varata myös riittävälle levolle, jos meinaa palautua ja pysyä terveenä. LML:n taso nousee, kun suurempi osa joukkueista ja pelaajista pystyy harjoittelemaan täyspäiväisesti.
iii) LML:ssa pelataan yksi ottelu per viikko. Aikaa jää myös riittävään harjoitteluun. Suomen etäisyyksillä nykyinen ottelutahti kuluttaa pelaajia liikaa. Liian suuri osa ajasta kuluu matkustamiseen ja palautumiseen. Yhden ottelun viikkotahdilla lajitaidon ja joukkuepelaamisen kehittämiseen jäisi enemmän aikaa.
iv) Talouskontrollin vahvistaminen. Esim. ranskalaisissa lentopallon ammattilaissarjoissa ja myös suomalaisessa liigajalkapallossa on joukkueilla pitänyt olla tietty määrä yhteistyösopimuksia ja rahaa tilillä ennalta määritettynä päivänä jo ennen sarjan alkua. Mielestäni tällä hetkellä LML:ssa on liian löysä kuri seuraorganisaatioiden suuntaan. Pelaajatkin uskaltavat sitoutua paremmin toimintaan, kun he pystyvät luottamaan työantajaansa.
LML-ottelu kilpailee katsojista muiden urheiliulajien, kulttuurin ja rientojen kanssa. Ottelun tason tulee olla sillä tasolla, että esim. täyden työviikon tehnyt duunari tietää lipun ostaessaan näkevänsä jotain ainutlaatuista ja viihdyttävää. Tai jotta esim. 18v nuori valitsee ottelun elokuvan sijaan.
Niin. Se hellittäisi paineita monen muunkin kohdan osalta. Käsittääkseni tämä on niin hullu ajatus, ettei kukaan ole oikein osannut aiemmin ehdottaakaan.Einomies Porkkakoski kirjoitti: Pötsin ehdotuksista ehkä oma suosikkini on:
"iii) LML:ssa pelataan yksi ottelu per viikko. Aikaa jää myös riittävään harjoitteluun. Suomen etäisyyksillä nykyinen ottelutahti kuluttaa pelaajia liikaa. Liian suuri osa ajasta kuluu matkustamiseen ja palautumiseen. Yhden ottelun viikkotahdilla lajitaidon ja joukkuepelaamisen kehittämiseen jäisi enemmän aikaa".
Satakertaa peukutan tätä :lol: !
pötsi kirjoitti: Jotta LML:sta saadaan parempi tuote, ja jotta lentiksen tasoa Suomessa saadan nostettua, tulee mielestäni seuraavat muutokset toteuttaa:
i) LML:n rajaaminen parin vuoden siirtymäajalla kahdeksan joukkueen sarjaksi. Tasoero liigan ja 1-sarjan välillä kaventuisi, kun pelaajia ja joukkueita tulisi lisää 1-sarjaan. Tällä hetkellä nuori lahjakas lentopalloilijan alku saa liian varhain liian paljon kultalusikalla. Mielestäni suurimmalle osasta 16-19-vuotiaita junioreita oikea paikka kasvaa ei ole maan ylin sarjataso. Pelaamalla ensin alemmalla sarjatasolla (mahdollisimman paljon kentällä) ja istumalla vähemmän bussissa tulos olisi parempi. Lisäksi nuoren tulee oppia oikea malli työnteosta ja taistelusta oman pelipaikan eteen ennen kuin hän pääsee liigajoukkueen rinkiin.
ii) Ulkomaalaiskiintiön purkaminen. Moni muualta tuleva on valmis täyspäiväiseksi lentopalloilijaksi suomalaisia halvemmalla. Toki minimipalkka tulee säätää, jotta inhimilliset olosuhteet pelaajille saadaan turvattua (kuten on säädetty esim. Ruotsissa ammattilaisjalkapallollijoille). Moni suomalainen liigapalloilija kieltäytyy kaksi kertaa päivässä harjoittelusta vedoten opiskeluun tai muuhun työntekoon. Lisäksi aikaa tulee varata myös riittävälle levolle, jos meinaa palautua ja pysyä terveenä. LML:n taso nousee, kun suurempi osa joukkueista ja pelaajista pystyy harjoittelemaan täyspäiväisesti.
