Junnutoiminta

[Tero Antero]

Rakentavaa keskustelua on mukava lukea. Kiitos. Ydinkysymys lienee, missä iässä tai millä tasolla lasten urheiluharrastus muuttuu kilpaurheiluksi. Itse näen, että viimeistään A-junioreissa. Tuolloin pelaajat täysi-ikäistyvät ja tekevät henkilökohtaisia valintoja ja päätöksiä myös oman urheilu-uran näkökulmasta. He muuttavat paikkakunnalta toisella, hakeutuvat uusiin seuroihin valmennuksen ja joukkueen perusteella. Tällaista olisi mielestäni lyhytnäköistä rajoittaa keinotekoisilla säännöillä, joilla pyritään rajoittamaan joukkueiden kilpaurheilullista rakentamista. Tuo tämänhetkinen pelaajamäärään rajaaminen kolmeen ulkopuoliseen vahvistuksen on sinänsä riittävä: sillä turvataan myös sitä kasvattaseuran pelaajapolkua.

Aiemmin esitetty väittämä, että lentopallo olisi tällaisessa ajattelutavassa oma maailmansa, on outo. Esimerkikisi jääkiekossa A-poikien Suomen mestaruuden voittaneessa Tapparassa oli pelaajia ulkomaita myöten. Isojen palloilulajien menestyvissä juniorijoukkueissa pelaajaprofiili on aina kilpailullinen. Aika, jolloin vain oman kylän tytöt ja pojat pelasivat isien ja äitiensä edustamille logoille, on romanttinen, mutta menneisyyttä.

 

[Korpela]

Ei sitä kukaan näe ongelmana. Ongelmana on se, että säännöt ovat veteen piirretty viiva. Liikaa tulkinnan varaa.

Tämä on totta, nostan tähän kehityspelaaja- ja Farmitulkinnat, versioita tulkinnoista on paljon ja perinteisesti lopputulos on paljon kiinni kuka sen tulkitsee.

 

[Pateri3]

Aika vaikea on ymmärtää väitettyä, että pelaajan kehittymisellä perustellaan rinnakkaisedustusta ja ”kovia” pelejä esim. näiden puhuttujen A-nuorten osalta. Torneopalin tilastojen perusteella SM-finaalijoukkueen huippupelaaja X oli pelannut kahdessa A-tyttöjen turnauksessa eli

• 21.1.2023 ja
• 5.11.2022.

Verrokkina finaalin häntäpäästä otetun joukkueen pelaaja Y oli pelannut A-tyttöjen sarjaa

• 1.4.2023
• 11.2.2023
• 21.1.2023
• 17.12.2022
• 26.11.2022
• 5.11.2022 sekä
• 15.10.2022.

Ei kait nyt kukaan oikeasti sano tosissaan, että haetaan vain pelaajan kehittymistä ja kovia pelejä rinnakkaisedustuksilla pelaajille näissä nuorten sarjoissa. Pelaajalla X oli oman seuran joukkueita joissa olisi päässyt kaksi turnausta pelaamaan varmasti samoista sarjapaikoissa. Kun pelaaja pelaa 2/7 turnauksista ja tulee sitten pelaamaan finaaleihin, niin voisin väittää asialla haettavan joukkueelle maksimitulosta ja SM-mitalia. Olisiko tämä verrattavissa verosuunnitteluuun. Kaikkien mielestä se on oikeasti kikkailua ja vähintääkin moraalisesti kyseenalaista. Lainvastaista tai väärin se ei ole

Joku kirjoitti, että seurojen toiminta ja seuroille pelaaminen on mennyttä aikaa. Ehkä näillä kikkailuilla on vaikutus myös siihen, että harrastajamäärä tippuu koko ajan eikä aktiivisten seurojen määräkään olen kasvussa. Ketä kiinnostaa rakentaa joukkuetta, kun toiset hoitaa saman kikkailemalla? Nuoret pelaajat tuskin keikkailevat. Kyllä ne on ne laskelmoivat aikuista, jotka tällaista tekee.

Ps. En kritisoi pelaajia enkä varsinkaan nuoria pelaajia. Järjestelmä vähän vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta.

 

[Katsomoasiantuntija]

Aika vaikea on ymmärtää väitettyä, että pelaajan kehittymisellä perustellaan rinnakkaisedustusta ja ”kovia” pelejä esim. näiden puhuttujen A-nuorten osalta. Torneopalin tilastojen perusteella SM-finaalijoukkueen huippupelaaja X oli pelannut kahdessa A-tyttöjen turnauksessa eli

• 21.1.2023 ja
• 5.11.2022.

