Lentopallo kansainvälisenä huippu-urheiluna

[seppoklaus]

Edelleen täyttä faktaa.
Mikä olisi vaihtoehto? Oletuksena, että meidän pitäisi olla urheilun suurmaa väkilukuun suhteutettuna.

Itse en tunne niin hyvin järjestelmiä maissa, missä yhteiskunta on suurin piirtein samoilla rakenteilla rakennettu, kuin Suomi. Onko siellä koulut käymättä nuorilla huipuilla? Vai koulutus rakennettu enemmän urheilun ehdoilla?

Slovenia? Hollanti? Ranska? Italia? Tsekki? Saksa? Ruotsi?

Täytyy olla aika urigeller joka pystyy näkemään nuorista, esimerkiksi 10-12-vuotiasta kenestä voisi tulla huippu-urheilija. Toki joitakin viiteitä aina on liittyen fysiologiaan, uteliaisuuteen, määrätietoisuuteen jne mutta oikeasti ei.

Palataan siksi matematiikkaan, tarvitaan massaa ja laatua yhtä aikaa. Paljon erilaista liikuntaa ja urheilua lapsuudessa (tästä hyötyisi kaikki lajit) ja riittävän aikaisin tarpeeksi paljon innokkaita/potentiaalisia/lahjakkaita nuoria huippuvalmennukseen.

Pojissa tarvittaisiin lisää massaa, enemmän urheilullisia poikia lajiin mukaan monipuolisella urheilutaustalla. Tytöissä jossa pelaajamäärät ovat suurempia, selvästi isompi määrä huippuvalmennukseen jo viimeistään yläasteelle tultaessa. Ja tämä kaikki Kuortaneen tapaisissa olosuhteissa, monessa lokaatiossa ympäri maan.

***

Mutta se ei vielä riittäisi. Tarvittaisiin ihan eri tason kulttuurillinen ympäristö. Urheilu on sun juttu, teet koulun hommat siinä ohessa soveltaen; käytännössä kokonaan oma opintosuunnitelma ja kouluaineiden rakenne kuin muilla, tämä niin yläasteiässä kuin toisen asteen iässä.

Syntyisikö tilanteita jossa nuori olisi laittanut all in ja homma menisi kuitenkin eri tavoin metsään? Tulisi, paljon. Siihen tarvittaisiin erilaisia tukiprosesseja jne.

Näin siis jos ajateltaisiin huippu-urheilu edellä.

 

[Etupenkki]

Yksilöt vai järjestelmä? Molemmat. Aina lopulta on kyse yksilöistä mutta ympäristön antamat mahdollisuudet vaikuttaa paljon siihen miten kukin yksilö menestyy. Mitä paremmin tukeva ympäristö, sen enemmän ja paremmin menestyviä yksilöitä

Näillä harrastajamäärillä mitä lentiksessä on täysin epärealistista kuvitella luoda mitään isoja organisaatioita. Lentopallo on yks pienimmistä palloilulajeista meillä, resurssit syntyy ainoastaan harrastajista jos tavoitellaan jotain mitä ei ole vielä olemassa.
Edelleen painotan : osaamista löytyy liigaorganisaation sisältä. Se on kovassa kilpailutilanteessa kehittynyt, muuta meillä ei ole. Pl. maju.

 

[Kassari]

Näillä harrastajamäärillä mitä lentiksessä on täysin epärealistista kuvitella luoda mitään isoja organisaatioita. Lentopallo on yks pienimmistä palloilulajeista meillä, resurssit syntyy ainoastaan harrastajista jos tavoitellaan jotain mitä ei ole vielä olemassa.
Edelleen painotan : osaamista löytyy liigaorganisaation sisältä. Se on kovassa kilpailutilanteessa kehittynyt, muuta meillä ei ole. Pl. maju.

Luetko ollenkaan noita Seppoklausin viestejä?

Ei nuo ole lajiriippuvaisia rakenteita. On kyse sitten massoista, eli miten saataisiin lisää nuoria heittäytymään täysillä urheiluun, tai yksittäisen urheilijan laadukkaasta harjoituksesta, niin kolmikko Esko, Kunnari ja Kangaskokko ei ole ratkaisu. Nyt hiukan Pukkilogoja pois silmien edestä, jotta pystyy lukemaan tarkemmin nuo Seppoklausin tekstit😉

 

[Viisto]

Olen seurannut läheltä muutamia erilaisia urheilulukioita tai -linjoja käyviä nuoria. Tämän kokemuksen perusteella mielestäni nykyinen lukiojärjestelmä antaa riittävän mahdollisuuden tuonikäiselle nuorelle urheilu-uraan panostamiseen. Toki eroja toteutuksessa varmasti on ja kaikkialla homma ei toimi asianmukaisesti. Mutta oleellista on se, että lainmukainen toisen asteen koulujärjestelmä mahdollistaa mielestäni riittävän jouston, jos se osataan rakentaa oikein.

