VaLePa 2024-2025

[Etupenkki]

No ei se Valepan syöttö eilen mitenkään toivoton ollut, vastustajan vastaanotto vaan nosti kaiken lähes kuppiin. Ylivoimaisesti suurin ero oli torjuntapelissä, yksikään Valepan torjujista ei osaa sivusuunnassa liikkua eikä jalka riitä ja pelin lukukin on puutteellista, sama heikkous ollut myös liigassa. Itse peluuttasin jatkoa ajatellen M. Leinosta Bergin sijaan.

Eikös se syötön teho mitata juuri siinä miten vastapuoli nostaa,esim. pehmee leija 207 pitkältä mieheltä joka on pelannut YP:nä ,hakkurinakin, näyttää vähän koomiselta...

 

[Takkeri]

P.s. jatkoa edelliseen, nää vertailut esim. Ziratiin on kaikilta osin epäreiluja Valepaa kohtaan siinä mielessä, että jos Valepalle joku antaisi 4 miljoona lisää budjettiin niin oltais samalla viivalla.
Nyt tuli taas puhuttua rahasta vaikka tälläkin palstalla on monia, joiden mielestä sillä ei ole mitään merkitystä, mutta ei se nyt ihan omilla junioreilla näyttänyt Zirattikaan pelaavan.

 

[MCM]

P.s. jatkoa edelliseen, nää vertailut esim. Ziratiin on kaikilta osin epäreiluja Valepaa kohtaan siinä mielessä, että jos Valepalle joku antaisi 4 miljoona lisää budjettiin niin oltais samalla viivalla.
Nyt tuli taas puhuttua rahasta vaikka tälläkin palstalla on monia, joiden mielestä sillä ei ole mitään merkitystä, mutta ei se nyt ihan omilla junioreilla näyttänyt Zirattikaan pelaavan.

Tottakai rahalla on merkitystä. Suomen Cupissa oli sama noin 10 kertainen ero budjeteissa alasarjalaisten ja Liigajoukkueiden välillä ja tulos varsin selvä. Sanotaan että tappioon ei saisi koskaan olla tyytyväinen mutta minulle tuo erävoittokin oli enemmän kuin mitä uskalsin odottaa. Lisäksi noista peleistä nuoret pelaajat saa rutkasti oppia ja myös itseluottamusta kun huomaa hetkittäin pärjäävän ihan hyvin maailmanluokan tähdille. Ja kiitos vielä Valepalle että mahdollistatte meille penkkiurheilijoille tällaisia tilaisuuksia tänne Peräpohjolaan.🙏

 

[vanha lentopalloilija]

Niinpä. Isot kiitokset siitä Valepalle että osallistuu näihin peleihin, jotka tuovat näitä maailman tähtiä meille näytille. Olen samaa mieltä kuin muutamat muutkin kommentoijat, se on hieno tilaisuus uran alkupäässä oleville nuorille pelaajille päästä haastamaan heitä: Saattaapi siitä tulla joku plus merkki pelaajalle tulevilla markkinoilla! Aiemmin täällä puhuttiin alasarjalaisten osallistumisesta Suomen Cupin peleihin. Heille saattaa olla vastaavanlainen elämys päästä pelaamaan kansallisia huippuja vastaan, matkallaan sinne.

 

[Einomies Porkkakoski]

Aihe mistä olet Etupenkin kanssa huolissasi on kyllä ihan totta, mutta syy selvinnee vasta jalkautumalla ao joukkueiden harjoituksiin. Itselläni on käsitys että joukkueet harjoittelevat alkukaudesta paljon ns kuusikkopeliä jolloin harjoittelun mielekkyys tuntuu olevan niin pelaajien kuin valmentajakin mielestä tärkeämpää kuin keskittyminen syöttö/vastaanotto treeniin. Se sitten kostautuu kun vastassa on kovaa syöttävä joukkue. Syöttämisen harjoittelusta on hankalaa tehdä mielekästä koko joukkueen tekemistä , joten harjoittelun painopiste kannattaisi olla siinä ,millä tehdään tulosta. Onko siihen riittävästi aikaa näillä joukkueilla , se onkin sitten eri juttu , kuusikkotreenikin on välttämätöntä etenkin kun uusia pelureita on tullut joukkueeseen.

