Paljon olisi mietitttävää ja kehitettävääkin junnupuolella lentiksessä ja beach volleyssa, aikuisten sarjoissa myös. Valmista ei vielä ole, kansainvälinen ranking toimikoon hyvänä tarkistepisteenä
Välillä junnusarjoissa on jopa valmennuskeskusjoukkueita rosterin osalta jonkun seuran nimissä ja muille joukkueille on ollut tarjolla käytännössä pronssipeli.
Ei kovin kannustavaa seurojen kannalta, lähtökohdat totaalisen erilaiset.
Seurajoukkueiden toiminnan ja resurssien välillä on isoja eroja, jotkut käyvät harkoissa kerran pari viikossa, toiset 5-6 kertaa. Pakkohan eron on näkyä jossain.
Onko esim: C-tai B-ikäisten viisasta harjoitella ammattimaisesti ruuvi kireällä vai katsotaanko kauemmaksi?
Onko parhaat pelivuodet 18-vuotiaana vai kolmikymppisenä?
A-junnuissa usein liigan puolapuukuusikot pelaavat finaaliturnaukset, kauden mittaan joukkueet kuitenkin pelanneet lähes täysin eri kokoonpanoilla. Omille seurakasvateille usein hieman epäreilu tilanne kun hetken menestys asetetaan etusijalle.
Pitäisikö koottujen joukkueiden rakentaminen saada loppumaan junnusarjoissa?
Minusta kyllä.
Jalkapallossa siirtomaksut ovat seurojen välillä arkipäivää, pelaajan markkina-arvo voi olla aika suurikin. Jopa sen junioripelaajan.
Raha (tai sen puute) on tietysti lajissa ongelmana, mutta talousasiat ovat varmasti hallussa seuroilla. Ideat ovat vapaata riistaa.
Liiton näkökulmasta on varmasti lähes se ja sama kuka missäkin joukkueessa junnusarjat pelaa, siirto-ja kirjaamismaksut napsahtavat tilille kuin Manulle illallinen.
Mestaruusliigan pitäisi olla ihan oikea ammattilaissarja (pelaajille maksetaan vähintään palkka millä voi tulla toimeen) eikä junnusarja mihin se nyt varsinkin naisten puolella on kääntymässä.