Havaintoja eilisestä Akaa vs Etta kauden avauksesta.
Akaa:
Lankinen on melkoinen viskelijä. Ero vastapuolen kilpakumppaneihin oli melkoinen. Vaikeistakin paikoista (mm. eräs pallo missä vastaanotto nousi 4-5m kohdalle 1 paikalle ja siitä viskasi melkoisesta väkkäräasennosta hypyllä tempopassin määrämittaisena 4-laitaan jäi mieleen) hyviä ja tarkkoja ratkaisuja. Syöttö myös pelote vaikkakin suurin osa joukkueista on varmasti scoutannut jo sen miten kyseinen syöttö aina tulee.
Mikkonen jaksaa puurtaa vielä ainakin tämän kauden, alku oli koko joukkueella tahmainen ja epävarma mutta hiljalleen Mikkonenkin alkoi paiskomaan kovia suorituksia. Tällä kaudella selkeästi tasaisin laitakolmikko, vähentynyt passikuorma varmasti hyvä asia. Pennanen, Herrera ja Köykkä muodostavat tällä kaudella myös sen verran vakuuttavan vastaanottokolmikon että tuskin parempaa löytyy mistään liigajoukkueesta.
Köykkä oli näkymättömämpi, joka on pelkästään hyvä asia. Aiemmilla kausilla ajoittain epävarma vastaanotto oli ainakin avauspelissä aivan napissa. Puolustuksia tuli entiseen tapaan mutta aiempi ryntäily oli vähentynyt. Nyt oltiin jo valmiiksi paremmin oikealla paikalla. Jos vastaanotto pysyy läpi kauden tällä tasolla sanoisin että haastaa Breilinin kyllä vahvasti maajoukkueliberon paikasta.
Naaberi oli melkoinen mörkö keskellä. 212cm pituutta ei näkynyt miehen liikkeissä ollenkaan. Fyysisesti vahva ja ketterä pituisekseen, aivan liigan huippua tällä kaudella sekä hyökkäys että torjuntapäässä.
Etta:
Marttilan hyökkäyspeli parantunut huomattavasti, monipuolinen hyökkäysvalikoima, käytti paljon power tippiä torjunnan yli ulottuvuutensa ansiosta. Vähemmän virheitä viimekauteen verrattuna. Vastaanotossa kovin ailahteleva, ei kuitenkaan murtunut täysin muutamaa pummia lukuunottamatta. Syöttövalikoimassa oli tällä kertaa hypäri, lankismainen matalampi hybridihyppysyöttö ja hyppyleija. Näistä hypäri ja hybridi hakivat vielä tähtäintään.
Helenius taisi omata jo aiemmin sarjan isoimman hanskan, tällä kaudella myös isoin hiha. Puntilla on tarttunut voimaa ylävartaloon niin että alkoi jo ihmetyttää onko kyseessä edes suomalainen yleispelaaja. Tämä näkyi siinä että käsien kautta lyödyt pallot eivät olleet puolustettavissa. Vastaanotossa otti ajoittain yli puolet kentästä. Kuitenkin osittain passipelin vuoksi liian suuri osa hyökkäyksistä kilpistyi torjuntaan. Tuli Marttilan kanssa pirteästi ja kovalla kädellä paippiin, näistä kuitenkin n. 5/8 oli rajarikkoja, jotka päätuomari otti tiukasti pois.
Sorvojalla tähtäin oli kohdallaan, hyökkäyskorkeus ja nopeus eivät vielä vakuuttaneet. 15 hyökkäyspistettä 52% tehoilla ja 4 virheellä oli vakuuttava tulos ottaen huomioon sen että fyysisesti näytti siltä ettei olla vielä täysin valmiita. Mielenkiintoista miettiä mitä Kuoksa tarkoitti kun sanoi että syy Sorvoja loukkaantumiskierteelle on löydetty kesällä.
Ettan suurin ongelma ailahtelevan vastaanoton lisäksi oli passipeli. Samalla kun Lankinen vastapuolella heitti huonostakin passipaikasta pitkää ja rohkeaa passia, Jylhä monesti sumputti passipelillään. Jos pallo nousi enemmän 4-laitaan niin liian usein ratkaisuna oli tempopassi 4 laidan hyökkääjälle, jolloin hyökkääjän mahdollisuudet 2 miehen torjuntaa vastaan olivat olemattomat. Muutenkin kovan temmon vuoksi mielestäni liian matalia passeja, Helenius ja varsinkin Marttila ovat kuitenkin ulottuvia pelaajia joille sopisi mielestäni paremmin korkeampi passi.
Vaihdosta Etalta löytyi lupaavia ja raamikkaita nuoria. Pitkiä miehenalkuja jotka syöttivät pääosassa hypäriä. Foorumilaisten mieleen varmasti. Sosunoff myös ottanut hyvin lihasta kroppaansa ja lyhyt piipahdukset kentällä näyttivät lupaavilta liikkumisen suhteen.
Luulisin että Etta loppukaudesta haastaa jo kärkijoukkueet hyvin. Passipelin tulee kuitenkin vielä parantua.
On kyllä ammattilaisliigaksi melkoista suorittamista. Luotettavuus, hyvä tiedottaminen ja kova yrittäminen olisivat hyviä asioita liigan imagolle. Ei näköjään kuitenkaan kiireellisiä 