Mitä vikaa olisi tuloksessa, joka hankittaisiin koko kuusikon painavalla ja varmalla syöttöpelaamisella. Sehän vaikuttaisi myös vastustajan vastaanottopeliin rikkomalla sitä. En tietenkään kiellä kuusikkoharjoittelun tärkeyttä, mutta asioiden ei välttämättä tarvitse olla joko tai. Nehän voivat olla myös sekä että.

 

[Etupenkki]

P.s. jatkoa edelliseen, nää vertailut esim. Ziratiin on kaikilta osin epäreiluja Valepaa kohtaan siinä mielessä, että jos Valepalle joku antaisi 4 miljoona lisää budjettiin niin oltais samalla viivalla.
Nyt tuli taas puhuttua rahasta vaikka tälläkin palstalla on monia, joiden mielestä sillä ei ole mitään merkitystä, mutta ei se nyt ihan omilla junioreilla näyttänyt Zirattikaan pelaavan.

Hommahan menee niin että jos samassa sarjassa pelaat niin kyllä joukkueiden suorituksia pitää vertailla. No tuloshan se tärkein kriteeri ja mittapuu mutta pidän erikoisena sitä keskustelua että aina tuloksen takana on raha. Ja mitään ei muuta ei ole tehtävissä kuin saada samantasoiset budjetit.
Eli ainoa keino kehittää lentopallojoukkuetta on hommata lisää rahaa ja ostaa pelaajat ympäri maailman?

 

[Gammalstrom]

Edelleen on outoa että ainakin Champions liigan pelissä sai verkkopelaajat peittää normaalisti, meillä se on kiellettyä , vähän on vitsi koko sääntö, tarpeellinen kyllä olisi näillä syötöillä.

 

[Rapakunto]

Joo tämä on iso aihe ja syyt jossain B-C iässä. Sieltähän se lähtee kaikki tekeminen ja oppiminen, tullaan taas siihen keskusteluun onko meillä lentopallossa huippu-urheilijoita....
Mutta ei mennä nyt siihen

Osaltaan tämä syöttämisen ongelma kiteytyy siihen että "kovaa syöttämällä" häviäisi pelejä verrattuna virheiden välttelyyn lähestulkoon näihin KV-peleihin asti. Vielä liigassakin on huomattavasti helpompaa syöttää "tehokkaasti" laittamalla kohtalaista hyppyleijaa vähillä virheillä. Viime kaudella liigapelaajien syötöt menivät määrien osalta lähes 50-50 hyppyleijan ja hypärin suhteen. Hyppyleija voitti 0.2% enemmän palloja. Tehokkaimmista syöttäjistä sijat 1-2, 5-7 ja 9-10 syöttivät leijaa.

Tälläkin kaudella kaksi tehokkainta syöttöjengiä tähän asti pohjaavat pääasiassa leijasyöttöön (etenkin Tuto ja myös Akaa).

Italian liigassa tilanne onkin toinen, top 10 syöttäjistä ensimmäinen leijasyöttäjä löytyy sijalta 10.

Liiton "Meidän peli" on perustunut, ja perustunee ainakin osittain edelleen syöttövirheiden välttämiseen ja näin leijasyötön suosimiseen. Ei siinä, ennen pallonvaihtoa näin oli KV-huipullakin jossa hyppyleija oli hetken aikaa hyppysyöttöä edellä (tällöinkin poikkeuksen onnistui tekemään mm. Venäjä).