Verrokkina finaalin häntäpäästä otetun joukkueen pelaaja Y oli pelannut A-tyttöjen sarjaa

• 1.4.2023
• 11.2.2023
• 21.1.2023
• 17.12.2022
• 26.11.2022
• 5.11.2022 sekä
• 15.10.2022.

Ei kait nyt kukaan oikeasti sano tosissaan, että haetaan vain pelaajan kehittymistä ja kovia pelejä rinnakkaisedustuksilla pelaajille näissä nuorten sarjoissa. Pelaajalla X oli oman seuran joukkueita joissa olisi päässyt kaksi turnausta pelaamaan varmasti samoista sarjapaikoissa. Kun pelaaja pelaa 2/7 turnauksista ja tulee sitten pelaamaan finaaleihin, niin voisin väittää asialla haettavan joukkueelle maksimitulosta ja SM-mitalia. Olisiko tämä verrattavissa verosuunnitteluuun. Kaikkien mielestä se on oikeasti kikkailua ja vähintääkin moraalisesti kyseenalaista. Lainvastaista tai väärin se ei ole

Joku kirjoitti, että seurojen toiminta ja seuroille pelaaminen on mennyttä aikaa. Ehkä näillä kikkailuilla on vaikutus myös siihen, että harrastajamäärä tippuu koko ajan eikä aktiivisten seurojen määräkään olen kasvussa. Ketä kiinnostaa rakentaa joukkuetta, kun toiset hoitaa saman kikkailemalla? Nuoret pelaajat tuskin keikkailevat. Kyllä ne on ne laskelmoivat aikuista, jotka tällaista tekee.

Ps. En kritisoi pelaajia enkä varsinkaan nuoria pelaajia. Järjestelmä vähän vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta.

Käyppäs katsomassa monestiko pelaajan X liigajoukkueella oli peli samana, tai seuraavana päivänä, kuin mitä listasit tuohon nuo A-tyttöjen pelipäivät.

 

[brdgl]

Käyppäs katsomassa monestiko pelaajan X liigajoukkueella oli peli samana, tai seuraavana päivänä, kuin mitä listasit tuohon nuo A-tyttöjen pelipäivät.

Mutta tämänhän tietää jo ennen kauden alkua, ja jos nähdään että pelaaja pääsee korkeintaan 2 turnaukseen, voitaisiin ehkä punnita mitä siitä saadaan että hän käy ne pelaamassa? Kun myös samalla treenaa liigan kanssa.

 

[Katsomoasiantuntija]

No pitäiskö kieltää liigaa ja 1-sarjaa pelaavilta osallistumisoikeus junnusarjoihin, näitähän voisi etäisesti verrata vähän niin kuin yli-ikäisiin?

 

[brdgl]

No pitäiskö kieltää liigaa ja 1-sarjaa pelaavilta osallistumisoikeus junnusarjoihin, näitähän voisi etäisesti verrata vähän niin kuin yli-ikäisiin?

Niin tämä on ihan hyvä kysymys. Toisaalta mielestäni aikuisten maajoukkuerinkiin kuuluva ja liigan aloituksen pelaaja tulisi olla eri asemassa tässä kuin pelaaja joka ei juuri liigassa ole vastuuta saanut. Miten tämän saisi sääntöihin?

 

[Gonanaa]

Ei käytännössä kai mitenkään. Eikä taitaisi muutenkaan tuollainen kieltolinja kestää mikäli sitä koitettaisiin, ensimmäiset valitukset mihin tahansa ja todettaisiin että kielto ei ole pätevä, tässä kun ei ole kyse yli-ikäisistä tms.
Noin lähtökohtaisesti pitäisin myös itse hyvin kohtuuttomana että SM turnauksessa, mikä siis on tarkoitus olla ikäluokkien parhaiden mestaruusturnaus, ei saisi pelata sen takia että olet liian hyvä ja esimerkiksi loukkaantumisten takia joko liigassa enemmän peliaikaa saanut tai rinkiin nostettu.
Pitäisikö sitten myös kieltää alemmissa juniorisarjoissa pelaaminen jos olet myös ylemmän ikäluokan mukana vakiopelaajana?

