No ei tietenkään tai sitten kyllä , nimittäin sitä omaa tuotantoa ei ole . Nyt liigaseurat odottavat Kuortaneen kasvatteja ja vievät niitä jo ennen aikojaan seuroihin sparraajiksi. Mitä niitä itse kasvattamaan. Valepa jonka nyt mainitsit on ainoa liigaseura jolla nyt on joukkue A-poikien SM finaaleissa. Siellä on kolme junnua joilla olisi teoriassa mahdollisuus joskus olla edustusjoukkueen rosterissa muutakin kuin sparrauspuolella. Mutta , niin kauan kun tavoitteet on taivaissa , ei näillä pojilla ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä pois Valepasta , hakemaan kehitystä sieltä missä se olisi mahdollista. Menestystä näissä Champions liigan ja muissa Euroopan liigan peleissä ei saavuteta millään muulla kuin valmiilla pelaajilla jotka vaan joku näppärä valmentaja saa pelaamaan yhteen jo lokakuussa. Jos sitä menestystä haetaan , voidaan jättää juniorit omaan kastiinsa , muiden kasvatettavaksi.
Kiitos luottamuksesta .Näinhän se on, vanhemmista tämä homma lähtee liikkeelle mutta aina tarvita niitä omia huollettavia.Monenlaista puutetta löytyy junnupuolelta, kun lueskelee näitä viestejä. Poikaharrastajien vähyys, tytöt/naiset lopettaa aikaisin, pelaajat siirtyvät liian aikaisin johonkin, säännöt on huonoja....ym.
Viestejä, jossa tarjotaan ratkaisuja, onkin sitten vähemmän.
Itselläni on ainakin yksi konkreettinen:
Lajin pariin tarvitaan lisää auttavia päitä, käsiä ja rahaa. Kaikki muu on pienempää "näpertelyä". Ei muuta kun mukaan toimintaan. Varmasti moni jo onkin, mutta paljon täälläkin on väkeä, jotka jostain syystä eivät ole muka toiminnassa, vaikka annettavaa olisi paljon. Kännykän tökkimisestä jää harvemmin mitään muisteltavaa kiikkustuoliin, noiden lasten ja nuorten parissa tehtävä työ on huomattavasti mielekkäämpää. Toki ala- ja ylämäet kuuluvat siihen hommaan. Kotisohvalla on melko tasaista, mutta vääjäämättä loivaa alamäkeä.
48 vuotta tuli tökittyä palloa, siellä sun täällä. Riittänee yhden osalta. Se vaan on niin, että lentiksen suuret ikäluokat siirtyy sivuun ja korvaajia ei ole riittävästi. Toki oman korvaajan hoidin, eli jatkajan. 24v nyt ja todella innokas valmentaja. Siinä yksi idea.Kiitos luottamuksesta .Näinhän se on, vanhemmista tämä homma lähtee liikkeelle mutta aina tarvita niitä omia huollettavia.
Asia minkä nyt otit esille on hyvin tärkeä ja laaja. Suomessa vähän joka lajin elinehto on lasten vanhempien aktiivisuus kun juniori alkaa harrastamaan jotain , oli se sitten mitä tahansa. Joukkuepeleissä niin Jojo , valmennus kuin muutkin tehtävät on useimmiten juuri lasten vanhempien vastuulla. Ulkopuolisia niihin hommiin on tosi vaikea saada. Lentopallossakin ne jotka aktiiviuran lopettavat palaavat lajin pariin vasta sitten kun oma lapsi alkaa olla aloitusvaiheessa . Itsekin tunnen muutaman sellaisen tyypin jolla ei ole ns "oma lehmä ojassa" , mutta kyllä ne meilläkin päin on yhden käden sormilla laskettavissa. Minusta seurojen pitää satsata siihen että seuratoiminta on yhteisöllistä ja mielekästä riipumatta siitä onko siinä mukana omia perheenjäseniä. Erikoisseuroissakin on monia töitä joihin ei tarvitse olla mikään erityisosaaja , niitä voisivat ajnkulukseen hoitaa vaikka eläkeläiset , joilla ei välttämättä ole kovin vaativia harrastuksia. Näille ihmisille pitää tuotetta markkinoida ja yksilöidä näitä tehtäviä , jotta he tietävät mihin ovat ryhtymässä. On tosiasia että ilman lasten vanhempien rahoitusta ei mikään joukkue toimi missään lajissa , lentopallo on kuitenkin yleisesti ottaen sieltä halvemmasta päästä , joten aloittamiskynnys ei ole vieläkään korkealla , edes yksinhuoltajien perheille , joita jo ikävänkin paljon on tässä maassa , eli kohderyhmänä siis merkittävä. Lentopallo lajina on jo tehnyt hyviä ratkaisuja , joiden ansiosta sen voi aloittaa jo F-ikäisenä.Monenlaista puutetta löytyy junnupuolelta, kun lueskelee näitä viestejä. Poikaharrastajien vähyys, tytöt/naiset lopettaa aikaisin, pelaajat siirtyvät liian aikaisin johonkin, säännöt on huonoja....ym.