Miksi sitten mm. Tuton syöttäminen näyttää "tehottomalta" mutta on silti tehokasta. Siinä vastaus onkin nimenomaan virheiden karsimisessa. Pallot jotka menevät verkkolinjan yli nousevat kyllä paremmin kuppiin leijassa kuin hypärissä. Hypärissä palloja jää vain niin paljon enemmän menemättä vastaanottajalle asti. Ei se toki Tutollakaan pelkkää tuuppimista ole, ässiä tulee lähes saman verran kuin mm. Valepalla.

Sitten kun syötetään kovaa hypäriä niin kommentaattorit, asiantuntijat ja katsomon väkikin kauhistelee syöttövirheitä, ymmärtämättä että kovan hypärin syöttö johtaa (ja vaatii) virheisiin (noin 18-27% syötöistä ihan siellä KV-huipullakin).

Esittäisin muutaman väitteen faktana:
1. Perusvarma leija on tehokkaampi syöttötapa ainakin liigan kärkipeleihin asti, ja usein vielä sielläkin. Ero vain kasvaa mitä alemmas mennään.
2. Tehokkaan leijan syöttäminen on helpompaa kuin tehokkaan hypärin.
3. Jos syötetään hypäriä, ei perimmäinen ajatus voi enää olla virheiden minimointi.
4. Kovimmissa liigoissa ja KV-huipulla pelit voitetaan kovalla hyppysyötöllä.
5. Kaikista ei ole kovan hypärin syöttäjiksi.

"Huippu-urheilun" näkökulmasta ongelma on että jos hyppysyötön käyttö aloitetaan vasta siinä kohtaa kun siitä tulee tehokkaampi tapa syöttää ei kehity enää kovia hyppysyöttäjiä. Junnuvalmentajien (eritoten junnumaajoukkuevalmennus) tulisi siis karsia tämän hetken menestyksestä tuottaakseen 5 vuoden päähän kovia syöttäjiä KV-tasolle. Ainahan voi toki harjoitella ja pelata eri tavalla, mutta ei sekään optimaalista ole.

Vähintäänkin lahjakkaimmat nuoret pelaajat pitäisi laittaa syöttämään hypäriä joukkueen tuloksesta riippumatta. Jos tavoitteena on siis tuottaa kansainvälisen tason pelaajia. Tällöin tulisi samalla myös pitää suut supussa virhemäärien suhteen, niitä välttelemällä ei kovaa opita syöttämään.
Toki on hyvä tunnistaa vahvuudet ja heikkoudet ja tarvittaessa kehittää siitä hyppyleijastakin parempi ase, kuin verkon yli toimitus.


Vähän tällaista ajatuksenvirtaa, pahoittelut siitä. Pääpointti onkin että ei tämä syöttäminen ihan niin yksinkertaista ole, tai on. Ja että monet oletukset (leijan tehottomuus, virheiden merkitys kovaa syöttäessä) ovat vääriä.

Pähkinänkuoressa:
Jos tavoite on voittaa liigan runkosarja, tai mikä tahansa alempi sarja ml. junnupelit on järkevämpää syöttää (vähävirheistä) leijaa.
Jos tavoite on tuottaa pelaajia huipulle ja nostaa maajoukkueen tasoa on hyppysyöttöön panostettava jo ennen näitä kovempia sarjoja. Silloin tulos on heikompi alemmalla tasolla, hedelmät kerätään vasta myöhemmin.
Hyppysyötön osalta on unohdettava virheiden kyttääminen, ne eivät mittaa hyppysyötön tehokkuutta (ainakaan negatiivisessa merkityksessä). Liika on toki liikaa.

 

[Etupenkki]

Oli hyvä analyysi edellä,Rapakunto 👍
Palaan hieman eiliseen peliin ja siihen mahdollisuuteen esim. Valepan haastaa Ziratia. Sitähän ei käytännössä ole kun helppo syöttö mahdollistaa vastustajalle kaikki hyökkäysvaihtoehdot. Fyysinen, taidollinen ylivoima saadaan hyödynnettyä 100% ja toisinpäin: oma kova syöttö jätti käytännössä Valepan keskihyökkäyksen pois .Henkinen kantti joutuu kyllä koville näissä tulituksissa...
No, se siitä.

