Taas yksi hyvä syy Baltian liigalle ettei tällaistä pelleilyä tarvitse joukkueiden enää kestää, ei paljoa pelaajien toiveita (Joukkueurheilijat ry:n lentopallojaoston kannanotto miesten Mestaruusliigan sarjatilanteeseen liittyen
Mestaruusliiga ilmoitti tammikuussa, että ottelut pyritään pelaamaan suunnitelman mukaisesti, mutta ”jos kaikkia runkosarjan otteluita ei saada pelattua, niin jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti runkosarjan loppujärjestys määräytyy pistekeskiarvon mukaisesti”. (Lainaus siis Mestaruusliigan tiedotteesta.) Tuo 3.1. tehty linjaus pelien läpiviemisestä tehtiin tilanteessa, jossa ottelusiirtoja oli tehty kolme kappaletta. Siirtojen lisääntymisen myötä tilanteeseen reagoitiin seuraavan kerran 25.1. pidentämällä runkosarjaa viikolla, mikä oli hyvää reagointia ja kiitettävä päätös. Seuraavan kerran pelien siirtelyn aiheuttamaan kasaantumiseen herättiin vasta lähes kuukautta myöhemmin, 23.2, kun Valepa pelaajien johdolla puuttui kohtuuttomaan tilanteeseen (11 peliä 21 päivään). Näin ollen on vaikea nähdä, että pääsarjaryhmässä tilannetta oli osattu riittävästi ennakoida, tai ainakaan tietoa ei oltu julkisesti päivitetty. Ymmärrämme, että tilanteet muuttuvat nopeasti eikä niihin välttämättä pystytä vaikuttamaan, mutta kahden koronan kurittaman kauden jälkeen toivomme, että liitto ja pääsarjaryhmä pyrkivät kriittisesti tarkastelemaan oman toimintansa kehityskohteita erityisesti avoimuuden ja ennakoinnin osalta.
Miesten puolella siis ajauduttiin siihen pisteeseen, että 19 päivää ennen runkosarjan päättymistä joukkueesta riippuen pelejä oli pelattavana 3-9 kappaletta. Tämä asettaa pelaajat ja joukkueet pudotuspelien alla epäreiluihin lähtökohtiin kuormituksen näkökulmasta ja nostaa esiin tarpeen pistekeskiarvon huomioimiselle. Avoimuuden osalta mainittakoon, ettei pistekeskiarvoon siirtymiselle kuitenkaan ole määritelty kaikille yhteisiä ehtoja, mikä osaltaan herättää kysymyksiä päätöksen tasapuolisuudesta ja johdonmukaisuudesta. Lasketaanko pelit teoriassa mahdollisiksi pelata, jos päiviä kalenterissa on jäljellä enemmän kuin pelattavia pelejä vai otetaanko huomioon esimerkiksi pelaajien ehjänä pysyminen ja palautuminen pudotuspeleihin? Nämä lähtökohdat huomioiden on tärkeää, että pistekeskiarvoon siirtyminen tehdään harkiten ja hyvin suunnitellusti, sillä kauden mittaan voimasuhteet ovat vaihdelleet ja pelimäärien tulisi olla mahdollisimman tasaisia myös keskiarvoa laskettaessa. Lisäksi mahdollisiin ottelusiirtoihin oikeuttavat kriteerit on määritettävä siten, että ne ovat mahdollisimman objektiivisesti ja läpinäkyvästi todennettavissa, esimerkiksi sairaustapausten ollessa kyseessä lääkärintodistuksin, jotta tasapuolisuus pistekeskiarvon suhteen toteutuu mahdollisimman hyvin.
Nämä ovat vaikeita kysymyksiä ja kokonaisuuksia, mutta kun vedotaan siihen, että pelaajilta odotetaan sitoutumista, ammattimaisuutta ja vastuuta, me pelaajat odotamme näitä edellä mainittuja myös päätöksentekijöiltä. Toivomme, että tulevaisuudessa päätöksiä pyritään entistä avoimemmin pohtimaan kaikkien osapuolten näkökulmasta ja Joukkueurheilijat:ryn lentopallojaoston mielestä on välttämätöntä, että jatkossa päätöksenteossa on myös pelaajien edustus mukana. On lajimme etu, että liitto, liiga, seurat ja pelaajat pystyvät keskustelevaan, toisia osapuolia kunnioittavaan ja rakentavaan yhteistyöhön.
Toivomme, että näitä edellä mainittuja asioita huomioidaan myös tämän kevään pudotuspelien suhteen ja niiden osalta pelisäännöt tehdään selviksi kaikille hyvissä ajoin.
Panu Pitkänen,
Joukkueurheilijat ry:n lentopallojaoston puheenjohtaja
sekä muut lajijaoston jäsenet:
Kaisa Alanko
Anna Czakan
Ronja Heikkiniemi
Eetu Häyrinen
Roosa Laakkonen
Sakari Mäkinen
Lelu Ojansivu
Pauliina Vilponen)
ole kuunneltu..