Tiikereiden toiminnassa on viime vuosina ollut selvää vauhtisokeutta. Ojansivulle yms. maksettiin aivan liian paljon. Pelaajat kävivät rahastusreissulla ja lähtivät sopivan tilaisuuden tullen kohti uusia markkinoita. Eikä tämä ole pelaajan vika. Totta kai jokainen tarttuu syöttiin, jossa on tupla- tai triplamäärä surviaisen toukkia verrattuna muiden heittelemiin koukkuihin. Syyttävä sormi osoittaa vastuutonta seurajohtoa, joka näki vain pikavoitot ja nautti siitä, kun menestyksen myötä olalletaputtelijoita riitti.
Kun isolla rahalla kerättiin vahva joukkue, jäi oma nuorisokaarti otteluissa statistin osaan. Kovasti hehkutettiin omien juniorien taitoja ja luotettiin siihen, että Tiilikainen Kuortane-kontakteineen nappaa uusia tulevaisuuden tähtiä joukkueeseen. Sanoin jo muutama vuosi sitten, että esim. Jylhän veljesten olisi pitänyt lähteä hakemaan peliaikaa muista liigaseuroista. Vain pelaamalla kehittyy.
Nyt näiltä puolapuilta otteluita muutaman vuoden ajan seuranneilta odotetaan yht’äkkiä hyppäystä liigan huipulle. On turha esittää, että nyt olisi sitten näytönpaikka. Täälläkin huudellaan vastuun ottamisen perään. Tosiasia on, että viime kausina ympärillä olleet, suurella rahalla hankitut, huippupelaajat saivat myös näiden muutamissa peleissä hajaminuutteja kentällä saaneiden junnujen otteiden näyttämään paremmilta kuin ne oikeasti olivat.
Toinen ihmetystä herättävä asia Tiikereiden toiminnassa on valmentajan valinta. Jos Mäkihannu tai Nissi olisi saanut hypätä Tiikereiden puikkoihin pari-kolme vuotta sitten, olisi Tiikerit silti voittanut mestaruuksia. Pelaajisto oli niin ylivoimainen, että jokainen valmentaja olisi pystynyt viemään joukkueen mitaleille. Kun Tiilkainen lähti, vaikutti siltä, että seuralla on toiminnassaan suunnitelmallisuutta, kun kehityskelpoiselle Mäkihannulle annettiin mahdollisuus viedä joukkuetta eteenpäin.
Yksi kausi kuitenkin riitti, eikä Muumille annettu mahdollisuutta näyttää, oliko hänellä valmennuksessaan jokin isompi kuva, joka olisi ollut nähtävissä vasta myöhemmin. Tapio Nissin valinta oli hämmästyttävä paluu viime vuosituhannelle. Uudistushenkisten ja raikkaita ideoita valmennukseen tuoneiden Tiilikaisen, ja ilmeisesti myös Mäkihannun, tilalle tuotiin mies menneisyydestä. Orastava, uutta luova valmennuskulttuuri peitettiin perinteisellä PVC-lainapressulla.
Tästä kaikesta ei oikein voi muuta johtopäätöstä tehdä kuin, että seurajohdolta näyttää puuttuvan näkemys siitä, mihin seuraa ollaan viemässä. Epäonnistuneet ulkomaalaishankinnat tukevat näkemystä osaamisen puutteesta. Toisaalta, kun rahat loppuvat ja niillä hankittu menestys häviää, alkaa normaali työnteko. Valinnat pitää silloin tehdä harkitusti ja kustannustehokkaasti. Se taas edellyttää syvällistä paneutumista ja asiantuntemusta eli oikeita ihmisiä oikeisiin paikkoihin.
Kehitys tapahtuu usein nykäyksittäin. Kun pudotaan liigajumboksi, se saattaa olla herätys, joka tarvitaan, jotta jotain uutta voi syntyä. Tälläkin sivustolla olisi muutaman nimimerkin hyvä muuttaa neuvomisensa ja syyttelynsä muutoksen ainesten visiointiin.
inch: