Mä meinaan sitä että mailmalla pelataan ihan erityylistä palloa johon ei meidän valkuilla vaan kapasiteetti riitä ja toinen ettei ole varaa hankkia huippu valmentajaa joka kustantaa ainakin pari milliä per kausi. saatikka että olisi ainakin 3-4 vuotinen pesti . Beruton kausi toimi sen vuoksi niin hyvin kun melkein koko joukkue pelasi ulkomailla ja suht hyvissä joukkueissa. Kangaskokosta sen verran ettei hän ole pystynyt viemään nytkään Valepaa jatkoon eurooppaan vaikka vastassa on ollut korkeintaan kolmoskorin tasoisia joukkueita. eli mieti oikein vakavasti riittääkö edellä mainituilla valkuilla kompetenssia viiemään Suomea korkeammelle tasolle?? Epäilen todella vahvasti. Toivoisin olevani väärässä mutta!!!!!!
Niin siis. Tuo on juurikin se juttu. Eli pelaajat oli Upia vaille kaikki aika kovissa seuroissa, ryssän kisojen aikaan, eli pelasivat tasokasta palloa ja siihen päälle Nauron tiukat leiritykset. Ei se pallo niin erilaista ole Euroopassa kuin meillä, paitsi fysiikan, ja muutaman lajijutun suhteen, kuten syöttö, puolustus, hyökkäys ja torjunta. Kaikki on toki samanlaisia täälläkin, mutta pallo liikkuu kovempaa, pelaajat ovat korkeammalla, lukevat peliä paremmin, ovat siis kovan tason ammattilaisia, siis huippu-urheilijoita. Väittäisin, että kyllä meiltäkin löytyy valkkuja sellaisen porukan viemiseksi Euroopan huipulle, jos tällaisia ammattilaisia olisi. Sehän vaatisi vain yhteisen päämäärän ja sopivasti pätäkkää
Tähän pitää tarttua, vaikka muuten tekstistäsi pitkälti samaa mieltä. Berrutto toi mukanaan Suomeen aivan uuden vaatimustason harjoitteluun ja leireilyyn. Sitä ei voi kiistää ja hänen merkitystään ei mitata pelkästään mitaleilla. Voit jutella hänen kanssaan mukana olleille pelaajille. Esim Ojansivu on sanonut, että Berruton vaatimustason myötä hän alkoi vasta treenata kuin oikea ammattilaisurheilija, ja olikin tulevat vuodet erittäin kova.
Totta kai Berrutolla oli myös käytössä meidän 'kultainen sukupolvi', joka mahdollisti menestymisen. Mutta Suomi haastoi sillon tasapäin kaikki maailman joukkueet, eli pelasi loistavaa lentopalloa. Berruton valmennuspesti oli onnistunut millä mittarilla tahansa, vaikka mitalit jäivät saamatta. Ja kyllä EM- kisojen 4. sija oli riipaiseva pettymys, niin lähellä Espanjan kaatuminen oli. Mutta marginaalisia yksittäisiä ratkaisevia palloja, ja niiden myötä finaalista tippumista ei oikein voi laittaa valmentajan epäonnistumisen piikkiin. Berruton myötä Suomen lentopallo otti harppauksia eteenpäin ammattimaisuudessa.
Tuossa Beruttogeississä ei tainnut olla kuin yksi moka, jos oikein muistan. Merkityksetön alkusarjan peli venäjän kanssa. Siinä hakattiin turhaa energiaa taivaantuuliin. Varsinkin Oivas Mikkoa kuritettiin runsaasti. Hän meinasi kaataa naapurit lähes yksin. Varmaankin kyseessä oli Berruton cv: n kasvatusyritys.
Mutta joo. Samaa palloa pelataan täällä ja muualla. Meillä hyviä lentopalloilijoita. Muualla lentopalloilevia huippu-urheilijoita. Niin ja meiltäkin jo muutama opiskelemassa hyippu-urheilijan arkea. Kyllä tämä tästä lutviutuu muutaman vuoden sisällä kohtuu hyväksi, kunhan virta vie lisää porukkaa Eurooppaan. Ja ei meidän valmentajat puskissa elä. Ovat varmasti valmiita tekemään asioita juuri niin kuin pitää ja niin paljon kuin resurssit myöden antavat.