Tuolla naisten maajoukkueketjussa tuli keskustelua vastaanotosta. Tai pikemminkin siitä, että se on jostain syystä "heikoin lenkki". Näin myös omasta mielestäni. Meillä on tällä hetkellä fyysisiä nuoria laitureita, oikeastaan kaikilla on ongelmia saada positiivistä vastaanottoprosenttia liigassa pitkässä juoksussa yli 30 prosentin. Vahvaksi hihapelaajaksi tai puolustajaksi ei ole profiloitunut oikein kukaan.
Tuossa on liiton opetusvideo vastaanoton perussuorituksesta.
Tuohan näyttää ihan hyvältä suorituksesta ohjeineen....mutta.
Maajoukkueketjussa viitattiin myös juuri päättyneisiin naisten U21 MM-kisoihin ja hienoon finaaliotteluun Italia-Japani. En tunnista kummastakaan joukkueesta noita fundamentteja, joita liiton opetusvideossa korostetaan. En viitsi luetella eroja, joita itse olen näkevinäni, jokainen tehköön analyysit omilla silmillään. Mielellään kuulisin, mitä eroa on? Vai onko erot vain minun päässäni?
Japani on aika ylivertainen maa varsinkin vastaanottopuuhissa. Olisiko sieltä oppia otettavissa?