Naisten EM-kisat, Ankara

[Ryynäsen Topi]

Naisten maajoukkue on mennyt selvästi eteenpäin. Palaset ovat loksahtaneet kohdilleen melko hyvin. Esim kenttäpuolustus on lähes samalla tasolla, kuin huippumailla.

Hyökkääjien iskuvoimassa ja iskukorkeuden suhteen annamme vielä tasoitusta kärkimaille.

Vaikka tappio aina kirpaiseekin, niin tästä on hyvä jatkaa. Nuori joukkue ja hyvä valmentaja.

Kotiin voi tulla hyvillä mielin.

 

[Ronald]

Kyllä seuroissa tehdään kovasti hommia , reenimäärät on aika kovia joten lupa odottaa nuorilta miehiltä aimo harppauksia eteenpäin. Ja lähtihän meiltä taas muutama lupaava pelimies euroopan kentille kehittymään , toivossa eletään.

Taitaavat Euroopan kentillä yllättyä kun piti olla valmiita pelimiehiä ketä ostettiin

 

[PassariLiberoHakkuri]

Naisten maajoukkue on mennyt selvästi eteenpäin. Palaset ovat loksahtaneet kohdilleen melko hyvin. Esim kenttäpuolustus on lähes samalla tasolla, kuin huippumailla.

Hyökkääjien iskuvoimassa ja iskukorkeuden suhteen annamme vielä tasoitusta kärkimaille.

Vaikka tappio aina kirpaiseekin, niin tästä on hyvä jatkaa. Nuori joukkue ja hyvä valmentaja.

Kotiin voi tulla hyvillä mielin.

Joo, kyllä ihan tappiosta (eilen) huolimatta voivat suoritukseensa suht suht tytyväisiä olla. Salla Karhu oli minulle hyvä esimerkki yritteliäisyydestä.
Suosikkini on jostain syystä ollut pistenaisen Korhosen ohella Michaela Madsen. Jo vuosia. Hänessä on seurapelaamisessakin ollut sitä ytyä ja tahtoa, jota ei kaikissa löydy. Vähän niin kuin Silli Siltalan luonnetta. -- Kun Michaela oli erääseen tv-spottiin oikein nätisti meikattu, niin mielestäni joukkueen kaunotar. Kyllä miehen sydän värähti oikeen tiheään...ne silmät, MM!

 

[Pasma]

Taitaavat Euroopan kentillä yllättyä kun piti olla valmiita pelimiehiä ketä ostettiin

???

 

[Ryynäsen Topi]

Joo, kyllä ihan tappiosta (eilen) huolimatta voivat suoritukseensa suht suht tytyväisiä olla. Salla Karhu oli minulle hyvä esimerkki yritteliäisyydestä.
Suosikkini on jostain syystä ollut pistenaisen Korhosen ohella Michaela Madsen. Jo vuosia. Hänessä on seurapelaamisessakin ollut sitä ytyä ja tahtoa, jota ei kaikissa löydy. Vähän niin kuin Silli Siltalan luonnetta. -- Kun Michaela oli erääseen tv-spottiin oikein nätisti meikattu, niin mielestäni joukkueen kaunotar. Kyllä miehen sydän värähti oikeen tiheään...ne silmät, MM!

Kuka vielä kehtaa väittää, että suomalainen mies on rujo, ei osaa puhua tunteistaan kauneimmalle sukupuolelle. PassariLiberoHakkuri herkistyi Michaela Madsenin kauneudesta. Ja sanoi sen ääneen. ...Ne silmät... Voiko enään kauniimmin asian esittää.

 

[Bora]

Joo, kyllä ihan tappiosta (eilen) huolimatta voivat suoritukseensa suht suht tytyväisiä olla. Salla Karhu oli minulle hyvä esimerkki yritteliäisyydestä.
Suosikkini on jostain syystä ollut pistenaisen Korhosen ohella Michaela Madsen. Jo vuosia. Hänessä on seurapelaamisessakin ollut sitä ytyä ja tahtoa, jota ei kaikissa löydy. Vähän niin kuin Silli Siltalan luonnetta. -- Kun Michaela oli erääseen tv-spottiin oikein nätisti meikattu, niin mielestäni joukkueen kaunotar. Kyllä miehen sydän värähti oikeen tiheään...ne silmät, MM!

