Pieni vertailu, kahden lahjakkaan palloilijan tekemisistä, joita kumpaakin on tullut seurattua lähietäisyydeltä, kymppivuotiaista saakka. Molemmat ovat hakkurityyppejä, joita on työnnetty yypeeosastolle. Toinen otti asian niin, että antaa tulla vaan, nelosia en tee ja kohta tulee takaisin kahta kovempaa. Riihimäki "vähän" juoksenteli ja pisti passia Upille ja Upi hoiti.
Toinen janttari pelkää vastaanottotilannetta ja siitähän ei hyvää seuraa, vaikka ihan kohtuullinen hiha onkin. Ja kun yrittää liikaa ja nätisti, niin hyökkäyspuolikin sakkaa. Tätä olen pelännytkin, kun kotikasvatus on ollut sisäsiistiä ja mallikelpoista. Hartioiden päällä oleva pallukka ei ole tottunut nuorena, ei oikeastaan muuhun kuin olemaan kiltisti. Harmi Veetin kannalta, sillä nyt joutuu maksamaan, ainakin jonkinaikaa, tuosta kilttinä olemisesta.
Upin isän kanssa muisteltiin vanhoja ja Antti sanoi, että hänen olisi pitänyt, The Liiton ohjeistamana, moittia poikaa sen Viron siiderijutun vuoksi. Antti naureskeli, että miksi. Pojat vaan vähän hakivat rajoja.