 

[Katsomoasiantuntija]

Niin tämä on ihan hyvä kysymys. Toisaalta mielestäni aikuisten maajoukkuerinkiin kuuluva ja liigan aloituksen pelaaja tulisi olla eri asemassa tässä kuin pelaaja joka ei juuri liigassa ole vastuuta saanut. Miten tämän saisi sääntöihin?

Jokaiselle pelaajalle tasoitus golfin tapaan. Kriteereinä olkoon torjunta- ja lyöntiulottuvuudet, aloitussyötön nopeus, kuntopallon heitto, lihaskunto-, cooper- ja movetestit, sormilyönnin tarkkuus, vastaanottoprosentti ja mitä näitä nyt onkaan. Tasatilanteessa ratkaiskoon se kumpi on saanut paremmat pisteet uimamaisterin kokeessa.

 

[JaHu]

Täällähän on vilkasta keskustelua herännyt viikonlopun jälkeen.
Minäpä valotan hieman tätä case Lempo-Kangasala tapausta, kun satun siitä jotain tietämään.
Lempo-Volley ja Kangasalan liigajoukkue ovat tehneet nyt kaksi kautta ansiokasta yhteistyötä kehityspelaajien ja farmisopimuksen kautta. Alusta alkaen pohjana on ollut pelaajalähtöisyys ja mm. kuormituksia on seurattu tarkaan. Edellisellä kaudella Kangasalan pelaajia kävi pelaamassa joitakin pelejä 1-sarjassa saadakseen pelituntumaa, sekä Lempon pelaajista lähinnä yksi yp ja passari täydensivät Kangasalan kokoonpanoa ja treenirosteria mm. sairaustapauksien yhteydessä.
Kuluneelle kaudelle tehtiin uudet suunnitelmat pelaajien l.iikkumisesta, kun molemmissa joukkueissa pelaajistoa vaihtui. Mm. yhden Kangasalan yp:n piti pelata pääasiassa Lempon 1-sarjajoukkueessa. Syksyn moninaiset tapahtumat johtivat kuitenkin siihen, että liikennettä peleissä ei paljon alaspäin tapahtunut. Sen sijaan Lemposta yksi keskari oli pääosin Kangasalla ja parhaillaan/pahimmillaan liigan pelikokoonpanossa oli jopa 4 Lempon pelaajaa. Lempon pelaajat myös täydensivät vaikka omaa peliä edeltävänä päivänä liigan treenirosteria saadakseen kovia treenejä. Tämä toki vaikeutti oman joukkueen valmistautumista, mutta vastaavasti nostettiin sit 2-sarjasta nuorempia pelaajia 1-sarjan treeneihin.
A-tyttöjen joukkue ei kuulunut alunperin suunnitelmiin, mutta pelaajien toiveesta sarjaan ilmoittauduttiin. Alusta saakka oli selvää, että sarjapelit ovat etusijalla ja junnupelit pelataan niillä kenen kokonaiskuormitukseen se ei vaikuta. Niinpä Lempon A-tytöissä esiintyi kauden aikana mm. -09 syntynyt pelaaja, joka myös pelasi turnauksessa kokonaisen pelin. Lempo pelasi kokoonpanoista huolimatta A ja B-puoleissa koko kauden. Samaan aikaan muutamissa joukkueissa ajatettiin liigapelaajia jopa samana päivänä A-turnauksen ja liigapelin välillä. Haettiinko sillä pelaajan vai joukkueen etua.
Nämä kaikki Suomen Mestari -pelaajat siis treenasivat ja pelasivat yhdessä aikuisten sarjoissa ja ovat myös Treen Urheiluakatemian pelaajia, olisiko heidän siis pitänyt hakea vielä kolmas joukkue saadakseen osallistua juniorisarjoihin? Kenen kehitystä se olisi edistänyt?
Lopputurnauksessa muuten kaikki 14 rosteriin mahtunutta pelaajaa pelasivat ja ihan avauksessa, kaikilla joukkueilla ei tainnut näin olla. Toki sunnuntain pelit pelasimme voitto mielessä, samalla esim.vakuuttaen U20 maju-valmentaja ”nimettömän”pelaajan kyvyistä.
Anteeksi jos voitimme viekkaudella ja vääryydellä, silti olen valmis keskustelemaan ihan naamatusten pelaajien kehittymisestä ja kuormituksesta, niin fyysisellä kuin menttaali puolella.