iii) LML:ssa pelataan yksi ottelu per viikko. Aikaa jää myös riittävään harjoitteluun. Suomen etäisyyksillä nykyinen ottelutahti kuluttaa pelaajia liikaa. Liian suuri osa ajasta kuluu matkustamiseen ja palautumiseen. Yhden ottelun viikkotahdilla lajitaidon ja joukkuepelaamisen kehittämiseen jäisi enemmän aikaa.
iv) Talouskontrollin vahvistaminen. Esim. ranskalaisissa lentopallon ammattilaissarjoissa ja myös suomalaisessa liigajalkapallossa on joukkueilla pitänyt olla tietty määrä yhteistyösopimuksia ja rahaa tilillä ennalta määritettynä päivänä jo ennen sarjan alkua. Mielestäni tällä hetkellä LML:ssa on liian löysä kuri seuraorganisaatioiden suuntaan. Pelaajatkin uskaltavat sitoutua paremmin toimintaan, kun he pystyvät luottamaan työantajaansa.
LML-ottelu kilpailee katsojista muiden urheiliulajien, kulttuurin ja rientojen kanssa. Ottelun tason tulee olla sillä tasolla, että esim. täyden työviikon tehnyt duunari tietää lipun ostaessaan näkevänsä jotain ainutlaatuista ja viihdyttävää. Tai jotta esim. 18v nuori valitsee ottelun elokuvan sijaan.
Omassa ehdotuksessani otan kantaa LML:aan tuotteena, ja Suomen lentiksen tasoon. Se on sitten jokaisen suomalaisen lentisjuniorin oma valinta, haluaako lääkäriksi vai ammattiurheilijaksi (toki ovathan nuo molemmatkin mahdollisia, mutta eivät mielestäni samanaikaisesti). Harrastamiselle mielestäni riittää 1- tai 2-sarja, ja LML sitten mieluummin ammattiurheilulle. Esim. Etelä-, Väli- ja Pohjois-Amerikasta löytyy kyllä nälkäisiä urheilijoita tulemaan LML:aan täysammattilaisiksi vaikka suomalaisen siivoojan kuukausipalkalla.Vaihtopenkin Vasenlaita kirjoitti:pötsi sanoi:Jotta LML:sta saadaan parempi tuote, ja jotta lentiksen tasoa Suomessa saadan nostettua, tulee mielestäni seuraavat muutokset toteuttaa:
i) LML:n rajaaminen parin vuoden siirtymäajalla kahdeksan joukkueen sarjaksi. Tasoero liigan ja 1-sarjan välillä kaventuisi, kun pelaajia ja joukkueita tulisi lisää 1-sarjaan. Tällä hetkellä nuori lahjakas lentopalloilijan alku saa liian varhain liian paljon kultalusikalla. Mielestäni suurimmalle osasta 16-19-vuotiaita junioreita oikea paikka kasvaa ei ole maan ylin sarjataso. Pelaamalla ensin alemmalla sarjatasolla (mahdollisimman paljon kentällä) ja istumalla vähemmän bussissa tulos olisi parempi. Lisäksi nuoren tulee oppia oikea malli työnteosta ja taistelusta oman pelipaikan eteen ennen kuin hän pääsee liigajoukkueen rinkiin.
ii) Ulkomaalaiskiintiön purkaminen. Moni muualta tuleva on valmis täyspäiväiseksi lentopalloilijaksi suomalaisia halvemmalla. Toki minimipalkka tulee säätää, jotta inhimilliset olosuhteet pelaajille saadaan turvattua (kuten on säädetty esim. Ruotsissa ammattilaisjalkapallollijoille). Moni suomalainen liigapalloilija kieltäytyy kaksi kertaa päivässä harjoittelusta vedoten opiskeluun tai muuhun työntekoon. Lisäksi aikaa tulee varata myös riittävälle levolle, jos meinaa palautua ja pysyä terveenä. LML:n taso nousee, kun suurempi osa joukkueista ja pelaajista pystyy harjoittelemaan täyspäiväisesti.