Urheilulukion ja -linjan eräs konkreettinen ero on se, että aamutreenipäivinä linjalla treenit ovat klo 7.30-9.30, kun taas lukiossa ne ovat klo 9.30-11.30. Tämä on selkeä kompromissi linjalla lukioon verrattuna. Mutta onko se todella sellainen kompromissi, joka estää huippu-urheilijaksi kehittymisen? Muuten kehittyminen lukiossa ja linjalla on hyvin paljon riippuvainen valmennuksen tasosta ja tarjottavasta ympäristöstä. Kaikkein eniten kuitenkin nuoren omasta halusta.

Tuottaisiko koulutyön toissijaistaminen eli nykyistä pidemmälle viety jousto oikeasti sellaisen lisäarvon verrattuna nykyjärjestelmään, että se lisäisi potentiaalisten huippu-urheilijoiden määrää tuossa tuhannen 19-vuotiaan nuoren joukossa? Uskallan sanoa, että ei.

Täytyy myös muistaa, että koulujärjestelmämme toisen asteen osalta on muuttunut huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Parikymmentä vuotta sitten maassa oli muutama urheilulukio, nykyään erikoistumislinjoja on käytännössä jokaisessa lukiossa.

Edelleen olen sitä mieltä, että isoimmat järjestelmämme ongelmat ovat toisen asteen jälkeisessä ajassa, jolloin 19-20-vuotias nuori putoaa aika pitkälti tyhjän päälle. Kuivaa tilastoa ei minulla nyt ole, mutta käsitykseni on se, että Suomessa tuotamme kohtuullisen hyvällä prosentilla alle 20-vuotiaita potentiaalisia huippu-urheilijoita. Pärjäämme hyvin näiden ikäluokkien arvokisoissa, viimeksi koripallon U16-tytöt voittivat EM-kultaa. Yksilölajeissa olemme edelleen kohtuullinen mitalirohmu nuorten kisoissa. Tipumme kuitenkin kyydistä tämän jälkeen.

Olen samaa mieltä siitä, että ehdottomasti massaa pitää kasvattaa. Massaa pitää saada lisättyä ihan niihin tavallisiin 10-15-vuotiaisiin harrastajiin, joista suurimmasta osasta tulee korkeintaan harrastajia. Seppoklausin kanssa täysin samaa mieltä, että tämä on sikäli puhdasta matematiikkaa. Mitä suurempi massa, sitä todennäköisemmin myös huippuja nousee esiin.

 

[Etupenkki]

Luetko ollenkaan noita Seppoklausin viestejä?

Ei nuo ole lajiriippuvaisia rakenteita. On kyse sitten massoista, eli miten saataisiin lisää nuoria heittäytymään täysillä urheiluun, tai yksittäisen urheilijan laadukkaasta harjoituksesta, niin kolmikko Esko, Kunnari ja Kangaskokko ei ole ratkaisu. Nyt hiukan Pukkilogoja pois silmien edestä, jotta pystyy lukemaan tarkemmin nuo Seppoklausin tekstit😉

Tämän palstan otsikko" Lentopallo kansainvälisenä huippu-urheiluna" . Ensinnäkin: pitää ymmärtää, sisäistää, määritellä käsite huippu-urheilu.Se ei ole liikuntaa, kilpaurheilua, koulunkäyntiä. Toisen asteen koulutus , liikuntalukiot ym. ei liity mitenkään huippu-urheiluun ja harvoin edes on pohjana sille. Meidän muutamat huippu-urheilijat lentiksessä eivät ole minkään em. järjestelmän tuote eikä se useimmiten edes mahdollista.Tämä on olennaista ymmärtää, mikä ero on kilpa-ja huippu-urheilussa .Yksilön valintoja.
Niin totaalisesta heittäytymisestä on kyse, kuten edellä jo mainittu nämä kiakkopersoonat. Ne ei kuulu tähän keskusteluun muuten kuin esimerkinomaisesti koska lentiksessä ei vastaavia nyt tällä hetkellä ole.
Kannattaa myös perehtyä ensin käsitteeseen huippu-urheilu. Olen jossain nähnyt, kuullut M.Jokisipilän laatiman selvityksen ja määrittelyn aiheesta. Laaja ja tulkinnaliinen käsite ainakin sen kansainvälisyyden osalta.

