Junnutoiminta

[Juhani]

Sieltähän se pärähti Loimaalle C-poikien mestaruus. Hurrikaanin tulevaisuus on hyvällä pohjalla.

...ja Salon Viestille C-tyttöjen mestaruus, 6 peliä ja yhtä monta voittoa eikä erätappioitakaan. Myös B ja A-tyttöjen lopputurnauksissa seuraavina viikonloppuina Viestin joukkueet.

 

[rokiroki]

Viestillä tuntuu olevan kyllä tuo ns. pelaajapolku hyvässä mallissa, edelleen.

 

[Rapakunto]

Onnittelut Kiiston B-pojille suomenmestaruudesta. Hienoa työtä siellä suunnalla, Viljamaata monen kaverin selässä, muitakaan unohtamatta.

Semmoinen kuriositeetti, kun nämä edustusasiat junnuissa ovat puhuttaneet. Vaasan Kiiston voittajajoukkueessa Matias Siika-aho. Koko edeltävä torneopaliin merkattu ura Jylen porukoissa vuodesta 2016 lähtien. Tälläkin kaudella pelaa Jylen A-pojissa, ykkösrankingillä ovat finaaleissa.

Ilmeisesti ei löytynyt samasta seurasta sopivaa saman sarjatason porukkaa, eikun hups, siellähän Jyle myös B-pojissa finaaleissa mutta vasta sijalla 6.

Enkä syytä tässä vielä alaikäistä nuorta miestä. On siellä toisessakin finalistissa Vammalasta Oulunsalon Vasamaan asti matkannut Vainion Ville. Ei taida Valepallakaan olla B-poikaporukkaa jalkeilla, eihän? A-pojissa kuitenkin jälleen Valepassa.

Lienevät kirjoilla virallisen seuraedustuksen suhteen Murikoissa? Sittenhän on helppo painaa kaksoisedustuksia ja kehityspelaajaedustuksia vähän joka suuntaan.

Liiton asia puuttua, jos halutaan ettei mestaruuksia ratkota sillä kenen whatsapp-rinki on laajin. A-pojissakaan ei tarvitse katsoa Karkkilaa kauemmas, taisi jäädä vain Pohjoisen edustus sieltä puuttumaan kun Hänninen menikin lopulta Kempeleeseen.

Mukavahan se on vain että saa pelata kenen kanssa haluaa. Mutta aika räikeää kun samasta seurasta kelpaa vain yksi muttei toinen joukkue näillä ketkä kahta junnusarjaa pelaavat (todennäköisesti puhtaasti menestysmahdollisuuksien mukaan).

 

[Sakke]

Mukavahan se on vain että saa pelata kenen kanssa haluaa. Mutta aika räikeää kun samasta seurasta kelpaa vain yksi muttei toinen joukkue näillä ketkä kahta junnusarjaa pelaavat (todennäköisesti puhtaasti menestysmahdollisuuksien mukaan).

Tätähän se on ollut, melkein siitä asti, kun poikajunnujen määrä alkoi tippumaan. En nyt muista tarkkaa ajankohtaa, mutta ehkä joskus 2005-2010 välillä.

 

[De4ete]

Paljon olisi mietitttävää ja kehitettävääkin junnupuolella lentiksessä ja beach volleyssa, aikuisten sarjoissa myös. Valmista ei vielä ole, kansainvälinen ranking toimikoon hyvänä tarkistepisteenä😀

Välillä junnusarjoissa on jopa valmennuskeskusjoukkueita rosterin osalta jonkun seuran nimissä ja muille joukkueille on ollut tarjolla käytännössä pronssipeli.
Ei kovin kannustavaa seurojen kannalta, lähtökohdat totaalisen erilaiset.

Seurajoukkueiden toiminnan ja resurssien välillä on isoja eroja, jotkut käyvät harkoissa kerran pari viikossa, toiset 5-6 kertaa. Pakkohan eron on näkyä jossain.