PS. Itse en monesta lajista ole selvillä, mutta ainakin jääkiekossa ja pesäpallossa pelaajien liikkuminen seurojen, ikäluokkien ja joukkueiden välillä on huomattavasti ahkerampaa.

 

[Kassari]

Täällähän on vilkasta keskustelua herännyt viikonlopun jälkeen.
Minäpä valotan hieman tätä case Lempo-Kangasala tapausta, kun satun siitä jotain tietämään.
Lempo-Volley ja Kangasalan liigajoukkue ovat tehneet nyt kaksi kautta ansiokasta yhteistyötä kehityspelaajien ja farmisopimuksen kautta. Alusta alkaen pohjana on ollut pelaajalähtöisyys ja mm. kuormituksia on seurattu tarkaan. Edellisellä kaudella Kangasalan pelaajia kävi pelaamassa joitakin pelejä 1-sarjassa saadakseen pelituntumaa, sekä Lempon pelaajista lähinnä yksi yp ja passari täydensivät Kangasalan kokoonpanoa ja treenirosteria mm. sairaustapauksien yhteydessä.
Kuluneelle kaudelle tehtiin uudet suunnitelmat pelaajien l.iikkumisesta, kun molemmissa joukkueissa pelaajistoa vaihtui. Mm. yhden Kangasalan yp:n piti pelata pääasiassa Lempon 1-sarjajoukkueessa. Syksyn moninaiset tapahtumat johtivat kuitenkin siihen, että liikennettä peleissä ei paljon alaspäin tapahtunut. Sen sijaan Lemposta yksi keskari oli pääosin Kangasalla ja parhaillaan/pahimmillaan liigan pelikokoonpanossa oli jopa 4 Lempon pelaajaa. Lempon pelaajat myös täydensivät vaikka omaa peliä edeltävänä päivänä liigan treenirosteria saadakseen kovia treenejä. Tämä toki vaikeutti oman joukkueen valmistautumista, mutta vastaavasti nostettiin sit 2-sarjasta nuorempia pelaajia 1-sarjan treeneihin.
A-tyttöjen joukkue ei kuulunut alunperin suunnitelmiin, mutta pelaajien toiveesta sarjaan ilmoittauduttiin. Alusta saakka oli selvää, että sarjapelit ovat etusijalla ja junnupelit pelataan niillä kenen kokonaiskuormitukseen se ei vaikuta. Niinpä Lempon A-tytöissä esiintyi kauden aikana mm. -09 syntynyt pelaaja, joka myös pelasi turnauksessa kokonaisen pelin. Lempo pelasi kokoonpanoista huolimatta A ja B-puoleissa koko kauden. Samaan aikaan muutamissa joukkueissa ajatettiin liigapelaajia jopa samana päivänä A-turnauksen ja liigapelin välillä. Haettiinko sillä pelaajan vai joukkueen etua.
Nämä kaikki Suomen Mestari -pelaajat siis treenasivat ja pelasivat yhdessä aikuisten sarjoissa ja ovat myös Treen Urheiluakatemian pelaajia, olisiko heidän siis pitänyt hakea vielä kolmas joukkue saadakseen osallistua juniorisarjoihin? Kenen kehitystä se olisi edistänyt?
Lopputurnauksessa muuten kaikki 14 rosteriin mahtunutta pelaajaa pelasivat ja ihan avauksessa, kaikilla joukkueilla ei tainnut näin olla. Toki sunnuntain pelit pelasimme voitto mielessä, samalla esim.vakuuttaen U20 maju-valmentaja ”nimettömän”pelaajan kyvyistä.
Anteeksi jos voitimme viekkaudella ja vääryydellä, silti olen valmis keskustelemaan ihan naamatusten pelaajien kehittymisestä ja kuormituksesta, niin fyysisellä kuin menttaali puolella.

PS. Itse en monesta lajista ole selvillä, mutta ainakin jääkiekossa ja pesäpallossa pelaajien liikkuminen seurojen, ikäluokkien ja joukkueiden välillä on huomattavasti ahkerampaa.

Kiitos vastauksesta, näin ajattelinkin asian olevan. Eli urheilullisesti kaikki meni oikein, kuten pitääkin.

Yksi asia kuitenkin unohtuu, eli nuo liiton säännöt, josta olen jo maininnut. Tämäkin vuosi osoittaa, että seuroilla ja ennen kaikkea valmentajilla on paras tietämys siitä, missä ja miksi pelaaja pelaa jossain kaksoisedustuksella.