 

[PaHa]

Edelleen on outoa että ainakin Champions liigan pelissä sai verkkopelaajat peittää normaalisti, meillä se on kiellettyä , vähän on vitsi koko sääntö, tarpeellinen kyllä olisi näillä syötöillä.

Kuten on kiellettyä Virossa ja muissakin maissa jotka seuraavat ohjeistusta. Ei ole vielä vastavalitulta CEV tuomarikomissiolta tulleita ohjeita asian suhteen.

Tätä hyvin kuvastaa se, että kv-tuomari viheltäessään CEV cupin peliä (ei suomessa) vänkää CEV supervisorille "vastaan asiassa" ja kaivaa vuoden 2022 Refereeing Guidelinesin esiin. Kuulemma hiljentyi kun supervisor kertoi että mitäs jos katsoisit vuoden 24 ohjetta. Asiat etenevät miten etenevät. Lähtökohdallisesti suomalaisen joukkueen on helpompaa "siirtyä toimimaan" viimeisen 20 vuoden kokemuksen perusteella vanhaa mallia jos huomaavat että tuomari ei siihen puutu vs. alkaa toimimaan uudella tavalla jos tuomari toimiikin ohjeiden mukaisesti. Tämän takia noudatamme ohjeita koska toisinpäin siirtyminen on helpompaa.

Se, että toimiiko sitten suomalainen seurajoukkue toisin kun liigassa, tilanteen tullessa eteen, on tietysti heidän valintansa.

 

[Pussinpohja]

(ja vaatii) virheisiin (noin 18-27% syötöistä ihan siellä KV-huipullakin

Jotkut huipuista tosin selkeästi varmempia. Esimerkiksi juuri Anderson, joka harvoin riuhtaisee täydellä orangin raivolla vaan vetelee omaa peruskovaa rennosti - ei ole ässissä korkealla mutta syöttömäärissä aina kylläkin.

 

[Rapakunto]

Jotkut huipuista tosin selkeästi varmempia. Esimerkiksi juuri Anderson, joka harvoin riuhtaisee täydellä orangin raivolla vaan vetelee omaa peruskovaa rennosti - ei ole ässissä korkealla mutta syöttömäärissä aina kylläkin.

Anderson VNL:ssä 23% virheitä, Olympialaisissa 21%, Turkin liigassa 15%. Matalimmasta päästä näitä kovia syöttäjiä, etenkin nuo Turkin lukemat.

Italian liigan top5 syöttäjien virheprosentit 23-24 kaudella: 27%, 18%, 23%, 20%, 20%
ja 22-23 kaudella: 22%, 28%, 14%, 22%, 17%.

Sen pystyy sanomaan että 30%+ virheitä kun ylittää on hankala enää olla tehokas. Mutta tuommoinen noin joka neljännes on vielä rajoissa kunhan peliin tulevissa syötöissä riittävästi hauista takana.

Näissäkin tulee toki muistaa että 25% virheprosentti ei näy useinkaan sellaisena että joka neljäs syöttö olisi virhe tasaiseen tahtiin, vaan ennemmin niin että välillä mennään 5-6 syöttöä ilman virheitä ja sitten taasen 2-3 putkeen virheitä.

Orangin raivokaan ei ole kuitenkaan mikään järkevin ohje syöttäjälle. Siitä ollaan samaa mieltä. Ässätkin ovat enintään kohtalainen mittari syötön tehokkuudelle.

 

[Sakke]

7538+13=7551, olipas onnetonta pelailua Valepalta. Torjuntapeli Savolle 18-6, eli 100-0.