Onko esim: C-tai B-ikäisten viisasta harjoitella ammattimaisesti ruuvi kireällä vai katsotaanko kauemmaksi?
Onko parhaat pelivuodet 18-vuotiaana vai kolmikymppisenä?

A-junnuissa usein liigan puolapuukuusikot pelaavat finaaliturnaukset, kauden mittaan joukkueet kuitenkin pelanneet lähes täysin eri kokoonpanoilla. Omille seurakasvateille usein hieman epäreilu tilanne kun hetken menestys asetetaan etusijalle.

Pitäisikö koottujen joukkueiden rakentaminen saada loppumaan junnusarjoissa?
Minusta kyllä.
Jalkapallossa siirtomaksut ovat seurojen välillä arkipäivää, pelaajan markkina-arvo voi olla aika suurikin. Jopa sen junioripelaajan.

Raha (tai sen puute) on tietysti lajissa ongelmana, mutta talousasiat ovat varmasti hallussa seuroilla. Ideat ovat vapaata riistaa.

Liiton näkökulmasta on varmasti lähes se ja sama kuka missäkin joukkueessa junnusarjat pelaa, siirto-ja kirjaamismaksut napsahtavat tilille kuin Manulle illallinen.

Mestaruusliigan pitäisi olla ihan oikea ammattilaissarja (pelaajille maksetaan vähintään palkka millä voi tulla toimeen) eikä junnusarja mihin se nyt varsinkin naisten puolella on kääntymässä.

 

[brdgl]

Seurajoukkueiden toiminnan ja resurssien välillä on isoja eroja, jotkut käyvät harkoissa kerran pari viikossa, toiset 5-6 kertaa. Pakkohan eron on näkyä jossain.

Onko esim: C-tai B-ikäisten viisasta harjoitella ammattimaisesti ruuvi kireällä vai katsotaanko kauemmaksi?
Onko parhaat pelivuodet 18-vuotiaana vai kolmikymppisenä?

Tässäpä hyvä kysymys. Jos jo C (tai pahimmillaan toisella D) kaudella harjoitellaan 4-5 kertaa viikossa, vaikkapa 3 lajia ja 1 erillinen fysiikka, mistä sitä ruuvia kiristetään kun siirrytään B-/A-junioreihin ja miten harjoittelu siinä vaiheessa muuttuu? Varmasti on myös seuroja/joukkueita, joissa harjoittelua ei kunnolla tauoteta esim. jouluna, pääsiäisenä tai edes oikeastaan kesällä. Jos 13-vuotias treenaa ympärivuotisesti ilman pidempiä taukoja, en tiedä saako siitä muuta kuin yliannostuksen. Tottakai vaikka biitsiä voi pelata niin paljon kuin Suomen kesässä tarkenee.

Olen itse henkilökohtaisesti hieman huolissani siitä miten junnuja treenautetaan puhki koko ajan nuorempina. Monilajisuudelle ei jää yksinkertaisesti kalenterissa tilaa eikä nuoret opi lepäämään, kun pelataan 2-3 sarjaa päällekkäin monta vuotta. Joillekin tämä tietysti sopii erinomaisesti, mutta mielestäni vaikkapa sen kahden sarjan pelaaminen pitäisi olla poikkeus, ei polku jolle kannustetaan.

B-A- junioreiden suomenmestaruuksia tosiaan ratkoo jo liigassa näkyneet pelaajat, kuka missäkin joukkueessa. Ymmärrän erittäin hyvin kritiikkiä, toisaalta ei se junioreiden syy ole, että systeemi tämän mahdollistaa. Ja kyllähän varmasti mestaruus ja voittaminen tuntuu aina hyvältä, oli sitten kyseessä alue-, alueSM-, SM-, Power Cup- tai vaikka ihan yksittäinen turnaus"mestaruus".

 

[Jukka Kartaani]

Edustusoikeus A ja B-finaaleihin ja ehkä jopa välieriinkin ainoastaan niille pelaajille, jotka ovat pelanneet tietyn määrän pooliturnauksia kauden aikana?