Piia ja Michaela ovat todella kovia pelureita, ja esimerkkejä muillekin joukkueen pelaajille. Asenne on molemmilla huippuluokkaa.
On ollut ilo seurata näiden pelejä Hämeenlinnassa.
Kisoista jäi mieleen joidenkin pelaajien ja kommentaattorin toteamukset, että lähdetään kentälle vain nauttimaan.
Itse en oikein ymmärrä tätä muotilausetta,

 

[Alpo5]

Tapsan toiminnasta voisi todeta, että jos homma ei pelissä - tai turnauksessa toimi, niin ehkä pitäisi muuttaa jotakin. Itse olisin keskareita vaihtanutkin ja rosterissa kääntänyt yp toisinpäin. Onko Kosonen vielä toipilas.

 

[Kassari]

Piia ja Michaela ovat todella kovia pelureita, ja esimerkkejä muillekin joukkueen pelaajille. Asenne on molemmilla huippuluokkaa.
On ollut ilo seurata näiden pelejä Hämeenlinnassa.
Kisoista jäi mieleen joidenkin pelaajien ja kommentaattorin toteamukset, että lähdetään kentälle vain nauttimaan.
Itse en oikein ymmärrä tätä muotilausetta,

Et ole ainoa täällä peräpohjolassa, joka ei asiaa ymmärrä 😉 Monessa muussa maassa tuo on ollut itsestään selvää jo kymmeniä vuosia.

Itse ajattelen näin...Valitsetko omaan joukkueeseen pelaajia, jotka pystyvät hymyilemään ja nauramaan tiukassakin paikassa, vai totisia "keskittyjiä". Itselläni valinta on helppo.

Hymyt, naurut, pelaamisesta nauttiminen ja sen näyttäminen ei sulje hyvää keskittymistä pois. Päin vastoin. Flow-tila tulee yleensä sen kautta, ei murehdita turhia.

Edelleen moni haikailee Seppo Rätymäistä Perkelenytvoitetaaneikähymyillä-asennetta. Se on ainoa hyväksyttävä tapa urheilla, muu on leikkimistä ja näpertelyä. Se toimii hyvin harvalla tyypillä, toki joillakin.

 

[Bora]

Et ole ainoa täällä peräpohjolassa, joka ei asiaa ymmärrä 😉 Monessa muussa maassa tuo on ollut itsestään selvää jo kymmeniä vuosia.

Itse ajattelen näin...Valitsetko omaan joukkueeseen pelaajia, jotka pystyvät hymyilemään ja nauramaan tiukassakin paikassa, vai totisia "keskittyjiä". Itselläni valinta on helppo.

Hymyt, naurut, pelaamisesta nauttiminen ja sen näyttäminen ei sulje hyvää keskittymistä pois. Päin vastoin. Flow-tila tulee yleensä sen kautta, ei murehdita turhia.

Edelleen moni haikailee Seppo Rätymäistä Perkelenytvoitetaaneikähymyillä-asennetta. Se on ainoa hyväksyttävä tapa urheilla, muu on leikkimistä ja näpertelyä. Se toimii hyvin harvalla tyypillä, toki joillakin.

Itse ymmärrän kilpaurheilun eri tavalla kuin sinä.
Mielestäni useimmissa lajeissä itse suoritus ei aina ole pelkkää nauttimista, nautinto tulee usein vasta onnistuneen suorituksen jälkeen.
Hymyileminen ja naureskelu omien virheiden jälkeen ei mielestäni kerro oikeasta asenteesta.