Viestejä, jossa tarjotaan ratkaisuja, onkin sitten vähemmän.
Itselläni on ainakin yksi konkreettinen:
Lajin pariin tarvitaan lisää auttavia päitä, käsiä ja rahaa. Kaikki muu on pienempää "näpertelyä". Ei muuta kun mukaan toimintaan. Varmasti moni jo onkin, mutta paljon täälläkin on väkeä, jotka jostain syystä eivät ole muka toiminnassa, vaikka annettavaa olisi paljon. Kännykän tökkimisestä jää harvemmin mitään muisteltavaa kiikkustuoliin, noiden lasten ja nuorten parissa tehtävä työ on huomattavasti mielekkäämpää. Toki ala- ja ylämäet kuuluvat siihen hommaan. Kotisohvalla on melko tasaista, mutta vääjäämättä loivaa alamäkeä.
Juuri näin👍Asia minkä nyt otit esille on hyvin tärkeä ja laaja. Suomessa vähän joka lajin elinehto on lasten vanhempien aktiivisuus kun juniori alkaa harrastamaan jotain , oli se sitten mitä tahansa. Joukkuepeleissä niin Jojo , valmennus kuin muutkin tehtävät on useimmiten juuri lasten vanhempien vastuulla. Ulkopuolisia niihin hommiin on tosi vaikea saada. Lentopallossakin ne jotka aktiiviuran lopettavat palaavat lajin pariin vasta sitten kun oma lapsi alkaa olla aloitusvaiheessa . Itsekin tunnen muutaman sellaisen tyypin jolla ei ole ns "oma lehmä ojassa" , mutta kyllä ne meilläkin päin on yhden käden sormilla laskettavissa. Minusta seurojen pitää satsata siihen että seuratoiminta on yhteisöllistä ja mielekästä riipumatta siitä onko siinä mukana omia perheenjäseniä. Erikoisseuroissakin on monia töitä joihin ei tarvitse olla mikään erityisosaaja , niitä voisivat ajnkulukseen hoitaa vaikka eläkeläiset , joilla ei välttämättä ole kovin vaativia harrastuksia. Näille ihmisille pitää tuotetta markkinoida ja yksilöidä näitä tehtäviä , jotta he tietävät mihin ovat ryhtymässä. On tosiasia että ilman lasten vanhempien rahoitusta ei mikään joukkue toimi missään lajissa , lentopallo on kuitenkin yleisesti ottaen sieltä halvemmasta päästä , joten aloittamiskynnys ei ole vieläkään korkealla , edes yksinhuoltajien perheille , joita jo ikävänkin paljon on tässä maassa , eli kohderyhmänä siis merkittävä. Lentopallo lajina on jo tehnyt hyviä ratkaisuja , joiden ansiosta sen voi aloittaa jo F-ikäisenä.
Tämäpä juuri onkin se juttu, "pienelläkin" teolla voi olla tosi iso merkitys. Välillä ajatellaan turhan isosti, eli pitäisi tehdä paljon ja yksin.Toki oman korvaajan hoidin, eli jatkajan. 24v nyt ja todella innokas valmentaja. Siinä yksi idea.
