Kai sen voi sanoa ääneenkin, että ompahan menossa vähiten viihdyttävin kauden huipentuma ikinä, ainakin mitä omaan muistiin tulee. Tuntuu että pelit eivät ole normaali arki-iltaista runkosarjapeliä mielenkiintoisempia katsoa. Todella harmaata ja ennalta-arvattavaa lentopalloa. Ja kaikki vain siksi, että Valepa on niin ylivoimainen.
Ei kyse ole edes pelin tasosta. Varsinkin Valepa pelaa hyvää lentistä. Tasoero on vaan niin älytön, että kaikki yllätyksellisyys loistaa poissa olollaan. Kenenkään yksittäisen pelaajan ei tarvitse loistaa, eikä kentällä synny minkäänlaista 'sankaria', joka taittaisi pelejä silmiinpistävästi johonkin suuntaan. Esko on ollut toki ilmiömäinen, mutta kenenkään hyökkääjän ei ole tarvinnut huhkia edes yhtä härkäpäivää. Ja tulokset ovat silti aivan yhtä maalia.
Ei vika Hurrikaanin ole. Se on tänä vuonna Suomen toiseksi paras joukkue, ja varmasti tehnyt kaikkensa finaaleissa. Se vaan ei tällä hetkellä riitä viihdyttäviin finaalipeleihin. Tulos olisi sama ketä tahansa muutakin joukkuetta vastaan.
Hurrikaanilta puuttuu tällä hetkellä täysin toinen yleispelaaja. D-P:n vastaanotto on aivan palasina, eikä häntä voi siksi pitää kentällä. Myös hyökkäys on tullut alaspäin syksyisestä. Rumpunen taas selviää jotenkuten vastaanotosta, vaikkei toki ole loistanut nyt siinäkään, mutta puolestaan hyökkäyksessä ei ole sitten minkäänlaisia paukkuja. Staples on kevään koittaessa nostanut tasoaan, ja tuntuukin välillä ainoalta pelaajalta joka voisi Valepalle hanttiin laittaa. Ropponen on myös ajoittain onnistunut, ajoittain ei.
Valepalta Eskoa lukuunottamatta ei kenenkään ole tosiaan tarvinnut erityisesti loistaa. Hyvä rutiinitaso riittää. Joukkueen torjunta- ja puolustustaktiikka ja oma vahva syöttöpeli hoitaa homman silloin kotiin.
Ei tämä ainakaan hyvää peeärrää lentopallolle ole, vaikka joukkueena Valepa on yksi kovimmista ikinä. Puhtaasti lentopallollisista hienouksista ja onnistumisista jää harvalle mitään käteen. Urheilussa kaivattaisiin draamaa, juonenkäänteitä ja sankareita. Nyt tarjolla ei ikävä kyllä ole oikein mitään näistä.
Valepa ottaa yhden mestaruuden lisää ansioluotteloonsa, mutta ei tämä heillekään voi olla niin tunteentäyteinen ja ennennäkemättömiä fiiliksiä antava lopputulema kuin toivoisi. Jos pelkoa kullan menettämisestä ei ole, ei se mahda samalta tuntua kuin kiivaan taistelun jälkeen. Kaikki kentällä ja katsomossa olevista henkilöistä tietävät miten ottelussa käy kunhan Valepa saa koneen rullaamaan.
Toivottavasti Hurrikaani saisi todennäköisesti kauden viimeisessä kotipelissään Valepan yllätettyä edes kerran.
Terveisin:
Harmistunut Volleyball