 

[Kassari]

Ei kukaan nauti omista virheistään tai naureskele niille välinpitämättömästi huipputasolla. Se on vaan yksi keino unohtaa virhe ja siirtyä seuraavaan palloon. Kuten hävityn pallon jälkeinen ryhmähalikin. Ei sitä sen vuoksi tehdä, että manataan edellinen virhe alimpaan helvettiin 😄

Varsinkin lentopallo on laji, jossa pelin pitää olla helppoa ja nautinnollista. Treenataan kovaa, jotta peli on helppoa ja nautinnollista.

Kummallista on, että mitä lähemmäksi maailman huippua mennään, sen enemmän pelaajat ja valmentajat tätä nauttimisasiaa korostavat. Mistähän se johtuu?

 

[Sakke]

Ei kukaan nauti omista virheistään tai naureskele niille välinpitämättömästi huipputasolla. Se on vaan yksi keino unohtaa virhe ja siirtyä seuraavaan palloon. Kuten hävityn pallon jälkeinen ryhmähalikin. Ei sitä sen vuoksi tehdä, että manataan edellinen virhe alimpaan helvettiin 😄

Varsinkin lentopallo on laji, jossa pelin pitää olla helppoa ja nautinnollista. Treenataan kovaa, jotta peli on helppoa ja nautinnollista.

Kummallista on, että mitä lähemmäksi maailman huippua mennään, sen enemmän pelaajat ja valmentajat tätä nauttimisasiaa korostavat. Mistähän se johtuu?

Juurikin näin. Iloinen mieli, parempi ruoka.

Mutta edelleen olen sitä mieltä, että kun ollaan kohtuullisen pitkän tien alkupäässä, niin kyllä kannattaisi keskittyä niiden tärkeiden pelien voittamiseen, eikä peluuttaa ykköskuusikkoa puhki huippujoukkueiden kanssa.

 

[Kassari]

Juurikin näin. Iloinen mieli, parempi ruoka.

Mutta edelleen olen sitä mieltä, että kun ollaan kohtuullisen pitkän tien alkupäässä, niin kyllä kannattaisi keskittyä niiden tärkeisen peluen voittamiseen, eikä peluuttaa joukkuetta puhki huippujoukkueiden kanssa.

Osittain olen samaa mieltä, eli tulos tuolla EM-kisoissa olisi ehkä ollut numeroiden valossa parempi.
Toisaalta taas Suomen ykköstykit saivat näyttää sekä itselleen, että muille, pystyvänsä pelaamaan samaa lentopalloa, kuin esim. Turkki.
Tämä voi antaa tulevaisuuteen yksittäisille pelaajille aika kovan boostin. Huomaavat, ettei kärki olekaan kovin kaukana...
Toisaalta jatkopeleissä olisi voinut tulla lisää onnistumisia. No jossitteluahan on helppo ja mukava harrastaa 😄

 

[Sakke]

Osittain olen samaa mieltä, eli tulos tuolla EM-kisoissa olisi ehkä ollut numeroiden valossa parempi.
Toisaalta taas Suomen ykköstykit saivat näyttää sekä itselleen, että muille, pystyvänsä pelaamaan samaa lentopalloa, kuin esim. Turkki.
Tämä voi antaa tulevaisuuteen yksittäisille pelaajille aika kovan boostin. Huomaavat, ettei kärki olekaan kovin kaukana...
Toisaalta jatkopeleissä olisi voinut tulla lisää onnistumisia. No jossitteluahan on helppo ja mukava harrastaa 😄

Ja vaikeahan sitä on jarrutella, kun ollaan yllättäen pelaamassa voitosta Turkin kanssa. Vielä ei aika riittänyt palautumisen kanssa ,seuraavaan matsiin. Ensikerralla rödennäköisesti riittää. Tehdään hollannit. Ei kai meidän naiset huonompia ole.

 

[Pasma]

Et ole ainoa täällä peräpohjolassa, joka ei asiaa ymmärrä 😉 Monessa muussa maassa tuo on ollut itsestään selvää jo kymmeniä vuosia.

Itse ajattelen näin...Valitsetko omaan joukkueeseen pelaajia, jotka pystyvät hymyilemään ja nauramaan tiukassakin paikassa, vai totisia "keskittyjiä". Itselläni valinta on helppo.