7551+28=7579. Upi oli jossainmäärin pelipäällä. 6 ässää yhdellä virheellä on aika hyvä. Tosin "areenan" mataluus vähän jelppii, mutta tarvii se syöttö kuitenkin ruutuun osua. Ei tosiaankaan mikään spektaakkeli, mutta Kyky kuitenkin petrasi kuppipelin touhuista. Joska oli varmaankin sairaana jo tuolloin. Hynnä paikkasi ihan kohtuudella ja hakkuripassit löysi aika hyvin Asikaniuksen.

 

[Etupenkki]

Ei tullut sitä kuuluisaa kipinää valepalle, peli oli sitten tännäköistä. Turri sai peliaikaa , syöttö toimii, muuten pehmee. Kykyn olis kannattanut ottaa oppia Valepasta ja pelata KAIKKI hyökkäykset hakkurin kautta.

 

[hukkaputki]

Osaltaan tämä syöttämisen ongelma kiteytyy siihen että "kovaa syöttämällä" häviäisi pelejä verrattuna virheiden välttelyyn lähestulkoon näihin KV-peleihin asti. Vielä liigassakin on huomattavasti helpompaa syöttää "tehokkaasti" laittamalla kohtalaista hyppyleijaa vähillä virheillä. Viime kaudella liigapelaajien syötöt menivät määrien osalta lähes 50-50 hyppyleijan ja hypärin suhteen. Hyppyleija voitti 0.2% enemmän palloja. Tehokkaimmista syöttäjistä sijat 1-2, 5-7 ja 9-10 syöttivät leijaa.

Tälläkin kaudella kaksi tehokkainta syöttöjengiä tähän asti pohjaavat pääasiassa leijasyöttöön (etenkin Tuto ja myös Akaa).

Italian liigassa tilanne onkin toinen, top 10 syöttäjistä ensimmäinen leijasyöttäjä löytyy sijalta 10.

Liiton "Meidän peli" on perustunut, ja perustunee ainakin osittain edelleen syöttövirheiden välttämiseen ja näin leijasyötön suosimiseen. Ei siinä, ennen pallonvaihtoa näin oli KV-huipullakin jossa hyppyleija oli hetken aikaa hyppysyöttöä edellä (tällöinkin poikkeuksen onnistui tekemään mm. Venäjä).

Miksi sitten mm. Tuton syöttäminen näyttää "tehottomalta" mutta on silti tehokasta. Siinä vastaus onkin nimenomaan virheiden karsimisessa. Pallot jotka menevät verkkolinjan yli nousevat kyllä paremmin kuppiin leijassa kuin hypärissä. Hypärissä palloja jää vain niin paljon enemmän menemättä vastaanottajalle asti. Ei se toki Tutollakaan pelkkää tuuppimista ole, ässiä tulee lähes saman verran kuin mm. Valepalla.

Sitten kun syötetään kovaa hypäriä niin kommentaattorit, asiantuntijat ja katsomon väkikin kauhistelee syöttövirheitä, ymmärtämättä että kovan hypärin syöttö johtaa (ja vaatii) virheisiin (noin 18-27% syötöistä ihan siellä KV-huipullakin).

Esittäisin muutaman väitteen faktana:
1. Perusvarma leija on tehokkaampi syöttötapa ainakin liigan kärkipeleihin asti, ja usein vielä sielläkin. Ero vain kasvaa mitä alemmas mennään.
2. Tehokkaan leijan syöttäminen on helpompaa kuin tehokkaan hypärin.
3. Jos syötetään hypäriä, ei perimmäinen ajatus voi enää olla virheiden minimointi.
4. Kovimmissa liigoissa ja KV-huipulla pelit voitetaan kovalla hyppysyötöllä.
5. Kaikista ei ole kovan hypärin syöttäjiksi.

"Huippu-urheilun" näkökulmasta ongelma on että jos hyppysyötön käyttö aloitetaan vasta siinä kohtaa kun siitä tulee tehokkaampi tapa syöttää ei kehity enää kovia hyppysyöttäjiä. Junnuvalmentajien (eritoten junnumaajoukkuevalmennus) tulisi siis karsia tämän hetken menestyksestä tuottaakseen 5 vuoden päähän kovia syöttäjiä KV-tasolle. Ainahan voi toki harjoitella ja pelata eri tavalla, mutta ei sekään optimaalista ole.