Seurasin nyt viikonloppuna A-poikien lopputurnausta ja kappas , toinen ennakkosuosikki Kapo oli loppuottelussa mutta Kempelettä en olisi veikannut vastustajaksi. Kolmesta seurasta koottu nimekäs Kapo oli helisemässä jo kauan yhteen pelanneen Kempeleen kanssa. Itselläni oli selviö että viime vuoden mestari Isku olisi itseoikeutettu loppuottelu joukkue mutta alkusarjan kompastelu vei mahdollisuuden sijoihin 1-4 . Joukkueista pirteimmät esitykset oli Valepalla 4.sija ja Kempeleellä 2.sija jotka pelasivat täysin omilla junnuillaan. Puijokin pelasi ailahtelevasti vaikka tärkeimmillä pelipaikoilla oli jo menestyneitä pelimiehiä. Jyle Lempo Liperi olivat juuri sillä tasolla mihin ne tällä hetkellä yltävät.Onnittelut Kiiston B-pojille suomenmestaruudesta. Hienoa työtä siellä suunnalla, Viljamaata monen kaverin selässä, muitakaan unohtamatta.
Semmoinen kuriositeetti, kun nämä edustusasiat junnuissa ovat puhuttaneet. Vaasan Kiiston voittajajoukkueessa Matias Siika-aho. Koko edeltävä torneopaliin merkattu ura Jylen porukoissa vuodesta 2016 lähtien. Tälläkin kaudella pelaa Jylen A-pojissa, ykkösrankingillä ovat finaaleissa.
Ilmeisesti ei löytynyt samasta seurasta sopivaa saman sarjatason porukkaa, eikun hups, siellähän Jyle myös B-pojissa finaaleissa mutta vasta sijalla 6.
Enkä syytä tässä vielä alaikäistä nuorta miestä. On siellä toisessakin finalistissa Vammalasta Oulunsalon Vasamaan asti matkannut Vainion Ville. Ei taida Valepallakaan olla B-poikaporukkaa jalkeilla, eihän? A-pojissa kuitenkin jälleen Valepassa.
Lienevät kirjoilla virallisen seuraedustuksen suhteen Murikoissa? Sittenhän on helppo painaa kaksoisedustuksia ja kehityspelaajaedustuksia vähän joka suuntaan.
Liiton asia puuttua, jos halutaan ettei mestaruuksia ratkota sillä kenen whatsapp-rinki on laajin. A-pojissakaan ei tarvitse katsoa Karkkilaa kauemmas, taisi jäädä vain Pohjoisen edustus sieltä puuttumaan kun Hänninen menikin lopulta Kempeleeseen.
Mukavahan se on vain että saa pelata kenen kanssa haluaa. Mutta aika räikeää kun samasta seurasta kelpaa vain yksi muttei toinen joukkue näillä ketkä kahta junnusarjaa pelaavat (todennäköisesti puhtaasti menestysmahdollisuuksien mukaan).
Harvinaista kai tuokin että Isku neljällä voitolla ja yhdellä tappiolla viides. Valepa oli kyllä viikonlopun kovin yllättäjä, finaalipaikkakaan ei ollut kaukana.Seurasin nyt viikonloppuna A-poikien lopputurnausta ja kappas , toinen ennakkosuosikki Kapo oli loppuottelussa mutta Kempelettä en olisi veikannut vastustajaksi. Kolmesta seurasta koottu nimekäs Kapo oli helisemässä jo kauan yhteen pelanneen Kempeleen kanssa. Itselläni oli selviö että viime vuoden mestari Isku olisi itseoikeutettu loppuottelu joukkue mutta alkusarjan kompastelu vei mahdollisuuden sijoihin 1-4 . Joukkueista pirteimmät esitykset oli Valepalla 4.sija ja Kempeleellä 2.sija jotka pelasivat täysin omilla junnuillaan. Puijokin pelasi ailahtelevasti vaikka tärkeimmillä pelipaikoilla oli jo menestyneitä pelimiehiä. Jyle Lempo Liperi olivat juuri sillä tasolla mihin ne tällä hetkellä yltävät.
Muistutin tässä erästä junnuvalmentajaa juuri samasta aiheesta , näissä turnauksissa on joskus yhdenkin erän tappio merkityksellinen , sitä kannattaa miettiä kun peluuttaa poikia.Harvinaista kai tuokin että Isku neljällä voitolla ja yhdellä tappiolla viides. Valepa oli kyllä viikonlopun kovin yllättäjä, finaalipaikkakaan ei ollut kaukana.