 

[Kassari]

Edustusoikeus A ja B-finaaleihin ja ehkä jopa välieriinkin ainoastaan niille pelaajille, jotka ovat pelanneet tietyn määrän pooliturnauksia kauden aikana?

Hyvä idea, mutta mites loukkaantumiset tai muut esteet poolien aikana? Rajaisin tästä pois oman seuran juniorit. Siis sen, missä on edustusoikeus.

 

[Jukka Kartaani]

Hyvä idea, mutta mites loukkaantumiset tai muut esteet poolien aikana? Rajaisin tästä pois oman seuran juniorit. Siis sen, missä on edustusoikeus.

Sitä en osaa sanoa. Mutta nythän riittää, että pelaajan edustusoikeudet siirretään ennen siirtorajan umpeutumista ja pelaaja saa pelata ensimmäiset pelinsä vasta vaikka välierä vaiheessa. Kyseinen systeemi helpottaa pelaajien haalimista pitkin maakuntia.

 

[Kassari]

Sitä en osaa sanoa. Mutta nythän riittää, että pelaajan edustusoikeudet siirretään ennen siirtorajan umpeutumista ja pelaaja saa pelata ensimmäiset pelinsä vasta vaikka välierä vaiheessa. Kyseinen systeemi helpottaa pelaajien haalimista pitkin maakuntia.

Eikö ole parempi, että saa haalia. Jos vaihtoehtona on esim. luovuttaa sarja. Tai ei lähteä ollenkaan mukaan.

Itsekin olen "haalimista" vastaan, mutta usein siihen on syynsä. Lähes poikkeuksetta se on pelaajan oma halu pelata jossain joukkueessa. En lähtisi sitä rajoittamaan säännöillä. Mahdollisimman kovat finaalit ovat myös kaikkien etu, vaikka välillä tulee turpaankin😊

 

[Rapakunto]

Eikö ole parempi, että saa haalia. Jos vaihtoehtona on esim. luovuttaa sarja. Tai ei lähteä ollenkaan mukaan.

Itsekin olen "haalimista" vastaan, mutta usein siihen on syynsä. Lähes poikkeuksetta se on pelaajan oma halu pelata jossain joukkueessa. En lähtisi sitä rajoittamaan säännöillä. Mahdollisimman kovat finaalit ovat myös kaikkien etu, vaikka välillä tulee turpaankin😊

Eipähän tähän oikein sääntöjen puolesta ole hyviä ratkaisuja tarjolla. Ehkä penäisin lähinnä liitolta tiukempaa tulkintalinjaa kaksoisedustuksiin. Pelaajien osallistumisoikeuksia finaaleihin ei kannata rajoittaa, on vain hienoa että mm. liigatason pelaajat pääsevät finaaleihin vaikka jokaiseen pooliin eivät ole ehtineetkään.

 

[brdgl]

Urheilussa itse kannatan urheilullisia ratkaisuja. Molempia kantoja voi perustella urheilullisesti; toisaalta ikäluokkien parhaat pelaa ikäluokkien mestaruudesta kuten kuuluukin, mutta toisaalta ymmärrän näkökulman, että niitä kauden aikana valtavan määrän töitä tehneitä ja finaaleihin taistelleita harmittaa, kun verkon toiselle puolelle ilmestyy liiga-/majuringin pelaajia, joita ei muuten kaudella näkynyt.

 

[Moniosaaja]

A-poikien osalta sarjajärjestelmässä oli (toki johtuen joukkueiden surkean pienestä määrästä) yksi iso valuvika, joka mahdollisti finaaleihin etenemisen teoriassa yhdellä voitolla koko kauden aikana. Kun kaikki sarjaan syksyllä ilmoittautuneet 16 joukkuetta pääsevät automaattisesti välieriin, ei syksyn pelailuilla ole välttämättä kovin suurta merkitystä. Tähän kaipaisin itse muutosta. Mikäli välierävaiheen ulkopuolelle jäisivät ne muutamat heikoimmat joukkueet, saattaisi liigapelaajia näkyä aiemmissakin turnauksissa nykyistä enemmän.