Eli kysyisin uudelleen? Miksi liitto kieltäisi kaksoisedustuksen, jos molemmissa päissä ollaan sitä mieltä, että pelaajan olisi hyvä pelata junnupelejä tietyssä seurassa? Se on AINA jollain tapaa perusteltavissa.

Nuo epämääräiset lausekkeet johtavat ajatusmalliin, että pelaaja ei voi tulla kaksoisedustuksella toiseen seuraan, jos heillä on oma joukkue samassa ikäluokassa. Sen mukaan olen itse toiminut ja myös kieltäytynyt tälläkin kaudella ottamasta pelaajaa, koska olen ajatellut sen olevan teknisesti mahdotonta. Näinhän se ei ole, se on tullut nyt opittua 😊

 

[brdgl]

Täällähän on vilkasta keskustelua herännyt viikonlopun jälkeen.
Minäpä valotan hieman tätä case Lempo-Kangasala tapausta, kun satun siitä jotain tietämään.
Lempo-Volley ja Kangasalan liigajoukkue ovat tehneet nyt kaksi kautta ansiokasta yhteistyötä kehityspelaajien ja farmisopimuksen kautta. Alusta alkaen pohjana on ollut pelaajalähtöisyys ja mm. kuormituksia on seurattu tarkaan. Edellisellä kaudella Kangasalan pelaajia kävi pelaamassa joitakin pelejä 1-sarjassa saadakseen pelituntumaa, sekä Lempon pelaajista lähinnä yksi yp ja passari täydensivät Kangasalan kokoonpanoa ja treenirosteria mm. sairaustapauksien yhteydessä.
Kuluneelle kaudelle tehtiin uudet suunnitelmat pelaajien l.iikkumisesta, kun molemmissa joukkueissa pelaajistoa vaihtui. Mm. yhden Kangasalan yp:n piti pelata pääasiassa Lempon 1-sarjajoukkueessa. Syksyn moninaiset tapahtumat johtivat kuitenkin siihen, että liikennettä peleissä ei paljon alaspäin tapahtunut. Sen sijaan Lemposta yksi keskari oli pääosin Kangasalla ja parhaillaan/pahimmillaan liigan pelikokoonpanossa oli jopa 4 Lempon pelaajaa. Lempon pelaajat myös täydensivät vaikka omaa peliä edeltävänä päivänä liigan treenirosteria saadakseen kovia treenejä. Tämä toki vaikeutti oman joukkueen valmistautumista, mutta vastaavasti nostettiin sit 2-sarjasta nuorempia pelaajia 1-sarjan treeneihin.
A-tyttöjen joukkue ei kuulunut alunperin suunnitelmiin, mutta pelaajien toiveesta sarjaan ilmoittauduttiin. Alusta saakka oli selvää, että sarjapelit ovat etusijalla ja junnupelit pelataan niillä kenen kokonaiskuormitukseen se ei vaikuta. Niinpä Lempon A-tytöissä esiintyi kauden aikana mm. -09 syntynyt pelaaja, joka myös pelasi turnauksessa kokonaisen pelin. Lempo pelasi kokoonpanoista huolimatta A ja B-puoleissa koko kauden. Samaan aikaan muutamissa joukkueissa ajatettiin liigapelaajia jopa samana päivänä A-turnauksen ja liigapelin välillä. Haettiinko sillä pelaajan vai joukkueen etua.
Nämä kaikki Suomen Mestari -pelaajat siis treenasivat ja pelasivat yhdessä aikuisten sarjoissa ja ovat myös Treen Urheiluakatemian pelaajia, olisiko heidän siis pitänyt hakea vielä kolmas joukkue saadakseen osallistua juniorisarjoihin? Kenen kehitystä se olisi edistänyt?
Lopputurnauksessa muuten kaikki 14 rosteriin mahtunutta pelaajaa pelasivat ja ihan avauksessa, kaikilla joukkueilla ei tainnut näin olla. Toki sunnuntain pelit pelasimme voitto mielessä, samalla esim.vakuuttaen U20 maju-valmentaja ”nimettömän”pelaajan kyvyistä.
Anteeksi jos voitimme viekkaudella ja vääryydellä, silti olen valmis keskustelemaan ihan naamatusten pelaajien kehittymisestä ja kuormituksesta, niin fyysisellä kuin menttaali puolella.

PS. Itse en monesta lajista ole selvillä, mutta ainakin jääkiekossa ja pesäpallossa pelaajien liikkuminen seurojen, ikäluokkien ja joukkueiden välillä on huomattavasti ahkerampaa.