Aluejoukkue määräytyy kasvattajaseuran sijainnin mukaan. Aluejoukkue ei muutu vaikka seura vaihtuu.Niinpä. Tässä lähestytään sitä että ainakin A-junioreissa SM finaalit ja Alue- mestaruuskisat ovat samankaltaisia. Vain sillä erotuksella että SM-finaaleissa ei ole rajoituksia mistä päin joukkue kerätään . Aluejoukkueissa ymmärtääkseni pitää pelaajan edustaa sitä joukkuetta (alue) missä edustamansa seura sijaitsee. (korjatkaa jos olen väärässä). Mutta ei minullakaan ole mitään yleispätevää neuvoa miten joukkueet voitaisiin koota (reilummin). Nyt en usko että millään seuralla ,ainakaan pojissa on mahdollisuuksia voittaa näitä kokoomajoukkueita, vaikka Kempele hienosti kampoihin laittoikin. Toivottavasti olen väärässä! Sitä "puolapuu porukan" edes jonkinlaista osallistumis vaatimusta (jota joku esittikin) pooleihin kyllä miettisin, voisiko sitä mitenkään kehittää? Jos rajoitetaan suoraan edustusoikeuksia, niin siinä voi käydä huonosti koko A- junnutoiminnalle.
Tytöissä se näyttää vielä olevan mahdollista, kiitos Akatemia toiminnan joka kokoaa lähialueen pelaajat saman katon alle. Hienoa toimintaa!!
Tämä on hyvä taulukko kyllä. Tästä nousee mielenkiintoisia jatkokysymyksiä kuten: miksi tyttöjen "jatkojalostaminen" huippu naispelaajiksi ontuu Suomessa? Kun ajattelee vaikka, että miehet pärjäävät huomattavasti paremmin huomattavasti pienemmällä materiaali määrällä. Vai onko naisten puolella kilpailu vaan niin paljon kovempaa?Tuossa tilanne aiemmin tästä ketjusta viime vuonna syyskuun alussa kun ilmoittautuminen oli mennyt kiinni.
Jälki-ilmoja tulee aina ja syksyn aikana uusia joukkueita ilmoittautuu kevääksi. Tänä vuonna deadline oli puolitoista viikkoa aikaisemmin kuin aikaisempina vuosina, silläkin on merkitystä.
Kun noita lukuja vertaa, tuon mukaan poikien joukkuemäärää kasvoi viime vuonna vielä 6% ja tyttöjen peräti 13%. Ihan ei nuo luvut täsmää edellisien vuosien välillä, en muista mikä oli lähteenä noille
En olisi kuitenkaan yllättynyt jos poikien joukkuemäärä kasvaisi vielä ihan samalle tasolle kuin mitä oli viime vuonna (paras sitten 2018) ja tyttöjen joukkuemäärä uuteen ennätykseen sitten vuosituhannen alun
katso liitettä 804
Varmaan ei ihan yhtä syytä löydy miksi tytöistä ei tule riittävästi? huippupelaajia. Mestaruusliigassa luulis ainakin kiriapua löytyvän naisten puolella; viime kaudellakin yli 40 vierasmaalaista pelaajaa . Seurojen omia valintoja, kehittääkö omia junioreita vai laittaako ostohousut jalkaan..Tämä on hyvä taulukko kyllä. Tästä nousee mielenkiintoisia jatkokysymyksiä kuten: miksi tyttöjen "jatkojalostaminen" huippu naispelaajiksi ontuu Suomessa? Kun ajattelee vaikka, että miehet pärjäävät huomattavasti paremmin huomattavasti pienemmällä materiaali määrällä. Vai onko naisten puolella kilpailu vaan niin paljon kovempaa?
Monia syitä varmasti löytyy.Tämä on hyvä taulukko kyllä. Tästä nousee mielenkiintoisia jatkokysymyksiä kuten: miksi tyttöjen "jatkojalostaminen" huippu naispelaajiksi ontuu Suomessa? Kun ajattelee vaikka, että miehet pärjäävät huomattavasti paremmin huomattavasti pienemmällä materiaali määrällä. Vai onko naisten puolella kilpailu vaan niin paljon kovempaa?