Hymyt, naurut, pelaamisesta nauttiminen ja sen näyttäminen ei sulje hyvää keskittymistä pois. Päin vastoin. Flow-tila tulee yleensä sen kautta, ei murehdita turhia.

Edelleen moni haikailee Seppo Rätymäistä Perkelenytvoitetaaneikähymyillä-asennetta. Se on ainoa hyväksyttävä tapa urheilla, muu on leikkimistä ja näpertelyä. Se toimii hyvin harvalla tyypillä, toki joillakin.

Et ole kyllä ihan ytimessä jos joukkueen valinta tapahtuu sillä perusteella miten näyttää tunteitaan.Tässä nyt vähän menee puurot ja vellit sekaisin; tämä virheiden kuittaaminen yhteisellä "ryhmähalilla" ei perustu kenenkään pelaajan hlökohtaisiin ominaisuuksiin vaan kuuluu lajin normistoon nykyään, näin tekevät kaikki lentopallojoukkueet.
Suurimmassa osassa joukkueurheilulajeissa joukkue ei voi kokoontua halailemaan toisiaan jokaisen suorituksen jälkeen, lentopallossa tämä on hyväksi havaittu nollaaminen, ei mitään tekemisestä yksittäisen pelaajan introvertti-ekstrovertti luonneominaisuuksien kanssa.

 

[Kassari]

Et ole kyllä ihan ytimessä jos joukkueen valinta tapahtuu sillä perusteella miten näyttää tunteitaan.Tässä nyt vähän menee puurot ja vellit sekaisin; tämä virheiden kuittaaminen yhteisellä "ryhmähalilla" ei perustu kenenkään pelaajan hlökohtaisiin ominaisuuksiin vaan kuuluu lajin normistoon nykyään, näin tekevät kaikki lentopallojoukkueet.
Suurimmassa osassa joukkueurheilulajeissa joukkue ei voi kokoontua halailemaan toisiaan jokaisen suorituksen jälkeen, lentopallossa tämä on hyväksi havaittu nollaaminen, ei mitään tekemisestä yksittäisen pelaajan introvertti-ekstrovertti luonneominaisuuksien kanssa.

Ööö...miksihän kaikki sitä tekee? Koska koodisto?

Jos vaikka olisikin niin, että tehtäisiin muissakin lajeissa, jos se olisi mahdollista...

Asioita on helppo käsittää väärin tai tahallaan vääristää, kuten Pasma (taas) teet. Hyvä, että itse olet ytimessä👍
Ei pelaajan luonne ole ainoa tai edes täskein valintakriteerit, kun pelaajia halutaan omaan joukkueeseen. Toki tarkoitin, kun kyseessä on suht samantasoiset pelaajat. Ei kai hymyily kenestäkään huonosta pelaajasta hyvää tee.
Mutta tästä ei jaksa sen enempää. Vaatisi pidempää keskustelua, perusteluja ym. jotta jollain lailla molempien osapuolien ajatukset avautuisi. Näillä palstoilla menee jankkaamiseksi, niin itselläni, kuin muillakin 😊
Eli pysytään lyhyissä asiaviesteissä kuten Suomi oli paska, tai VaLePa on kova ensi vuonna 😄

 

[Sakke]

Jääkendossa läpsytellään maalin jälkeen. Potkupallossa kasaudutaan. Jokojokopallossa juostaan kunnarin tehnyttä vastsan kolmoselle. Koriksessa ei oikein ehdi taputtelemaan, saattaapi sukka heilahtaa, kun vielä oltaisiin kasassa. Samoin kävisi käsipallossa. Amerikkalaisessa jaliksessa kasaudutaan yhtenään. Mitäs vielä? Jääpallossa tuuletellaan aika isosti. Niista muutamista isoista lajeista, kuten rugby ja ringette en oikein tiedä. 😎

 

[Pasma]

Ööö...miksihän kaikki sitä tekee? Koska koodisto?

Jos vaikka olisikin niin, että tehtäisiin muissakin lajeissa, jos se olisi mahdollista...