 

[kouzzi]

...ja Salon Viestille C-tyttöjen mestaruus, 6 peliä ja yhtä monta voittoa eikä erätappioitakaan. Myös B ja A-tyttöjen lopputurnauksissa seuraavina viikonloppuina Viestin joukkueet.

No onnittelut mestaruudesta. Niillä vaan ei omaa liigajoukkuetta ei paljoa rakenneta kyllä pelaajat kiertää ja tulee yleensä muualta. Loimaalla oli vain yksi Loimaalla lähtöisin oleva ns. Kasvatti joukkueessa.

 

[Jälkipeli]

Laadukas juniorityö mahdollistaa lentopallon tulevaisuuden Suomessa – Loimun junnuista moni on edennyt aina huipulle asti
Lentopallo on globaali laji, joka myös Suomessa oli aikoinaan paljon harrastettu laji. On hämmästyttävää, miten nykyään lisenssipelaajien pienestä määrästä huolimatta Suomi on yltänyt lentopallossa usein arvokisoihin. Ilmiön taustalla on seuroissa tehtävä ruohonjuuritason työ, joka hyvän valmennuksen avulla tuottaa kansainvälisen tason huippupelaajia. Raisiossakin, piilossa isolta julkisuudelta, tehdään laadukasta juniorityötä.

 

[Gammalstrom]

Ihmeellisen vähän esim Mestaruusliigan joukkueilla on kiinnostusta näihin A-poika joukkueisiin. Nytkin vain Valepalla Loimulla ja Tiikereillä oli oma joukkue välierä vaiheessa. Tämähän tarkoittaa sitä että ne luottavat muiden seurojen ja Kuortaneen pelaaja kasvatukseen sekä myös sitä että meillä on seuroja jotka keskittyvät pää-asiassa junioritoimintaan. Kyllä sillä on perusteita että liigan ja Murikoiden pelaajat voivat edustaa haluamaansa seuraa finaaleissa vaikka se tuntuu joistakin epä-oikeudenmukaiselta. Heistä moni edustaa kuitenkin lähtöseuraansa , ja mikäli sillä ei ole joukkuetta niin usein valintaan vaikuttaa kaveripiiri, ei niinkään menestyminen. A-ikäinen on muissakin lajeissa se herkimmin koko harrastuksen jättävä, joten heille kyllä kannattaa järjestää mielekästä toimintaa mitä tämäkin turnaus edustaa.

 

[Etupenkki]

Ihmeellisen vähän esim Mestaruusliigan joukkueilla on kiinnostusta näihin A-poika joukkueisiin. Nytkin vain Valepalla Loimulla ja Tiikereillä oli oma joukkue välierä vaiheessa. Tämähän tarkoittaa sitä että ne luottavat muiden seurojen ja Kuortaneen pelaaja kasvatukseen sekä myös sitä että meillä on seuroja jotka keskittyvät pää-asiassa junioritoimintaan. Kyllä sillä on perusteita että liigan ja Murikoiden pelaajat voivat edustaa haluamaansa seuraa finaaleissa vaikka se tuntuu joistakin epä-oikeudenmukaiselta. Heistä moni edustaa kuitenkin lähtöseuraansa , ja mikäli sillä ei ole joukkuetta niin usein valintaan vaikuttaa kaveripiiri, ei niinkään menestyminen. A-ikäinen on muissakin lajeissa se herkimmin koko harrastuksen jättävä, joten heille kyllä kannattaa järjestää mielekästä toimintaa mitä tämäkin turnaus edustaa.

A-junnutoiminta liigaseuroissa ei suoraan korreloi liigaseurojen pelaajatuotantoon. Aika monta ikäluokkaa saa käydä läpi että löytää tulokkaita.Ei läheskään joka vuosi. Vaikkapa Valepassa, on sentään kärkiseuroja junnupuolella ainakin määrissä...
Urheilullinen taso ei tällä hetkellä ole riittävällä korkeella , lisää harrastajia vaan niin tasokin nousee.
Perin outo ilmiö muissa palloilulajeissa että junioripelaaja vaihtaa seuraa vinaalipeleihin, perusteltu kylläkin lentispuolella.Hyvät mitalipelit saatu aikaan.

