Seurajoukkueiden toiminnan ja resurssien välillä on isoja eroja, jotkut käyvät harkoissa kerran pari viikossa, toiset 5-6 kertaa. Pakkohan eron on näkyä jossain.
Onko esim: C-tai B-ikäisten viisasta harjoitella ammattimaisesti ruuvi kireällä vai katsotaanko kauemmaksi?
Onko parhaat pelivuodet 18-vuotiaana vai kolmikymppisenä?
Tässäpä hyvä kysymys. Jos jo C (tai pahimmillaan toisella D) kaudella harjoitellaan 4-5 kertaa viikossa, vaikkapa 3 lajia ja 1 erillinen fysiikka, mistä sitä ruuvia kiristetään kun siirrytään B-/A-junioreihin ja miten harjoittelu siinä vaiheessa muuttuu? Varmasti on myös seuroja/joukkueita, joissa harjoittelua ei kunnolla tauoteta esim. jouluna, pääsiäisenä tai edes oikeastaan kesällä. Jos 13-vuotias treenaa ympärivuotisesti ilman pidempiä taukoja, en tiedä saako siitä muuta kuin yliannostuksen. Tottakai vaikka biitsiä voi pelata niin paljon kuin Suomen kesässä tarkenee.
Olen itse henkilökohtaisesti hieman huolissani siitä miten junnuja treenautetaan puhki koko ajan nuorempina. Monilajisuudelle ei jää yksinkertaisesti kalenterissa tilaa eikä nuoret opi lepäämään, kun pelataan 2-3 sarjaa päällekkäin monta vuotta. Joillekin tämä tietysti sopii erinomaisesti, mutta mielestäni vaikkapa sen kahden sarjan pelaaminen pitäisi olla poikkeus, ei polku jolle kannustetaan.
B-A- junioreiden suomenmestaruuksia tosiaan ratkoo jo liigassa näkyneet pelaajat, kuka missäkin joukkueessa. Ymmärrän erittäin hyvin kritiikkiä, toisaalta ei se junioreiden syy ole, että systeemi tämän mahdollistaa. Ja kyllähän varmasti mestaruus ja voittaminen tuntuu aina hyvältä, oli sitten kyseessä alue-, alueSM-, SM-, Power Cup- tai vaikka ihan yksittäinen turnaus"mestaruus".