Kopsaan tähän osan jutusta, kun taitaa näkyä vain verkkolehden tilaajille:
– Kahdessa ekassa pelissä päävalmentaja peluutti passarina omaa lempioppilastaan. 18-vuotiasta Fedor Ivanovia. Huonon pelaamisen takia kolmeen viimeiseen otettiin passariksi kokenut Petteri Penttinen ja peli parani selvästi. Jopa VaLePan passarilegenda Mikko Esko sanoi yhden pelin jälkeen, että he lukevat Ivanovia kuin avointa kirjaa. Koko joukkueemme ymmärsi, että Penttisen olisi pitänyt pelata koko ajan, mutta valmentaja oli eri mieltä.
Raadik harmittelee, että kuluva kausi on ollut hänen kolmesta Suomen vuodestaan huonoin. Kahden Pielaveden Sammossa pelatun kauden jälkeen siirtyminen Savon riveihin ei ollut 32-vuotiaan pärnulaisen mielestä ongelmatonta.
– Sampo ja sen tukijat olivat kuin yhtä perhettä, Savossa kaikki on jotenkin pielessä. Paperilla meillä on hyvä joukkue, mutta jo alussa oli sellainen olo, että saammekohan tätä toimimaan kentällä. Sitten kävikin niin, että kuuluisin pelaajamme Olli-Pekka Ojansivu kärsi koko kauden vammoista, minä olin välillä sivussa ja lopulta Antti Siltalan selkä meni jumiin. Kauden jälkeen neljä pelaajaamme menee heti leikattavaksi, Raadik kertoo.
Raadik myöntää, että hänelle ei ole ollut mieleen se, että Savo Volley on pelannut kotiottelunsa kahdeksassa eri salissa eri puolilla Savoa. Myös joukkueen harjoitusrytmi ihmetyttää.
– Useimmiten meillä oli aamulla kahdeksalta kuntosaliharjoitus ja jo kello 13 päivällä lajiharjoitus. Aloitimme viiden tunnin sisään kaksi erillistä harjoitusta. Niiden väliin jäi todella lyhyt tauko, jonka aikana ehti käydä kotona syömässä tai lepäämässä, muttei molempia. Minun mielestäni sellainen rytmitys ei ole inhimillinen. Alussa ajattelin, että on kiva, kun illat ovat vapaat, mutta kahden harjoituksen jälkeen oli niin puhki, ettei illalla jaksanut tehdä mitään, Raadik moittii.
– Me olemme sentään edustusjoukkue, emmekä mikään juniorisakki. Harjoittelimme ainoastaan maanantaisin lajia illalla ja silloin myös harjoitusten taso oli korkeampi. En ymmärrä harjoittelun rytmitystä, sillä pelit ovat illalla. Nyt tuntui, että peleissä kuudelta illalla kroppa oli tottunut siihen aikaan lepoon, kun olisi pitänyt pystyä antamaan kentällä kaikkensa.
Viron maajoukkueeseen kuuluva Raadik ei usko, että hänen uransa jatkuisi Savo Volleyssa.
– En haluaisi jäädä tänne. Seuran johtamistapa ei sovi minulle. Minusta tuntuu, että Savossa asiat on jotenkin väärin. Mediassa seuran asiat tehdään isommiksi kuin ne oikeasti ovat. Tarkoitukseni on pelata vain kausi loppuun ja katsoa, sitten millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Takaisin Viroon minulla ei ole kiire, vaikka haluaisin sielläkin vielä joskus pelata, Raadik toteaa.