Asioita on helppo käsittää väärin tai tahallaan vääristää, kuten Pasma (taas) teet. Hyvä, että itse olet ytimessä👍
Ei pelaajan luonne ole ainoa tai edes täskein valintakriteerit, kun pelaajia halutaan omaan joukkueeseen. Toki tarkoitin, kun kyseessä on suht samantasoiset pelaajat. Ei kai hymyily kenestäkään huonosta pelaajasta hyvää tee.
Mutta tästä ei jaksa sen enempää. Vaatisi pidempää keskustelua, perusteluja ym. jotta jollain lailla molempien osapuolien ajatukset avautuisi. Näillä palstoilla menee jankkaamiseksi, niin itselläni, kuin muillakin 😊
Eli pysytään lyhyissä asiaviesteissä kuten Suomi oli paska, tai VaLePa on kova ensi vuonna 😄

No etköhän nyt itse vääristele tai ymmärrä väärin ,yritin vaan perustella kun joku kyseenalaisti miksi näin tehdään, se on tietoinen valinta, normikäyttäytymistä tässä lajissa.
Tällä samalla palstalla käytiin keskustelua viime keväänä loppupeleissä kun erään joukkueen brasilialainen libero vähän näytti tunteitaan, en muista nähneeni yhtään ymmärtävää kommenttia asiasta. Tässähän oli kyseessä kuitenkin eri palloilukulttuurissa kasvaneen pelaajan omaa normikäyttäytymistä missä hän näytti tunteitaan.
Säädettävä moraalikäsitys meillä,

 

[Kassari]

Moraalikäsitys? Nyt en ymmärrä, mitä tekemistä moraalilla on tämän asian kanssa?

Brassin tapauksessahan oli ainakin omalta osaltani kyse puhtaasti säännöistä. Totta kai pelaajan pitää saada tuulettaa, jos siltä tuntuu. Mutta kenelle ja miksi. Siitä keskusteltiin...
Ei kukaan väittänyt, että tuulettamalla hävitään pelejä.
Tosin niinkin voi olla joskus käynyt 😊

 

[Pasma]

Moraalikäsitys? Nyt en ymmärrä, mitä tekemistä moraalilla on tämän asian kanssa?

Brassin tapauksessahan oli ainakin omalta osaltani kyse puhtaasti säännöistä. Totta kai pelaajan pitää saada tuulettaa, jos siltä tuntuu. Mutta kenelle ja miksi. Siitä keskusteltiin...
Ei kukaan väittänyt, että tuulettamalla hävitään pelejä.
Tosin niinkin voi olla joskus käynyt 😊

Joo, tästä tunnepuolesta käytiin "markka-aikana" vai oliko vielä oravannahat käytössä, keskustelua miten se peliin vaikuttaa.Taisi olla joku entinen majupassarikin joka vältti turhaa tuulettamista jotta keskittyminen ei karkaa.
No ajat muuttuu ja me siinä mukana, toivottavasti kuitenkin saadaan värikkäitä tyyppejä jatkossakin pelikentille väriä ja tunnetta tuomaan.

 

[Kassari]

Kyllä niitä värikkäitä tyyppejä on jo nyt ja koko ajan lisää tulee. Esimerkkinä esim. Micu Madsen. 80-luvulla tuolla riemulla ja värikkyydellä olisi viety hoitoon😄
Tämä(kin) asia on sellainen, että aika kultaa muistot.
Muistetaan vaan ne yksittäiset huiput, kun joku legenda tuuletti, hallissa oli mahtava meteli ja kesät olisi kuumia.

Miesten maajoukkuepätkiä löytyy netin syövereistä aika paljon. Niistä selviää aika nopeasti, ettei se tuulettaminen millään tasolla ollut kovin värikästä, vaikka sai vastustajallekin tuuletella. Uskoisin, että naisissa ero tähän päivään on vielä suurempi.

Tuossa riehakasta Suomi-Italia peliä vuodelta 1993. Näkyy kentällä olevan nykyinen toimarikin...