 

[Kassari]

Tämän palstan otsikko" Lentopallo kansainvälisenä huippu-urheiluna" . Ensinnäkin: pitää ymmärtää, sisäistää, määritellä käsite huippu-urheilu.Se ei ole liikuntaa, kilpaurheilua, koulunkäyntiä. Toisen asteen koulutus , liikuntalukiot ym. ei liity mitenkään huippu-urheiluun ja harvoin edes on pohjana sille. Meidän muutamat huippu-urheilijat lentiksessä eivät ole minkään em. järjestelmän tuote eikä se useimmiten edes mahdollista.Tämä on olennaista ymmärtää, mikä ero on kilpa-ja huippu-urheilussa .Yksilön valintoja.
Niin totaalisesta heittäytymisestä on kyse, kuten edellä jo mainittu nämä kiakkopersoonat. Ne ei kuulu tähän keskusteluun muuten kuin esimerkinomaisesti koska lentiksessä ei vastaavia nyt tällä hetkellä ole.
Kannattaa myös perehtyä ensin käsitteeseen huippu-urheilu. Olen jossain nähnyt, kuullut M.Jokisipilän laatiman selvityksen ja määrittelyn aiheesta. Laaja ja tulkinnaliinen käsite ainakin sen kansainvälisyyden osalta.

Ei kai mikään järjestelmä tuota itsessään pelaajia? Ei Tappara, VaLepa tai Märsky.
Mutta se mahdollistaa sen.
Totta kai yksilön valinnat ja teot on se suurin tekijä.

Usein unohdetaan se, että opiskelu ei aina tarkoita mitään kymmenen vuoden opiskeluputkea lukioineen ja korkeakouluineen.

Ei tämäkään ole taas mustavalkoista joko/tai. Varsinkin tässä asiassa pitää olla mukana kaikki tahot. Seurat, liitot, koulut, koti, lainsäätäjät, jopa puolustusvoimat.

Ja sitten on vielä ihan oma maailmansa, eli jenkkien yliopistomaailma. Sieltä, jos mistä tulee isoja massoja kansainvälisiä huippuja. Sinne myös kerätään lahjakkuudet ympäri maailmaa. Nimimerkki Viisto on mielestäni hyvin hajulla.

Olisiko esimerkiksi puhtaasti urheilupainotteinen yliopisto yksi ratkaisu?

 

[Etupenkki]

Ei kai mikään järjestelmä tuota itsessään pelaajia? Ei Tappara, VaLepa tai Märsky.
Mutta se mahdollistaa sen.
Totta kai yksilön valinnat ja teot on se suurin tekijä.

Usein unohdetaan se, että opiskelu ei aina tarkoita mitään kymmenen vuoden opiskeluputkea lukioineen ja korkeakouluineen.

Ei tämäkään ole taas mustavalkoista joko/tai. Varsinkin tässä asiassa pitää olla mukana kaikki tahot. Seurat, liitot, koulut, koti, lainsäätäjät, jopa puolustusvoimat.

Ja sitten on vielä ihan oma maailmansa, eli jenkkien yliopistomaailma. Sieltä, jos mistä tulee isoja massoja kansainvälisiä huippuja. Sinne myös kerätään lahjakkuudet ympäri maailmaa. Nimimerkki Viisto on mielestäni hyvin hajulla.

Olisiko esimerkiksi puhtaasti urheilupainotteinen yliopisto yksi ratkaisu?

Edelleen tämä keskustelu painottuu vähän epäolennaiseen kuten Viiston kommenteissa hyvin näkyy. Huippu-urheilu-ura ei ole koulutuspolitiikkaa tai opiskelua , se on ainoastaan urheilua. Ei muuta.
Kilpaurheilu on eri asia.

 

[Kassari]

Edelleen tämä keskustelu painottuu vähän epäolennaiseen kuten Viiston kommenteissa hyvin näkyy. Huippu-urheilu-ura ei ole koulutuspolitiikkaa tai opiskelua , se on ainoastaan urheilua. Ei muuta.
Kilpaurheilu on eri asia.

