Välieräsarjan katkaisupeli on aina kova paikka. Ajatukset tuppaavat siirtymään jo pelin jälkeisiin asioihin ja unohdetaan keskittyminen oleelliseen.
Näyttää siltä, että molemmat välieräsarjat ratkeavat, yllättäen, ns. kakkosyleispelaajan onnistumiseen. Eilen Siilinjärvellä voiton takuumies oli Jere Heiskanen, jonka vastaanottopeli onnistui kaikissa voittoerissä erinomaisesti. Lisäksi hän teki yllättäen tuhojaan myös hyökkäyspelissä, joka on ollut hänen heikkoutensa. Raadik näytti siltä kuin aina ennenkin, kun pudotuspelit alkavat. Hänestä ei ole ratkaisijaksi. Siltala vastaavasti iski raivolla pisteitä, mutta jälleen pitää nähdä tuloksen taakse eli Heiskasen ja Taichin vastaanotto mahdollisti Sillin hyökkäyspaikat.
VaLePalla Sundbergin peli näyttää todella vaikealta. Jaloissa on jotain isoa ongelmaa. Siksi Esko heitti passin aina, kun vain mahdollista oli, jonnekin muualle. Suihkonen on pelannut edelleen ilahduttavan kypsästi. Penkiltä apuja yleispelaajan paikalle ei ole, joten Sundberg pitää lääkitä kasaan hinnalla millä hyvänsä.
Toisessa välieräparissa on sama tilanne. Etta menee loppuotteluun, jos Eetu Pennasen hyökkäys toimii. Ronkainen on takuuvarma suorittaja, mutta heiltäkään ei penkiltä auttajaa löydy, jos Pennanen joutuu hyökkäämään isoa torjuntaa vastaan.
Hurrikaanin yleispelaajien Rumpusen ja Toiviaisen vastuu on yhtä iso. Heillä ongelmat olivat alkupeleissä enemmän vastaanotossa. Jos Etta ei saa syötöillään tätä akselia rikki, Hurrikaani on vahvoilla.