Niin siis itse olen kyllä lähtökohtaisesti edelleen sitä mieltä, että ikäluokat SM-finaaliin kuuluvat ikäluokan parhaat pelaajat. Ja jos on aikuisten majuringissä niin aika varmasti tuohon joukkoon kuuluu.

Kokoonpanoista on silti mielestäni ok myös keskustella ja tuoda esille niitä syitä, miksi tämä voi joillain vähän harmittaa. Yhtälailla kai se saattaa harmittaa, kun D sarjassa pelataan 150-senttisten tyttöjen joukkueella ja vastaan tuleekin yhtäkkiä lähes 170-senttinen poika. Ei mitään sääntöjen vastaista siinäkään.

 

[Tero Antero]

Hei,

Uutena lentopallon seuraajana en ole päässyt oikein tutustumaan lajin hienouksiin ja erikoisuuksiin. Tällainen keskustelupalstahan on vallan mahtava juttu.

Kysymyksenä lentopallon erikoisuudella muihin lajeihin Suomessa, seurasin nyt junnujen finaaliturnauksia ja kiinnitin huomiota pelaajien edustavan ihan eri seuroja, kuin missä muutoin pelaavat. Esim. A-junnuissa pelaaja pelaa liigaa seurassa X, mutta pelaakin juniorisarjaa tykkänään eri seurassa vaikka kyseisellä seura X:llä olisi samassa sarjassa joukkue. Minulle näyttää untuvikon silmin hyvin erikoiselta tällainen toiminta, niinpä kyselenkin teiltä mihin tämä oikein perustuu ja onko tämä näin yleistä lentop<>allossa?

<Sarkasmi alkaa> Sangen untuvikolta vaikuttaa "juuri lajiin tutustunut", mutta sattumoisin pilkun tarkasti Suomen mestaruuden voittaneiden Lempon A-tyttöjen taustat ja peliajat tismalleen tunteva Pateri3 <Sarkasmi päättyy>

Kiitos kattavasta ja taustoja erinomaisesti avaavasta selonteosta JaHu. Lyhykäisyydessään siis Lempo ja Kangasala ovat farmiseuroja, joissa niin parhaat aikuispelaajat kuin A-nuoret pelaavat kilpailullisesti sekä oman kehityksen ja kokonaiskuormituksen kannalta sopivimmassa joukkueessa. Täysin järkeenkäypää ja yleistä useimmissa pelatuissa palloilulajeissa.

Sellainen olisi kovin outo Suomen mestaruus lajissa kuin lajissa, jota eivät saisi tavoitella Suomen parhaat. Kuulostaa ihan sadan vuoden takaiselta Paavo Nurmen ajalta. Hänhän ei saanut osallistua kaikkiin kilpailuihin, koska oli liian ammattimainen juoksija.

 

[Pateri3]

Hei. Sun sarkasmi on kyllä köyhää. Nämä asiat löytyvät ihan tilastoista ja näistähän myös kaikki puhuu ihan katsomoita myöten, joten kyllä nämä löytyvät ihan käytännön elämästä kentän laidalta. Aika moni näitä ihmettelee.

Torneopal on aivan loistava tilastolähde, josta saa tarkasteltua monia asioita. Kannattaa tutustua.

 

[SitKu]

Aika vaikea on ymmärtää väitettyä, että pelaajan kehittymisellä perustellaan rinnakkaisedustusta ja ”kovia” pelejä esim. näiden puhuttujen A-nuorten osalta. Torneopalin tilastojen perusteella SM-finaalijoukkueen huippupelaaja X oli pelannut kahdessa A-tyttöjen turnauksessa eli

• 21.1.2023 ja
• 5.11.2022.

Verrokkina finaalin häntäpäästä otetun joukkueen pelaaja Y oli pelannut A-tyttöjen sarjaa

• 1.4.2023
• 11.2.2023
• 21.1.2023
• 17.12.2022
• 26.11.2022
• 5.11.2022 sekä
• 15.10.2022.