Saivartelua. Kilpaurheilusta siirrytään huipulle ja huippu-urheiluun. Eikö niin?
Ilman toista ei ole toista. Se tehdään useimmiten ikäluokassa 18-25, riippuen lajista ym.

Mistä meidän pitäisi mielestäsi keskustella, jos ei järjestelmästä? Järjestelmä se on Tapparankin järjestelmä. Tuleeko sinne nuoret tyhjästä 17 vuotiaana ja sen jälkeen joku huipputyyppi (jääkiekon Esko) valmentaa hänestä huipun liigajoukkueen treeneissä?

 

[Etupenkki]

Saivartelua. Kilpaurheilusta siirrytään huipulle ja huippu-urheiluun. Eikö niin?
Ilman toista ei ole toista. Se tehdään useimmiten ikäluokassa 18-25, riippuen lajista ym.

Mistä meidän pitäisi mielestäsi keskustella, jos ei järjestelmästä? Järjestelmä se on Tapparankin järjestelmä. Tuleeko sinne nuoret tyhjästä 17 vuotiaana ja sen jälkeen joku huipputyyppi (jääkiekon Esko) valmentaa hänestä huipun liigajoukkueen treeneissä?

No nyt ollaan ytimessä. Tarjosin tässä aiemmin järjestelmäksi mestaruusliigaa. Se on ainoa organisaatio joka pystyy kehittämään huippulentopalloilijat, niin naisissa kuin miehissä.Huipu-urheilua ei ole 15 vuotiaana mutta sen jälkeen pitää tunnistaa kyvyt ja luoda järjestelmä eli käytännössä myös taloudellista tukea.Kyse on muutamasta pelaajasta, ehkä 10-15 max koko maassa. Näistä voi ehkä tulla 1 huippupelaaja muutaman vuoden välein...Liigaseuroille liiton rahaa näihin kehittyviin pelaajiin.
18-20 vuotiaana pitää olla kotimaan liigassa isossa roolissa, siitä sitten kehittymään kuka minnekin. Nyt hukataan ikävuodet 15-20 liian köykäsiin kouluhommiin, ne menee siinä sivussa. Jos aikoo huipulle pääpaino urheilussa . Koulu sivuseikka.

 

[Kuski]

Etupenkillä on realistinen näkemys lentopallon pelaamisesta huippu- urheiluna. Huippu-urheilun tason määrittely on mielenkiintoista. Onko maailman TOP 500 tennispelaaja huippu-urheilija? Onko jääkiekon NHL-varaus numero 100 huippu-urheilija? Ovatko kaikki urheilusta päivittäisen elantonsa saavat urheilijat huippu-urhelijoita? Onko valmennuskeskuksessa oleva 17-vuotias nuorten maajoukkuelentopalloilija huippu- urheilija, toimiessaan samassa ympäristössä samalla tavalla kuin 5-vuoden päästä maailman kärjessä oleva samanikäinen yksilöurheilija? Nämä vain esimerkkeinä.

Toinen asia mitä mietin on se, että minkälaisen orjakaupan tai draftin kautta huippupolulle rankatut pelaajat sijoittuvat eri mestaruusliigaseuroihin, joille sitten kohdennetaan liiton tuki. Pitäisi olla jotenkin neutraali, ettei vääristä kilpailua.

 

[Etupenkki]

Etupenkillä on realistinen näkemys lentopallon pelaamisesta huippu- urheiluna. Huippu-urheilun tason määrittely on mielenkiintoista. Onko maailman TOP 500 tennispelaaja huippu-urheilija? Onko jääkiekon NHL-varaus numero 100 huippu-urheilija? Ovatko kaikki urheilusta päivittäisen elantonsa saavat urheilijat huippu-urhelijoita? Onko valmennuskeskuksessa oleva 17-vuotias nuorten maajoukkuelentopalloilija huippu- urheilija, toimiessaan samassa ympäristössä samalla tavalla kuin 5-vuoden päästä maailman kärjessä oleva samanikäinen yksilöurheilija? Nämä vain esimerkkeinä.

