- Viestejä
- 1,581
Vielä kuvaajana hyökkäystehon ja tappotorjuntojen suhdetta.
Syyskauden iloiset yllättäjät:
Tatu Vuorenmaa
Vuorenmaa väläytteli jo edeltävällä kaudella varsinkin hurjin torjuntalukemin. Rennon miehen (ja harjoittelijan) maineessa oleva Vuorenmaa on noussut syyskauden mittaan ihan liigan kärkipäähän. Vaihtelu pelipäivien välillä on vielä suurta mutta perustaso on nousussa. Mahdollisuuksia Vuorenmaalla on vaikka mihin, mutta pelaajan oma motivaatio lienee se suurin kysymysmerkki.
Haapaniemi/Tyynismaa
Haapaniemen taso ja odotusarvo tulesta oli tiedossa viimeistään junnukisojen jälkeen. Haapaniemen varjoon Kuortaneen vuosina jäänyt Tyynismaa otti kehitysloikan kesän aikana ja molemmat astelivat liigavalmiina estradille. Torjuntahommissa on liigatemmossa vielä tekemistä mutta vuoden läpimurtopelaajan palkinto on molemmilla herroilla lähellä.
Syyskauden pettymykset:
Sinkkonen, Pitkänen, Jauhiainen, Savonsalmi, Niinivaara, Siirilä
Pitkästä lukuunottamatta viimevuosien maajoukkuemiehiä kaikki. Odotusarvoisesti tästä kuusikosta olisi pitänyt valita TOP5, mutta oikeastaan ainoastaan Siirilä on lähimaillakaan. Siirilän kohdalla tilastopoikkeama on mahdollinen, niin kummallisen vähän vaimennuksia on herralle tällä kaudella merkattu. Eikö Kyyjärven katossa ole tilaa vaimentaa vai jääkö tilastomieheltä vaimennukset merkkaamatta. Tappotorjuntoja on kyllä tullut entiseen tapaan, hyökkäys on kärsinyt vastaanotto ja passipelistä. Sinkkonen loukkaantui syksyllä. Jauhiaista ja Savonsalmea yhdistää F. Ivanovin puutostauti. Niinivaaran parrasvaloja on kyseenalaistettu jo aiemminkin. Vielä kun tähän kavalkaadiin yhdistetään keskinkertainen Porkka rapsutellaan maajoukkuevalmennuksessakin varmasti päätä tulevan kesän valintojen osalta.