Ei kait nyt kukaan oikeasti sano tosissaan, että haetaan vain pelaajan kehittymistä ja kovia pelejä rinnakkaisedustuksilla pelaajille näissä nuorten sarjoissa. Pelaajalla X oli oman seuran joukkueita joissa olisi päässyt kaksi turnausta pelaamaan varmasti samoista sarjapaikoissa. Kun pelaaja pelaa 2/7 turnauksista ja tulee sitten pelaamaan finaaleihin, niin voisin väittää asialla haettavan joukkueelle maksimitulosta ja SM-mitalia. Olisiko tämä verrattavissa verosuunnitteluuun. Kaikkien mielestä se on oikeasti kikkailua ja vähintääkin moraalisesti kyseenalaista. Lainvastaista tai väärin se ei ole

Joku kirjoitti, että seurojen toiminta ja seuroille pelaaminen on mennyttä aikaa. Ehkä näillä kikkailuilla on vaikutus myös siihen, että harrastajamäärä tippuu koko ajan eikä aktiivisten seurojen määräkään olen kasvussa. Ketä kiinnostaa rakentaa joukkuetta, kun toiset hoitaa saman kikkailemalla? Nuoret pelaajat tuskin keikkailevat. Kyllä ne on ne laskelmoivat aikuista, jotka tällaista tekee.

Ps. En kritisoi pelaajia enkä varsinkaan nuoria pelaajia. Järjestelmä vähän vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta.

Muutamia vuosia sitten oli näitä samoja keskusteluita, kun kuortaneen maajoukkue nuoret laitettiin yhden seuran riveihin pelaamaan. Tulihan mestaruuksia, mutta tuli aika paljon lopettaneita pelaajia myöskin. Jostain syystä liitto haluaa sulkea tältä ongelmalta silmät. Kokkosen Suviakin pyysi yksi pääkaupunkiseudun joukkue vielä A-tyttöihin pelaamaan taannoin, vaikka ei mitään yhteyttä seuraan ollutkaan. Onneksi Suvi oli fiksumpi ja jätti menemättä ja nautti peleistä katsomossa. Ei tässäkään tapauksessa kyseessä ollut mikään muu, kuin joukkueen valmentajien/seuran vimma voittaa mestaruus hinnalla millä hyvällä. Tämän tunnistaminen onkin se vaikeus, mutta kyllä siihen tehtävissä olisi, jos joku ottaisi asiasta koppia.
Kaikki voi ymmärtää sen pettymyksen määrän, kun pelaajat vetävät kauden ja pärjäävät kohtuullisesti. Sitten odotetaan finaaleita ja kas kummaa, vastassa ei ollutkaan se sama lempo, ym, joka sarjassa onnistuttiin kepittämään. Lopputulos: aika monta pettynyttä pelaajaa, jotka lopettavat juuri kun pitäisi ruveta puskemaan. Tämä on oikeasti Suomen lentopallon tuho ja jo nyt on nähtävissä, että suomalaisia naispelaajia alkaa olla enää todella vähän.

 

[Pateri3]

No pitäiskö kieltää liigaa ja 1-sarjaa pelaavilta osallistumisoikeus junnusarjoihin, näitähän voisi etäisesti verrata vähän niin kuin yli-ikäisiin?

Nyt oli keskustelua siitä saako pomppia eri seuroissa eri ikäluokissa vai edustaako seuraa, jolla on joukkue myös samassa ikäluokassa vai halutaanko tehdä dreamteam toisen seuran alle. Kukaan tuskin kiistää tai haluaisi estää pelaajan pelioikeutta pelata oman ikäluokkansa pelejä.

 

[seppoklaus]

Hieno essee Westerlundilta; vaikkakin käsittelee useammankin esseen aiheet yhdessä. On ollut vähintäänkin mielenkiintoista seurata kuinka mahdottoman hitaasti urheiluvalmennuksen ihmiskäsitys on muuttunut vuosikymmeniä kasvatustieteiden tutkimuksen perässä.

Väittäisin, että muutos autoritäärisestä ylhäältä annettavasta valmennustavasta urheilija- ja oppijalähtöiseen tapaan vaatii itse saadun mallin vuoksi jokaikiseltä oman sukupolveni valmentajalta oman ja varsin työläänkin oppimisprosessin; ja jossa jokainen valmentaja on yhä vielä matkalla.

Omana kommenttina vielä alleviivaisin, että urheilu kuuluisi nähdä kokonaisuutena; ilman perusliikunnan ja huippu-urheilun vastakkainasettelua. Molemman tukee ja tarvitsee toisiaan

Juttu maksumuurin takana:
Essee | Suomi on sairas, mutta Erkka Westerlundilla on lääke: ”On halvempi pitää lapset ehjänä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”

 

[Kehitystä]

Hieno essee Westerlundilta; vaikkakin käsittelee useammankin esseen aiheet yhdessä. On ollut vähintäänkin mielenkiintoista seurata kuinka mahdottoman hitaasti urheiluvalmennuksen ihmiskäsitys on muuttunut vuosikymmeniä kasvatustieteiden tutkimuksen perässä.