Toinen asia mitä mietin on se, että minkälaisen orjakaupan tai draftin kautta huippupolulle rankatut pelaajat sijoittuvat eri mestaruusliigaseuroihin, joille sitten kohdennetaan liiton tuki. Pitäisi olla jotenkin neutraali, ettei vääristä kilpailua.

niin en ole siinä asemassa että jakaisin liiton rahaa joten ei huolta.... hyviä huomioita ja tulkinnat ei ole kovin yksselitteisiä.Saavutukset ja potentiaali määrittää huippu-urheilijan statuksen.sijoitut kansainvälisellä tasolla mitaliehdokkaisiin omassa lajissasi, eli lentopallossa varmaan euroopan tasolla seuramestaruuksien avainpelaajaksi.eli ei näitä paljon ole...
Joukkuelajeissa ei kovin yksinkertaista mutta yks on ainakin varmaa: kisa kaikissa lajeissa on niin kova että minkäänlaisilla kompromissiratkaisuilla ei synny huippu-urheilijoita.
Ihan vaan historiaa peilaamalla voi asiaa tarkastella...

 

[Viisto]

Edelleen tämä keskustelu painottuu vähän epäolennaiseen kuten Viiston kommenteissa hyvin näkyy. Huippu-urheilu-ura ei ole koulutuspolitiikkaa tai opiskelua , se on ainoastaan urheilua. Ei muuta.
Kilpaurheilu on eri asia.

Miten niin? Tämä koko ketju on lähtenyt käyntiin seppoklausin pohdinnasta, mitä uhrauksia huippu-urheilijaksi kehittyminen vaatii ja miten sen kanssa yhteen sopii kaksoisura-ajattelu sekä siihen liittyvä koulunkäynti/opiskelu. Tässä keskustelussa myös koulutuspolitiikka (josta tosin minä en ole puhunut kuin sivulauseessa) kuuluu olennaisena asiana.

Sen sijaan jaksat käydä näennäiskeskustelua termeistä, mikä on täysin epäolennaista. Minulle ihan sama, missä menee kilpa- ja huippu-urheilun raja. Kuten Kassari kirjoitti, ilman toista ei ole toista. Eikä huippu-urheilua itse asiassa ole edes ilman harrasteurheilua.

Lopetetaan tyjänpäiväinen termeistä kinastelu ja puhutaan itse asiasta.

No nyt ollaan ytimessä. Tarjosin tässä aiemmin järjestelmäksi mestaruusliigaa. Se on ainoa organisaatio joka pystyy kehittämään huippulentopalloilijat, niin naisissa kuin miehissä.Huipu-urheilua ei ole 15 vuotiaana mutta sen jälkeen pitää tunnistaa kyvyt ja luoda järjestelmä eli käytännössä myös taloudellista tukea.Kyse on muutamasta pelaajasta, ehkä 10-15 max koko maassa. Näistä voi ehkä tulla 1 huippupelaaja muutaman vuoden välein...Liigaseuroille liiton rahaa näihin kehittyviin pelaajiin.
18-20 vuotiaana pitää olla kotimaan liigassa isossa roolissa, siitä sitten kehittymään kuka minnekin. Nyt hukataan ikävuodet 15-20 liian köykäsiin kouluhommiin, ne menee siinä sivussa. Jos aikoo huipulle pääpaino urheilussa . Koulu sivuseikka.

Taas liikaa yksinkertaistamista. Kukaan ei ole väittämässä, että koulu tai koulujärjestelmä kehittäisi huippulentopalloilijan. Myöskään Tappara ei opeta nuorelle matematiikkaa. Koulujärjestelmällä, urheiluorganisaatioilla, läheisillä sekä yhteiskunnalla yleisesti on jokaisella oma roolinsa siinä, että nuorelle luodaan ympäristö, joka mahdollistaa yksilön absoluuttisen henkilökohtaisen huipun tavoittelun näin halutessaan.

Nyt itse ainakin yritän lopettaa tämän tyhjänpäiväisen jankkaamisen termeistä.

Siitä samaa mieltä, että 15-vuotiaana alkaa olla se hetki, jolloin erikoistutaan ja aletaan tehdä valintoja kohti urheilu-uraa. Mutta eivät 15-18-vuotiaat mielestäni kuulu liigaseurojen vastuulle. Siellä kyse on tulosurheilusta. Tätä varten tarvitaan alasarjoissa pelaajia akatemioita (liigaseuran yhteydessä tai omillaan). Ja meillähän on jo toisen asteen järjestelmä niille 10-15 potentiaalisimmalle. Nyt tarvitaan järjestelmä siitä eteenpäin.

 

[Viisto]

...Olisiko esimerkiksi puhtaasti urheilupainotteinen yliopisto yksi ratkaisu?