Vähintäänkin lahjakkaimmat nuoret pelaajat pitäisi laittaa syöttämään hypäriä joukkueen tuloksesta riippumatta. Jos tavoitteena on siis tuottaa kansainvälisen tason pelaajia. Tällöin tulisi samalla myös pitää suut supussa virhemäärien suhteen, niitä välttelemällä ei kovaa opita syöttämään.
Toki on hyvä tunnistaa vahvuudet ja heikkoudet ja tarvittaessa kehittää siitä hyppyleijastakin parempi ase, kuin verkon yli toimitus.


Vähän tällaista ajatuksenvirtaa, pahoittelut siitä. Pääpointti onkin että ei tämä syöttäminen ihan niin yksinkertaista ole, tai on. Ja että monet oletukset (leijan tehottomuus, virheiden merkitys kovaa syöttäessä) ovat vääriä.

Pähkinänkuoressa:
Jos tavoite on voittaa liigan runkosarja, tai mikä tahansa alempi sarja ml. junnupelit on järkevämpää syöttää (vähävirheistä) leijaa.
Jos tavoite on tuottaa pelaajia huipulle ja nostaa maajoukkueen tasoa on hyppysyöttöön panostettava jo ennen näitä kovempia sarjoja. Silloin tulos on heikompi alemmalla tasolla, hedelmät kerätään vasta myöhemmin.
Hyppysyötön osalta on unohdettava virheiden kyttääminen, ne eivät mittaa hyppysyötön tehokkuutta (ainakaan negatiivisessa merkityksessä). Liika on toki liikaa.

Hienoa pohdintaa! Voisiko tästä vetää johtopäätöksen, että, jos pelaajalla ei ole tavoitteena päästä kv-kentille eikä hyppysyöttö ole hallussa, kannattaa Suomessa valita liigaseura, joka pelaa ”safetyä” (esim. Tiikerit, TuTo)?

Jos taas tavoite on liigaa korkeammalla, seura kannattaa valita niiden valmentajien alaisuudesta, joiden pelifilosofiassa syöttö on ensimmäinen hyökkäys.

 

[tora]

Pahin on omasta mielestä ne puolivillaiset hypärit mitä varsinkin ulkomaalaiset pelurit tuntuvat harrastavan. Vaikka nyt Srbillä on vähän tähän taipumusta, vaikka toki kovakin hypäri löytyy. Nuo löysät hypärit on melkein automaattinen piste vastustajalle. Ohi menee nyt ketjun aiheesta, mutta itse pidän Paanasen syötöstä. Painava ja lähtee korkealta. Vähän kuin Siirilä parhaina päivinään, mutta vielä 10-20cm korkeammalta.

 

[fiftie]

Pahin on omasta mielestä ne puolivillaiset hypärit mitä varsinkin ulkomaalaiset pelurit tuntuvat harrastavan. Vaikka nyt Srbillä on vähän tähän taipumusta, vaikka toki kovakin hypäri löytyy. Nuo löysät hypärit on melkein automaattinen piste vastustajalle. Ohi menee nyt ketjun aiheesta, mutta itse pidän Paanasen syötöstä. Painava ja lähtee korkealta. Vähän kuin Siirilä parhaina päivinään, mutta vielä 10-20cm korkeammalta.

Petrusevicsilla on tällä kaudella ollut ainakin kamala ja löysä syöttö. En tiedä säästeleekö paikkoja vai mitä kun se kova hypärikin kyllä vielä löytyy.

