- Viestejä
- 237
Ei oo , ajatusmaailma kylläkin samantyylinenOnko nimimerkkien GirlPower ja Oregon takana sama ihminen?Aikalailla samanlaista jankkaamista näyttäs olevan vuodesta keväästä toiseen
![]()
Ei oo , ajatusmaailma kylläkin samantyylinenOnko nimimerkkien GirlPower ja Oregon takana sama ihminen?Aikalailla samanlaista jankkaamista näyttäs olevan vuodesta keväästä toiseen
![]()
Jostain syystä en löydä sinun kysymyksilläsi mitään yhteyttä minun kysymykseen. Totta kai meillä on kaikkia noita mainitsemiasi.Miksi missään urheilussa on eri tasoluokkia? Miksei naiset osallistu vaan miesten sarjoihin? Ketkä puupäät osallistuu mihinkään masters-juttuihin? Miksi pronssimitaleja jaetaan? Miksi kisan viimeinen viitsii urheilla?
Yhtä järkeviä kysymyksiä.
Mielestäni palstalla on jo ihan riittävästi tahallaanväärinymmärtäjiä.Juurikin näin. Vai pitäisikö jonkun käydä kertomassa Raisio Urheilijoille jotka pelasivat pitkän ja haastavan kauden voittaen lopulta 1-sarjan että ihan turhaan pelasivat ja noilla peleillä ei ollut mitään merkitystä…?
katso liitettä 930
Eiköhän GirPower ,Kalle 12 Oregon samasta kynästä.. samaan aikaan ilmestyy palstalle , voiko olla sattumaa.Onko nimimerkkien GirlPower ja Oregon takana sama ihminen?Aikalailla samanlaista jankkaamista näyttäs olevan vuodesta keväästä toiseen
![]()
Ja juuri karsintapelien pitämistä jonkinlaisena koko luonnonjärjestystä koossa pitävänä välttämättömyytenä minä puolestani en ymmärrä. Kun todellista syytä ja motivaatiota karsia joukkueita pois ylemmästä sarjasta ei ole ja/tai alemmasta sarjasta oleva joukkue ei ylemmän sarjan paikkaa halua, kyseessä on puhdas näytösottelu. Jonkinlainen lisäekstra kaiken muun lisäksi - koko sarjojen pelaamisen mielekkyyden kyseenalaistaminen, jos karsintoja ei ole, menee raskaasti yli ymmärryskykyni.Kysymykseni tarkoitus oli tuoda pohdittavaksi, miksi karsintaotteluiden pelaamisen tarvetta mietitään toisin kuin muiden kaudella pelattujen pelien.
”…näkisin mielelläni karsintapelit aina pelattavan. Jos ei niitä pelata, niin voidaan kysyä, miksi näitä sarjoja yleensäkään pelataan”Mielestäni palstalla on jo ihan riittävästi tahallaanväärinymmärtäjiä.
Vois tulkita niin et kun pelaat riittävän huonosti liigassa ja jäät sen kautta jumboksi niin joudut rangaistukseksi karsintaan , putoat suoraan.Ja juuri karsintapelien pitämistä jonkinlaisena koko luonnonjärjestystä koossa pitävänä välttämättömyytenä minä puolestani en ymmärrä. Kun todellista syytä ja motivaatiota karsia joukkueita pois ylemmästä sarjasta ei ole ja/tai alemmasta sarjasta oleva joukkue ei ylemmän sarjan paikkaa halua, kyseessä on puhdas näytösottelu. Jonkinlainen lisäekstra kaiken muun lisäksi - koko sarjojen pelaamisen mielekkyyden kyseenalaistaminen, jos karsintoja ei ole, menee raskaasti yli ymmärryskykyni.
Toki nappulafutiksessakin kauden lopussa pelattu isät vastaan pojat - höntsäpeli oli monille kauden huippuhetkiä, muttei kenellekään ratkaiseva syy viettää kesät pelaten.
Se on juuri näin kuin kirjoitat. Mieslentopallossa tuulee, kun laji hiipuu junioreista lähtien. Sarjat ja karsinnnat alkavat kyllä rullaamaan, kunhan laji saataisiin takaisin elävien kirjoihin.Taitaa ns luonnollinen poistuma pitää tulevan liigan vielä yhdeksän joukkueen sarjana vaikka Oulu ja Loimu saisi kabinettipäätöksella paikan. Aika huolestuttavia huhuja kuuluu Joensuusta. Toivotaan hyviä päätöksiä kevätkokoukselle. Kaikenkaikkiaan sanoisin että murheet eivät ole nyt karsinnoissa vaan koko liigan olemassa olosta. Jos nyt Hurmos luopuu koko sarjasta eikä Loimun ja Oulun lisenssiä hyväksytä pelataan seitsemällä joukkueella mestaruusliigaa. Nyt ei karsinnat ole tapahtumien keskiössä , ihan muut asiat.