Väittäisin, että muutos autoritäärisestä ylhäältä annettavasta valmennustavasta urheilija- ja oppijalähtöiseen tapaan vaatii itse saadun mallin vuoksi jokaikiseltä oman sukupolveni valmentajalta oman ja varsin työläänkin oppimisprosessin; ja jossa jokainen valmentaja on yhä vielä matkalla.

Omana kommenttina vielä alleviivaisin, että urheilu kuuluisi nähdä kokonaisuutena; ilman perusliikunnan ja huippu-urheilun vastakkainasettelua. Molemman tukee ja tarvitsee toisiaan

Juttu maksumuurin takana:
Essee | Suomi on sairas, mutta Erkka Westerlundilla on lääke: ”On halvempi pitää lapset ehjänä kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”

Asiaa ,mutta onhan jo lentopalloliiton linjauksissa ja koulutuksissa pitkään tähän asiaan otettu kantaa.Lentopallon pelaajan polulla nämä asiat on ollut jo vuosia mutta onko huomioitu käytännössä?
Lentopallovalmentajien oma halu kehittää itseään ja valmennettaviaan on tärkeää.
Itse näkisin hyvänä että valmentaja sitoutuu joukkueeseen ja pelaajiin pidemmäksi ajaksi niin seuranta on asianomaista.Leireillä sitten saavat muidenkin valmentajien avulla muunlaista näkemystä lisäksi.Seurassa tekeminen , vaatiminen ja seuranta sekä yksilöllinen valmentaminen on tärkeää.
Siten yksilöitä saadaan terveenä kehitettyä sinnen liigatasolle asti.

 

[seppoklaus]

Asiaa ,mutta onhan jo lentopalloliiton linjauksissa ja koulutuksissa pitkään tähän asiaan otettu kantaa.Lentopallon pelaajan polulla nämä asiat on ollut jo vuosia mutta onko huomioitu käytännössä?
Lentopallovalmentajien oma halu kehittää itseään ja valmennettaviaan on tärkeää.
Itse näkisin hyvänä että valmentaja sitoutuu joukkueeseen ja pelaajiin pidemmäksi ajaksi niin seuranta on asianomaista.Leireillä sitten saavat muidenkin valmentajien avulla muunlaista näkemystä lisäksi.Seurassa tekeminen , vaatiminen ja seuranta sekä yksilöllinen valmentaminen on tärkeää.
Siten yksilöitä saadaan terveenä kehitettyä sinnen liigatasolle asti.

En muista, että oppimisen taustalla olevaa ihmiskäsitystä tai pedagogisia lähtökohtia olisi aiemmin avattu liiton koulutuksissa mitenkään erityisesti. Nyt uusissa linjauksissa ne ovat kattavasti mukana mikä on hienoa 👍

Se taas miten periaatteet jalkautuu käytäntöön on kokonaan toinen asia ja pessimisti sanoisi että ne muuttuu vain sitä mukaa kun valmentajasukupolvi vaihtuu. Se on iso prosessi ja muutos (mitä Westerlundkin omalla kohdallaan kuvaa) ja voin myös omalta kohdalta todeta, että vie aikaa ja energiaa vaikka itselläkin tausta kasvatustieteissä

 

[Kehitystä]

En muista, että oppimisen taustalla olevaa ihmiskäsitystä tai pedagogisia lähtökohtia olisi aiemmin avattu liiton koulutuksissa mitenkään erityisesti. Nyt uusissa linjauksissa ne ovat kattavasti mukana mikä on hienoa 👍

Se taas miten periaatteet jalkautuu käytäntöön on kokonaan toinen asia ja pessimisti sanoisi että ne muuttuu vain sitä mukaa kun valmentajasukupolvi vaihtuu. Se on iso prosessi ja muutos (mitä Westerlundkin omalla kohdallaan kuvaa) ja voin myös omalta kohdalta todeta, että vie aikaa ja energiaa vaikka itselläkin tausta kasvatustieteissä

Kyllä Marko Siivosen luennoilla aikakin sivuttiin .
Tietysti myös ammattivalmentajan tutkinnossa myös.