 

[Kassu]

Onhan se varsin koomista jos joudutaan syötöllä keskittymään noin 180 senttisen kaverin hyökkäystyöskentelyyn ja saadaan vielä tuolla kohdistetulla syötöllä joukkueen koko muu hyökkäys vähän sekoamaan. Kaveri on tilastoissakin yleispelaajien kärkipäässä. Vastaanotto taas ei oikein toimi eli hyökkäävä yp. Ropposen kanssa dominoi liigaa ja ja tuto liigan kärkeä. Niskakangas on löytänyt tavan johon vastustajalla on varsin heikot lääkkeet. Sama koskee Akaata. Samoissa mitoissa oleva lyhyt yp dominoi joukkueen hyökkäystä. Sielläkään ei vastaanotto ole se vahvuus mutta yleispelajien tilastoissa kärjessä. Myös torjuntaindeksi molemmilla kova. Todellisuudessa tuohon torjuntaan ei kukaan saisi löydä koskaan palloa. Tämä näiden kavereiden dominointi liigassa on pelkästään vastustajan oman pelin heikkoutta.
Sitten liigajumbolla on nuori lupaava todella pitkä kaveri jonka hyökkäyksestä, ulottuvuudesta valmennus eikä passari saa mitään tehoja irti.

 

[Gammalstrom]

Onhan se varsin koomista jos joudutaan syötöllä keskittymään noin 180 senttisen kaverin hyökkäystyöskentelyyn ja saadaan vielä tuolla kohdistetulla syötöllä joukkueen koko muu hyökkäys vähän sekoamaan. Kaveri on tilastoissakin yleispelaajien kärkipäässä. Vastaanotto taas ei oikein toimi eli hyökkäävä yp. Ropposen kanssa dominoi liigaa ja ja tuto liigan kärkeä. Niskakangas on löytänyt tavan johon vastustajalla on varsin heikot lääkkeet. Sama koskee Akaata. Samoissa mitoissa oleva lyhyt yp dominoi joukkueen hyökkäystä. Sielläkään ei vastaanotto ole se vahvuus mutta yleispelajien tilastoissa kärjessä. Myös torjuntaindeksi molemmilla kova. Todellisuudessa tuohon torjuntaan ei kukaan saisi löydä koskaan palloa. Tämä näiden kavereiden dominointi liigassa on pelkästään vastustajan oman pelin heikkoutta.
Sitten liigajumbolla on nuori lupaava todella pitkä kaveri jonka hyökkäyksestä, ulottuvuudesta valmennus eikä passari saa mitään tehoja irti.

Joukkueen hyökkäyspeli jakaantuu karkeasti siten että yp osasto saa 50% passeista hakkuri 30% ja Keskarit 20%
Tutolla tämä jakauma on sellainen että Helenius ja Ropponen kaksistaan jo saavat yhteensä 65% passeista. Ei mitenkään ihme että vastustajat kiinnittävät suurta huomiota tähän kohtaan. Syöttö on ensimmäinen keino vaikeuttaa heidän peliään.
Jos tällä tulevaisuuden lupauksella tarkoitat Björliniä , on kyseessä 06 syntynyt junnu ja saattaa olla onni että hänellä on valmentaja joka on valmentanut juuri tuon ikäisiä Kuortaneella. Itsekin etenisin hyvin maltillisesti tällaisen kaverin kanssa. Tuton naapuriseurassa on malliesimerkki siitä miten tällaisen lahjakkuuden kanssa ei pidä toimia.

 

[Etupenkki]

Jos tällä tulevaisuuden lupauksella tarkoitat Björliniä , on kyseessä 06 syntynyt junnu ja saattaa olla onni että hänellä on valmentaja joka on valmentanut juuri tuon ikäisiä Kuortaneella. Itsekin etenisin hyvin maltillisesti tällaisen kaverin kanssa. Tuton naapuriseurassa on malliesimerkki siitä miten tällaisen lahjakkuuden kanssa ei pidä toimia.

Kenestä tulevaisuuden lupauksesta, Tuton naapusiseurasta, puhut? Kait nimi löytyy vaikka Kassu ei lahjakkuudelle nimeä löytänyt...