iii) LML:ssa pelataan yksi ottelu per viikko. Aikaa jää myös riittävään harjoitteluun. Suomen etäisyyksillä nykyinen ottelutahti kuluttaa pelaajia liikaa. Liian suuri osa ajasta kuluu matkustamiseen ja palautumiseen. Yhden ottelun viikkotahdilla lajitaidon ja joukkuepelaamisen kehittämiseen jäisi enemmän aikaa.
iv) Talouskontrollin vahvistaminen. Esim. ranskalaisissa lentopallon ammattilaissarjoissa ja myös suomalaisessa liigajalkapallossa on joukkueilla pitänyt olla tietty määrä yhteistyösopimuksia ja rahaa tilillä ennalta määritettynä päivänä jo ennen sarjan alkua. Mielestäni tällä hetkellä LML:ssa on liian löysä kuri seuraorganisaatioiden suuntaan. Pelaajatkin uskaltavat sitoutua paremmin toimintaan, kun he pystyvät luottamaan työantajaansa.
LML-ottelu kilpailee katsojista muiden urheiliulajien, kulttuurin ja rientojen kanssa. Ottelun tason tulee olla sillä tasolla, että esim. täyden työviikon tehnyt duunari tietää lipun ostaessaan näkevänsä jotain ainutlaatuista ja viihdyttävää. Tai jotta esim. 18v nuori valitsee ottelun elokuvan sijaan.
Mäkin olen ihmetellyt että mikä helvetti tätä nykynuorisoa vaivaa, kun eivät panosta täysillä treenamiseen ja ykkössarja- ja liigalentopalloiluun, vaan menevät opiskelemaaan tai töihin. Luulisi lentopalloilijan pitkän ja leveän leivän uran kiinnostavan huomattavasti enemmän kuin kouluttautuminen johonkin ikävään ammatttiin.
Jos kaikki edellä mainitut Pötsin ansiokkaat ehdotukset otetaan käyttöön, niin ei tässä kyllä mitään kahden vuoden siirtymäaikoja tarvita. Ne 4-5 joukkuetta jotka ehkä pystyisivät täyttämään nuo 1-4 kriteerit, voisivat kyllä sitten keskenään pelata vaikka kuusinkertaisen sarjan kerran viikossa helpostikin, ja jäisi aikaa sitten treenata ja palautua. Naisissa tilanne olisi vieläkin parempi, kun jäljelle jääneiden max. 3-4 joukkueen ei tarvitsisi pelata tyhjänpäiväistä runkosarjaa ollenkaan, vaan voitaisiin siirtyä suoraan pelaamaan pleijareita vaikka paras viidestätoista järjestelmällä.
Eikös se juuri nosta LML-tasoa, jos jäljelle jääneet kahdeksan parasta joukkuetta pystyvät ammentamaan suuremmasta pelaajamassasta..? Ihan hyvin siellä kahdeksan parhaan joukossa saa olla joukkue pkseudulta tai vaikka Enontekiöltä (esim. 58tuhannen asukkaan Friedrichshafen on voittanut Mestarien Liigan) Mutta millekään paikkakunnalle ei pidä antaa liigapaikkaa vain sijainnin perusteella, ei ole hyväksi edes lajin imagolle.Karhu kirjoitti: Joukkuemäärän pudottaminen ei ole mielestäni ratkaisu LML-tason nostoon. En tiedä miten seurojen toiminta paranisi siitä, jos joukkuemäärä pudotetaan. Jäljelle jäävien joukkueiden kokoaminen kenties helpottuisi, mutta esim. Iskun ja Koven joukkueista ei montaa pelaajaa sopisi kärkipään joukkueiden kuusikkoon. Mitä hyötyä siitä olisi lajille, jos pääkaupunkiseutu ja Tampereen seutu jäisivät ilman joukkuetta? Vai mitkä joukkueet pudotetaan liigasta ja millä perusteella?
Mielestäni tason nostoon voidaan vaikuttaa ainoastaan seurojen ammattimaisella tekemisella ja junnutoiminnan kehittämisellä. Oikotietä ei ole!