Jos nyt kuitenkin muutama fakta. Lajin junnumäärät ovat olleet aikalailla samalla tasolla viimeiset 15 vuotta, toki poikien osuus on vähän laskenut. Seurat kasvukeskuksissa ovat kasvaneet hurjasti sitä mukaan kun nuorempi väestö on keskittynyt sinne.Se on juuri näin kuin kirjoitat. Mieslentopallossa tuulee, kun laji hiipuu junioreista lähtien. Sarjat ja karsinnnat alkavat kyllä rullaamaan, kunhan laji saataisiin takaisin elävien kirjoihin.
Tätä puhetta lajin paluusta kaupunkeihin on kestänyt koko 2000-luku. Silti yhä kauemmas kasvukeskuksista on menty. Vaikeaa on. Enkä nyt syytä tai kyseenalaista ketään. Siellä moni ihminen pistää koko sielullaan parastaan, että mieslentopallolla menisi paremmin. Joskus maailman menolle ei vaan mahda mitään. Toivottavasti edes Oulussa onnistutaan.
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Niinhän se menee muillakin, kuten Sepollakin. Tyttö- ja siten naislentopallo on hyvässä jamassa. Siellä Kiekko ja tietokonepelit eivät vie harrastajia, kuten pojilla.Jos nyt kuitenkin muutama fakta. Lajin junnumäärät ovat olleet aikalailla samalla tasolla viimeiset 15 vuotta, toki poikien osuus on vähän laskenut. Seurat kasvukeskuksissa ovat kasvaneet hurjasti sitä mukaan kun nuorempi väestö on keskittynyt sinne.
Jatkuvat puheet lajin hiipumisesta tarttuvat ja niitä toistellaan täällä vuodesta toiseen. Tällaiset puheet eivät ole pelkästään virheellisiä vaan ne tarttuvat ihmisten takaraivoihin ja ne vaikuttavat ihmisten toimiin negatiivisesti. Aina löytyy esimerkkejä jostain ”ennen oli paremmin” paikkakunnasta jonka jotenkin todistaa että kaikki on pilalla.
Juuri täällä luettiin esimerkiksi siitä kuinka poikajunnulentis voi vahvasti Kokkolassa tai että Power Cupissa on enemmän joukkueita kuin mitä seitsemään vuoteen. Jokaista murheen aihetta vastaan löytyy kyllä myös hyviä uutisia jos niiltä ei sulje silmiä ja korvia. Laji on kyllä ihan vahvasti elävien kirjoissa.
Liigajoukkueiden ympäristö on kyllä haastava; varsinkin isommissa keskuksissa nykymaailmassa kumppanirahan saamien on todella työlästä yritysmaailman muutosten myötä. Mutta silloin pitää itse muuttua, löytää uusia tapoja rakentaa toimintaa, tehdä asioita eri tavalla.
Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku mutta vuosikymmenten tuhkansirottelu on ole viisautta. Olihan 1950-1960 -luvulla lentopallo vielä hurjan suosittu ja iso laji ihan Helsingissäkin, murehdittaisiinko siitäkin.Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Niinhän se menee muillakin, kuten Sepollakin. Tyttö- ja siten naislentopallo on hyvässä jamassa. Siellä Kiekko ja tietokonepelit eivät vie harrastajia, kuten pojilla.
Vielä 1990-luvulla alueellisia miesjoukkueita riitti Uudellamaalla kuutosdivariin saakka. Nyt meillä on häthätää muutama kymmenen miesjoukkuetta koko maassa. Jos se on Seposta hieno tilanne ja kaikki on hyvin, niin mikäpä siinä. Maakunta- ja aluesarjat ovat puulaakisarjoja, jotka korvaavat 90-luvulla lähes jokaisesta kaupungista löytyneet perinteiset puulaakisarjat. Nykyään salibandy on se talvinen puulaaki- ja kuntoilulaji. Ei sillä, että sillä olisi hirveästi tekemistä kilpalentopallon kanssa, mutta se lisää lajin kivijalkaa. Ne puulaakipelaajat kun tuppaavat käymään sitten katsomassa pelejä ja vievät lapsensa samaan lajiin. Lentopallossa poreilee ihan mukavasti pienissä junnuissa, koska laji on edullinen harrastettava, pelaajia tarvitaan vähän ja joka kylästä löytyy jumppasali. Sitten kun siirrytään valtakunnallisiin sarjoihin, pojissa meno muuttuu. Koko maasta löytyy vain 15-20 A-poikajoukkuetta. Hyvin menee, mutta menköön. Luulin, että lentopallossakin epäkohtien myöntäminen olisi viisauden alku.
