Omaan pahaan oloon ja turhautumiseen piti oikein rekisteröityä,jotta pääsee purkautumaan omista tuntemuksista naisten turnaukseen. Omasta taustasta sen verran että useimmat pelaajat nähnyt jo nuoresta asti kentällä vastustajan näkökulmasta ja muutenkin lentopalloa tullut enemmänkin kun tarpeeksi tässä elämässä. Ensinäkin omat odotukset olivat kisoihin korkealla perustuen joukkueen ikärakenteeseen ja sen tuomaan joukkueen kehitykseen,muutaman vuoden näyttänyt että naiset tulevat täyttämään sen kuopan mikä miehillä tullut kansainvälisessä menestyksessä.kehitys ollut hyvää. Mutta mitä näimmekään kisoissa,joukkue oli fyysisesti erittäin huonnossa kunnossa,väite perustuen ennen kaikkea siihen millä tasolla yksilöt olleet aiemmin.esim. Kokkonen,Karhu ja Korhonen ihanmuussa kunnossa kun turnauksen vaatimalla tasolla,tästä iso miinus valmennusryhmälle,aikaa on ollut varmasti tarpeeksi valmistautua.
Se että vastustajat ovat fyysisesti pitempiä ja ulottavampia ei selitä sitä etteikö esim 260 cm. Korkeuksista voi lyödä palloa lujaa ja ohittaa torjuntaa,tätä ei juurikaan nähty. Torjunnassa toki vaikeuttaa ulottuvuuden puute. Mutta kokonaisuudessa laitureiden peli oli nuhaista.Peluutuksesta muutama sana.
En ymmärrä en,penkki täynnä valmentajia jotka ikänsä siellä istuneet. Voiko olla niin puusilmä,ettei huomaa pelistä yksi lähtien että esim. Karhu ja Kokkonen ja Korhonen eivät ole siinä kunnossa että auttavat joukkuetta,ilmeisesti voi,kun avaus kokoonpanossa jatkuvasti,ymmärrän ett Korhosta vaikea tuurata kun puhdasveristä hakkuria ei ole vaihdossa. Mutta en ymmärrä missä koiran kopissa Heikkiniemi on koska näyttöpaikat vähissä ja aina kun tullut kentälle niin pelirohkeutta on ollut,olisi ansainnut karsinnoissa ja itse kisoissa enemmän mahdollisuuksia,koska oli laiturista ainut jolla oli rohkeutta haastaa vastustaja. Ja vaikka hiha ei niin hyvä kuin muilla laitureilla niin ei varmasti tulos olisi ollut huonompi.
No negatiiviset tuossa tai lähinnä valmennukseen kohdistuvat. Lopuksi positiivistä, kiitokset Riikilälle rohkeasta yrityksestä hyökkäyksissä,vaikka välillä pallo tuli varpaille takaisin,niin seuraavalla hyökkäyksellä kahta lujempaa,näin voidaan kehittyä ja tulla kv.peleihin useammin voittamaan. Ja sanomattakin selvää että kentällä Suomella oli vain yksi tähti, Anna Czakan,hieno ura tulossa. Lopuksi todellakin isot tsempit kaikille naisille ja todellakin pystytte ja osaatte pelata paremmin,tulette vielä sen näyttämään ja valmennus,tutkittu missä mentiin metsään ja katsotte ettei tämmöinen tule toistumaan, muuten ette ole tehtävienne vaatimalla tasolla ja naisten maajoukkueen arvoisia valmentajia.
Viimeisenä asiana vielä,toivottavasti olette ymmärtäneet ettei palloa elättämällä ja vastustajan virheitä odottamalla pärjää kansainvälisissä peleissä jos olette niin tulee tuskaiset kisat ja todennäköisesti tekin olette työttömiä työnhakijoita,tsemppiä ja hyvää syksyn jatkoa kaikille