Mielestäni LML:n tulisi olla ammattimaisempi, joka tarkoittaisi kypsempiä pelaajia. Kun LML-joukkueita olisi tuo ehdottamani kahdeksan, myös 1-sarjasta muodostuisi nykyistä tasokkaampi. 1-sarja toimisi paikkana esim. nuorille pelaajille kasvaa. Peliaikaa olisi mahdollista saada paremmin, matkustaminen vähenisi --> aikaa harjoitella olisi enemmän. Hyvä yhdistelmä usealle nuorelle olisi opiskelu ja harjoittelu lähiseudun urheiluakatemiassa + pelaaminen ja harjoittelu 1-sarjassa.Karhu kirjoitti: Samaa mieltä siitä, ettei kenellekään kuulu automaattisesti sarjapaikkaa, vaan se pitäisi ansaita. Mutta edelleenkään en usko, että vähemmän on enemmän.
Missä ihmeessä nuoret pääsisivät kehittymään, jos Iskun, Rienton ja Koven kaltaisia kasvattiseuroja ei olisi? Varmaan näissäkin seuroissa pelaajat taistelevat pelipaikoista.
Eikö olisi järkevämpi avata sarja ulkomaisille pelaajille kuin supistaa toimintaa. Eikä sarjasta tulisi sen ammattimaisempi, jos toiminta ei muutu.
Tuomari voisi tarkistaa ennen ottelua, että kaikilta löytyy lisenssin lisäksi myös Suomen passi, muuten ei pääsisi pelaamaan. Voisi sarjataulukko olla tälläkin hetkellä hieman toisenlainen.Karhu kirjoitti: Samaa mieltä siitä, ettei kenellekään kuulu automaattisesti sarjapaikkaa, vaan se pitäisi ansaita. Mutta edelleenkään en usko, että vähemmän on enemmän.
Missä ihmeessä nuoret pääsisivät kehittymään, jos Iskun, Rienton ja Koven kaltaisia kasvattiseuroja ei olisi? Varmaan näissäkin seuroissa pelaajat taistelevat pelipaikoista.
Eikö olisi järkevämpi avata sarja ulkomaisille pelaajille kuin supistaa toimintaa. Eikä sarjasta tulisi sen ammattimaisempi, jos toiminta ei muutu.
Suurin osa suomalaisista liigapelaajista olisi hyvin tyytyväisiä, jos saisivat pelaamisestaan suomalaisen siivoojan kuukausipalkan.pötsi kirjoitti:
Omassa ehdotuksessani otan kantaa LML:aan tuotteena, ja Suomen lentiksen tasoon. Se on sitten jokaisen suomalaisen lentisjuniorin oma valinta, haluaako lääkäriksi vai ammattiurheilijaksi (toki ovathan nuo molemmatkin mahdollisia, mutta eivät mielestäni samanaikaisesti). Harrastamiselle mielestäni riittää 1- tai 2-sarja, ja LML sitten mieluummin ammattiurheilulle. Esim. Etelä-, Väli- ja Pohjois-Amerikasta löytyy kyllä nälkäisiä urheilijoita tulemaan LML:aan täysammattilaisiksi vaikka suomalaisen siivoojan kuukausipalkalla.
Se on just näin kuin Konkari sanoi. Osalla pelaajista taitaa koko kauden ansiot jäävän siihen siivoojan kuukausipalkkaan tai jopa alle. Aika kaukana ollaan siitä ammattimaisuudesta ainakin tällä saralla.Konkari kirjoitti:Suurin osa suomalaisista liigapelaajista olisi hyvin tyytyväisiä, jos saisivat pelaamisestaan suomalaisen siivoojan kuukausipalkan.pötsi sanoi:Omassa ehdotuksessani otan kantaa LML:aan tuotteena, ja Suomen lentiksen tasoon. Se on sitten jokaisen suomalaisen lentisjuniorin oma valinta, haluaako lääkäriksi vai ammattiurheilijaksi (toki ovathan nuo molemmatkin mahdollisia, mutta eivät mielestäni samanaikaisesti). Harrastamiselle mielestäni riittää 1- tai 2-sarja, ja LML sitten mieluummin ammattiurheilulle. Esim. Etelä-, Väli- ja Pohjois-Amerikasta löytyy kyllä nälkäisiä urheilijoita tulemaan LML:aan täysammattilaisiksi vaikka suomalaisen siivoojan kuukausipalkalla.