Tämä on mielenkiintoinen ajatus. Onko Suomessa realismia minkäänlainen yliopistourheilujärjestelmä?

 

[Kuski]

Lentpalloilijan ura kansainvälisen tason huippu-urheilijana edellyttää 2. asteen opiskelujen jälkeen siirtymistä mestaruusliigaa kovempiin sarjoihin. Perustelen tätä osittain sillä, että en tunnista yhtään jenkkien yliopistoista Suomen sarjaan siirtynyttä pelaajaa, kenestä on tullut kansainvälisen tason huippu- urheilija. Tärkein vaihe yksittäisen pelaajan näkökulmasta on panostaa urheiluun 15-20 vuotiaana. Tässä vaiheessa yleensä selviää, mille tasolle ura tullee suuntautumaan. Tuossa ikävaiheessa Suomen koulu ja valmennusjärjestelmä kestänee myös kansainvälisen vertailun. Lajin kannalta kysymys lienee se, että pystytäänkö me ohjaamaan tuon putken päähän kaikkein potentiaalisimmat urheilijat.

 

[Kuski]

Jatkan vielä edellistä. Jalkapallossa käydään jo Euroopan tasolla kilpailua siitä, minkä seuran organisaatiossa pelaaja on ikäluokassa 16-19. en sulkisi mestaruusliigaorganisaatioita tämän keskustelun ulkopuolelle, vaan ne ovat oleellinen osa. Kysymys vaan kuuluu, minkälaisen pelaajapolun nämä organisaatiot ovat rakentaneet Ja mikä on tämän polun laatu.

 

[Kassari]

Miten niin? Tämä koko ketju on lähtenyt käyntiin seppoklausin pohdinnasta, mitä uhrauksia huippu-urheilijaksi kehittyminen vaatii ja miten sen kanssa yhteen sopii kaksoisura-ajattelu sekä siihen liittyvä koulunkäynti/opiskelu. Tässä keskustelussa myös koulutuspolitiikka (josta tosin minä en ole puhunut kuin sivulauseessa) kuuluu olennaisena asiana.

Sen sijaan jaksat käydä näennäiskeskustelua termeistä, mikä on täysin epäolennaista. Minulle ihan sama, missä menee kilpa- ja huippu-urheilun raja. Kuten Kassari kirjoitti, ilman toista ei ole toista. Eikä huippu-urheilua itse asiassa ole edes ilman harrasteurheilua.

Lopetetaan tyjänpäiväinen termeistä kinastelu ja puhutaan itse asiasta.

Taas liikaa yksinkertaistamista. Kukaan ei ole väittämässä, että koulu tai koulujärjestelmä kehittäisi huippulentopalloilijan. Myöskään Tappara ei opeta nuorelle matematiikkaa. Koulujärjestelmällä, urheiluorganisaatioilla, läheisillä sekä yhteiskunnalla yleisesti on jokaisella oma roolinsa siinä, että nuorelle luodaan ympäristö, joka mahdollistaa yksilön absoluuttisen henkilökohtaisen huipun tavoittelun näin halutessaan.

Nyt itse ainakin yritän lopettaa tämän tyhjänpäiväisen jankkaamisen termeistä.

Siitä samaa mieltä, että 15-vuotiaana alkaa olla se hetki, jolloin erikoistutaan ja aletaan tehdä valintoja kohti urheilu-uraa. Mutta eivät 15-18-vuotiaat mielestäni kuulu liigaseurojen vastuulle. Siellä kyse on tulosurheilusta. Tätä varten tarvitaan alasarjoissa pelaajia akatemioita (liigaseuran yhteydessä tai omillaan). Ja meillähän on jo toisen asteen järjestelmä niille 10-15 potentiaalisimmalle. Nyt tarvitaan järjestelmä siitä eteenpäin.

Juuri näin. Aina voi yksinkertaistaa asioita ja heittää vaikka väitteen, että paras polku nuorelle lahjakkaalle lentopalloilijalle on mennä Trevison liigarinkiin pelaamaan. Luultavasti olisi oikein hyvä vaihtoehto ja silloin ympäristön osalta puhutaan varmasti huippu-urheilusta. Mutta ei sen yksilön.

