- Viestejä
- 192
Erittäin viihdyttävä lentopallopeli nähtiin sekä Hollihaassa että televisioiden äärellä. Kolme erää oli vallan mainiota taistelua. Ainoastaan toinen erä meni Hurrikaanilta ohi.
Asiantuntemus passipelin arviointiin on kovin puutteellista, mutta kyllä omaankin silmään pisti varsinkin ottelun alkupuolella Kehoen pelinrakennus. Vähän kuin sinnepäin olivat passit.
Arvio Lelusta ei kyllä osu mielestäni lainkaan kohdalleen. Ei varmasti ollut tänään(kään) kiinnostuksesta kiinni. Aivan selvästi fysiikassa on tullut taas joku takapakki. Ei ollut mies lähelläkään omaa sataa prosenttiaan, vaikka toki petrasi loppua kohti.
Pikkuisen Lelun tilanne näin tiikerivinkkelistä tutkailtuna huolestuttaa. Pyttyjahdista ei jää kuin korkeintaan hopeaa kouraan, mikäli joukkueen syömähammas ei ole täydessä terässä. Kolmen ja puolen viikon kuluttua viimeistään pitäisi olla, kun pleijarit alkavat.
Hurrikaanille ei sarjapisteitä Hollihaasta tullut, mutta joukkueen ilme oli edelliseen Kokkolan vierailuun (tammikuun lopussa) verrattuna kuin toisesta maailmasta. Omalla parhaalla pelillään Hurrikaani haastaa tosissaan niin Tiikerit kuin VaLePa:n. Mestaruuden voittaminen tosin edellyttää lähes varmasti molempien kellistämistä (toinen välierissä ja toinen finaalissa). Eli kovat rastit pitäisi pystyä selvittämään.
Valmentajan vaihtaminen oli varmastikin oikea ratkaisu Hurrikaanin seurajohdolta. Jälkiviisautta miettiä, olisiko pitänyt tehdä tämä liikku jo aiemmin tai jättää Nicola Giolito vallan pestaamatta.
Vaan se vesi on jo virrannut sillan alta. Lauri Rantasen johdolla mennään nyt - ja saatetaan mennä pitkälle.
PS. Eihän peli sitten ainakaan valmentajan näkökulmasta oikein mistään kotoisin ollut. Harvoin voittaneen joukkueen koutsi on näin pettynyt ja kärttyisen oloinen omiensa esitykseen:
Tommi Tiilikainen Tiikerit-Hurrikaani-pelin jälkeen
Asiantuntemus passipelin arviointiin on kovin puutteellista, mutta kyllä omaankin silmään pisti varsinkin ottelun alkupuolella Kehoen pelinrakennus. Vähän kuin sinnepäin olivat passit.
Arvio Lelusta ei kyllä osu mielestäni lainkaan kohdalleen. Ei varmasti ollut tänään(kään) kiinnostuksesta kiinni. Aivan selvästi fysiikassa on tullut taas joku takapakki. Ei ollut mies lähelläkään omaa sataa prosenttiaan, vaikka toki petrasi loppua kohti.
Pikkuisen Lelun tilanne näin tiikerivinkkelistä tutkailtuna huolestuttaa. Pyttyjahdista ei jää kuin korkeintaan hopeaa kouraan, mikäli joukkueen syömähammas ei ole täydessä terässä. Kolmen ja puolen viikon kuluttua viimeistään pitäisi olla, kun pleijarit alkavat.
Hurrikaanille ei sarjapisteitä Hollihaasta tullut, mutta joukkueen ilme oli edelliseen Kokkolan vierailuun (tammikuun lopussa) verrattuna kuin toisesta maailmasta. Omalla parhaalla pelillään Hurrikaani haastaa tosissaan niin Tiikerit kuin VaLePa:n. Mestaruuden voittaminen tosin edellyttää lähes varmasti molempien kellistämistä (toinen välierissä ja toinen finaalissa). Eli kovat rastit pitäisi pystyä selvittämään.
Valmentajan vaihtaminen oli varmastikin oikea ratkaisu Hurrikaanin seurajohdolta. Jälkiviisautta miettiä, olisiko pitänyt tehdä tämä liikku jo aiemmin tai jättää Nicola Giolito vallan pestaamatta.
Vaan se vesi on jo virrannut sillan alta. Lauri Rantasen johdolla mennään nyt - ja saatetaan mennä pitkälle.
PS. Eihän peli sitten ainakaan valmentajan näkökulmasta oikein mistään kotoisin ollut. Harvoin voittaneen joukkueen koutsi on näin pettynyt ja kärttyisen oloinen omiensa esitykseen:
Tommi Tiilikainen Tiikerit-Hurrikaani-pelin jälkeen