Tuhkan sirottelusta en tiedä tuon taivaallista, enkä tykkää muutenkaan märehtiä menneessä. Jääpallokin oli aikoinaan valtalaji, mutta urheilussakin on evoluutionsa. Siihen nähden suomalainen mieslentopalllo on pärjännyt kansainvälisesti erinomaisesti. Ehkäpä, koska vähäiset resurssit on pystytty kohdentamaan pienelle pelaajajoukolle. Sillä on sitten pystytty kompensoimaan laajan pelaajamassan puutetta.Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku mutta vuosikymmenten tuhkansirottelu on ole viisautta. Olihan 1950-1960 -luvulla lentopallo vielä hurjan suosittu ja iso laji ihan Helsingissäkin, murehdittaisiinko siitäkin.
Mitä jos katse olisi eteenpäin. Ei lentopallossakaan pelattuihin pisteisiin voi enää vaikuttaa, ainoastaan tuleviin.
tuohon kun saisi hyvät vastaukset ois hyvä juttu sillä näissä muissakin pallolajeissa on samat haasteet kuin lentiksessäkin mutta heillä systeemit toimii paremmin.Sen verran pitää vielä puuttua tähän lentiksen krooniseen vaivaan että on pari kysymystä selvitettävä josta ensimmäinen on..
Miksi lentiksen karsinnat on ongelmallisia juuri lentiksessä jos ja kun niitä vertaa vain ja ainoastaan muihin vastaavankokoisiin palloilulajeihin Suomessa esim.pesäpallo , koris , salibandy jne.joissa karsinta tai suora nousu / putoaminen järjestelmä toimii ja joukkueita menee ylös alas sarjojen välillä joka vuosi.
Ja nyt ei puhuta nousun kustannuksista koska muissakin lajeissa on täysin samat kustannuksen nousut jne. jos toisen lajin joukkue tekee sarjanousun tavalla tai toisella.
Näissä muissa lajeissa jossa kustannukset sun muut on aika lailla tasoissa niin homma toimii lentiksessä ei.
Joo. pitäis jotenkin ymmärtää näin tasa-arvon aikakaudellakin että nais-ja mies(poika-tyttö ) lentopallo on kaksi eri asiaa. Kuten on kaikissa muissakin urheilulajeissa.Jos asioita käsittelee monoliittina käsite juniorilentopallo ja katselee vaan numeroita tilanne voi olla ok.Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Niinhän se menee muillakin, kuten Sepollakin. Tyttö- ja siten naislentopallo on hyvässä jamassa. Siellä Kiekko ja tietokonepelit eivät vie harrastajia, kuten pojilla.
Vielä 1990-luvulla alueellisia miesjoukkueita riitti Uudellamaalla kuutosdivariin saakka. Nyt meillä on häthätää muutama kymmenen miesjoukkuetta koko maassa. Jos se on Seposta hieno tilanne ja kaikki on hyvin, niin mikäpä siinä. Maakunta- ja aluesarjat ovat puulaakisarjoja, jotka korvaavat 90-luvulla lähes jokaisesta kaupungista löytyneet perinteiset puulaakisarjat. Nykyään salibandy on se talvinen puulaaki- ja kuntoilulaji. Ei sillä, että sillä olisi hirveästi tekemistä kilpalentopallon kanssa, mutta se lisää lajin kivijalkaa. Ne puulaakipelaajat kun tuppaavat käymään sitten katsomassa pelejä ja vievät lapsensa samaan lajiin. Lentopallossa poreilee ihan mukavasti pienissä junnuissa, koska laji on edullinen harrastettava, pelaajia tarvitaan vähän ja joka kylästä löytyy jumppasali. Sitten kun siirrytään valtakunnallisiin sarjoihin, pojissa meno muuttuu. Koko maasta löytyy vain 15-20 A-poikajoukkuetta. Hyvin menee, mutta menköön. Luulin, että lentopallossakin epäkohtien myöntäminen olisi viisauden alku.
Katse on ollut edessäpäin useasti kun ehdottanut panostus liitonkin tasolla olisi seuroissa. Mitä enemmän seuroja sitä enemmän lentopalloilijoita? Se on vaan jännä, että suurin osa tännekin kirjoittajista puhuu maajoukkueista, mestaruussarjoista ja maailmalla pärjänneistä pelaajista.Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku mutta vuosikymmenten tuhkansirottelu on ole viisautta. Olihan 1950-1960 -luvulla lentopallo vielä hurjan suosittu ja iso laji ihan Helsingissäkin, murehdittaisiinko siitäkin.
Mitä jos katse olisi eteenpäin. Ei lentopallossakaan pelattuihin pisteisiin voi enää vaikuttaa, ainoastaan tuleviin.
Voidaan toki ymmärtää kahdella eri tavalla; joko vähättelen koko lentopallon alasarjojen pelaamista tai sitten arvostan karsintapelit yhtä tärkeiksi kuin runkosarja- ja pudotuspelit.”…näkisin mielelläni karsintapelit aina pelattavan. Jos ei niitä pelata, niin voidaan kysyä, miksi näitä sarjoja yleensäkään pelataan”
Miten tämä sitten pitäisi ymmärtää? 🫤