 

[Gammalstrom]

A-junnutoiminta liigaseuroissa ei suoraan korreloi liigaseurojen pelaajatuotantoon.

No ei tietenkään tai sitten kyllä , nimittäin sitä omaa tuotantoa ei ole . Nyt liigaseurat odottavat Kuortaneen kasvatteja ja vievät niitä jo ennen aikojaan seuroihin sparraajiksi. Mitä niitä itse kasvattamaan. Valepa jonka nyt mainitsit on ainoa liigaseura jolla nyt on joukkue A-poikien SM finaaleissa. Siellä on kolme junnua joilla olisi teoriassa mahdollisuus joskus olla edustusjoukkueen rosterissa muutakin kuin sparrauspuolella. Mutta , niin kauan kun tavoitteet on taivaissa , ei näillä pojilla ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pois Valepasta , hakemaan kehitystä sieltä missä se olisi mahdollista. Menestystä näissä Champions liigan ja muissa Euroopan liigan peleissä ei saavuteta millään muulla kuin valmiilla pelaajilla jotka vaan joku näppärä valmentaja saa pelaamaan yhteen jo lokakuussa. Jos sitä menestystä haetaan , voidaan jättää juniorit omaan kastiinsa , muiden kasvatettavaksi.

 

[Etupenkki]

No ei tietenkään tai sitten kyllä , nimittäin sitä omaa tuotantoa ei ole . Nyt liigaseurat odottavat Kuortaneen kasvatteja ja vievät niitä jo ennen aikojaan seuroihin sparraajiksi. Mitä niitä itse kasvattamaan. Valepa jonka nyt mainitsit on ainoa liigaseura jolla nyt on joukkue A-poikien SM finaaleissa. Siellä on kolme junnua joilla olisi teoriassa mahdollisuus joskus olla edustusjoukkueen rosterissa muutakin kuin sparrauspuolella. Mutta , niin kauan kun tavoitteet on taivaissa , ei näillä pojilla ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pois Valepasta , hakemaan kehitystä sieltä missä se olisi mahdollista. Menestystä näissä Champions liigan ja muissa Euroopan liigan peleissä ei saavuteta millään muulla kuin valmiilla pelaajilla jotka vaan joku näppärä valmentaja saa pelaamaan yhteen jo lokakuussa. Jos sitä menestystä haetaan , voidaan jättää juniorit omaan kastiinsa , muiden kasvatettavaksi.

Tämä on vaikea rasti , onhan sitä pohdittu täälläkin moneen otteeseen. Samoin seuratasolla, viimmeset 30 vuotta ainakin.Pienellä harrastajamäärällä saatu ihan hyviä tuloksiakin, se urheilullinen pelaajien taso taitaa jäädä tässä Kuortaneen mallissa vaan olla vähän liian matalaksi. Aivan liian vähän pelejäkin.
Hukataan niitä tärkeitä kehittymisen vuosia kilpailullisten tavoitteiden puuttumisista, liigassa pitäis olla viimestään 18-20v pelaavassa kokoonpanossa jossain määrin.
Liigaseurassa nämä onnistuis paremmin, kunhan pohjat olis kunnossa ja fyysiset edellytykset kunnossa.
!85 cm yp ei ole tulevaisuuden liigapelaaja.

 

[Brock]

Mielenkiintoista katsoa A-poikien finaalipeliä. Kapo vs Kempele. Kapollahan on paljon liigaryhmässä omaavia pelaajia (Groffier, Oivanen, Asikanius, Huhtamäki, Hynnä) nyt mitä ainakin tuli mieleen ja toisena yleispelaajana pelaa Viljamaan Veeti. Pelaajat aika ympäri suomen kyllä, jos miettii onko tosissaan näin ettei lähempänä ole mukamas A poikien joukkueita? Kyllä tuolla rosterilla pitäisi mestaruus ehkä jo tulla vaikka hyvin Kempele pistää kampoihin.