Tuo ikä 15-20 on juurikin se oleellinen ikä. Nykyään käytetään lajeista riippumatta paljon sanaa harjoitettavuus. Se pitäisi olla hyvällä tasolla siinä vaiheessa, kun siirrytään tuonne liigaympyröihin. Jos ei ole,
Arvioisin, että pojista ei tule edes yhtä 16-17 vuotiasta/vuosi, joka olisi valmis liigaympyröihin. Tytöistä useammin, kun fyysinen kehitys on hiukan aikaisemmin ja massat isompia. Suurin osa alkaa kolkuttelemaan liigan portteja 18-20 vuotiaina.

Eli pointti. Joku systeemi pitää olla tuossa ikäluokassa 15-20, jotta saadaan sinne liigaryhmiin sellaisia pelaajia, jotka ovat kansainvälisellä tasolla harjoitettavuudeltaan. Sitten alkaa tulosta syntyä. Nyt ei olla siinä tilanteessa.

Nythän sellaisia on olemassa. Mutta ei riittäviä huipulle menoa ajatellen. Koko ketjun avauksen idea on mielestäni se, miten se systeemi voisi olla parempi.

 

[Kassari]

Tämä on mielenkiintoinen ajatus. Onko Suomessa realismia minkäänlainen yliopistourheilujärjestelmä?

Taitaa olla lähinnä tukitoimia.

Urheilu-ura ja opiskelu

Tältä sivulta löydät tietoja urheilu-uran ja opintojen yhdistämisen mahdollisuuksista.

www.jyu.fi

Olisihan se mielenkiintoinen ajatus ja kokeilu, kun jossain yliopistossa päätettäisiin, että mennään naisten Mestaruusliigaan pelaamaan lentopalloa.
Ja tehtäisiin koko järjestelmä kehittämään sitä ammattivalmentajineen ym.
Voipi olla, että törmäisi lainsäädäntöön heti ensi metreillä

 

[seppoklaus]

Taitaa olla lähinnä tukitoimia.

Urheilu-ura ja opiskelu

Tältä sivulta löydät tietoja urheilu-uran ja opintojen yhdistämisen mahdollisuuksista.

www.jyu.fi

Olisihan se mielenkiintoinen ajatus ja kokeilu, kun jossain yliopistossa päätettäisiin, että mennään naisten Mestaruusliigaan pelaamaan lentopalloa.
Ja tehtäisiin koko järjestelmä kehittämään sitä ammattivalmentajineen ym.
Voipi olla, että törmäisi lainsäädäntöön heti ensi metreillä

HBA eli Märskyn ”Helsinki Basketball Academy” pelaa muuten korisliigassa. Joukkueeseen on kova tunku ja siihen esimerkiksi ei mahtunut tänä vuonna kaikki 2008-ikäiset maajoukkuepelaajat. Joukkueessa pelaa Märskyn 1-4-vuosikurssilaisia eli 2005-2008 -ikäisten absoluuttisesti parhaat pelaajat, lentiksessä tuo vastaisi aikalailla tän vuoden U20-maajoukkuetta. Laji on eri ja painottunut hurjasti enemmän pääkaupunkiseudulle lentikseen verrattuna

 

[Kassari]

HBA eli Märskyn ”Helsinki Basketball Academy” pelaa muuten korisliigassa. Joukkueeseen on kova tunku ja siihen esimerkiksi ei mahtunut tänä vuonna kaikki 2008-ikäiset maajoukkuepelaajat. Joukkueessa pelaa Märskyn 1-4-vuosikurssilaisia eli 2005-2008 -ikäisten absoluuttisesti parhaat pelaajat, lentiksessä tuo vastaisi aikalailla tän vuoden U20-maajoukkuetta. Laji on eri ja painottunut hurjasti enemmän pääkaupunkiseudulle lentikseen verrattuna

Totta, koriksella on aika vahvat näytöt viime vuosilta👍
Voisihan se lentiskin tuolla olla, ainakin naisten puolella🤔
Sullahan on aikaa, osaamista ja energiaa. Jos lähtisi käyntiin vaikka ensi syksynä😉

 

[Kassari]

Tuo ikä 15-20 on juurikin se oleellinen ikä. Nykyään käytetään lajeista riippumatta paljon sanaa harjoitettavuus. Se pitäisi olla hyvällä tasolla siinä vaiheessa, kun siirrytään tuonne liigaympyröihin. Jos ei ole,

Ajatus vähän karkasi...

Jos ei ole, niin tulee helposti pitkä tie vammojen, fyysisen ja henkisen väsymisen ja sitä kautta puolapuiden parissa.