- Viestejä
- 323
Savon mahdollinen menestyminen keväällä on täysin riippuvainen Raadikin pelikunnosta. Jos mies on parhaimmillaan, on Savolla aivan eri mahdollisuudet kuin ilman. Raadik on sekä vastaanotossa että ennen kaikkea hyökkäyksessä ihan korvaamaton Savolle.
Määttänen junnaa aivan paikallaan. Oletin että Tuovisen melko kurinalaiseenkin valmennukseen pääseminen voisi nostaa Miron pelin uudelle asteelle, mutta eipä siinä ole juuri mitään muutosta tapahtunut. Ja ehkäpä kyse ei niinkään olekaan ympäristöstä, vaan pelaajan omaa kasvukäyrää pitäisi saada hieman muutettua. Fyysisyydessä Määttänen pärjää kyllä vaikka ei mikään ulottuvuusmonsteri olekaan. Isoimmat kehitettävät osa-alueet ovat silti toisissa osissa peliä.
Itse asiassa Miron kanssa on menty vähän vääräänkin suuntaan siirron jälkeen kun peliaikaa ei alkukauden jälkeen meinaa enää irrota. Parhaimmillaan Määttäsen peli on edelleen todella näyttävää. Iskulyönnit lähtevät julmetun kovaa ja hyvillä tehoilla. Vastapainona on vain edelleen sama perisynti, eli pelin jatkuvuus. Virhe voi tulla aivan mihin paikkaan tahansa, vastuullisuutta ei ole riittävästi. Tilanteiden havaitseminen ja suoritusvarmuus ovat vaakakupissa ikävä kyllä häviällä puolella. Tämä näkyy siten myös todella raa'asti peliajassa, kun Tuovinen ei tunnetusti juuri siedä tämän tyylistä pelitapaa.
Tämän vuoksi nuori Heiskanenkin on kauden edetessä ajanut Määttäsen ohi kuusikossa vaikka hyökkäystehot eivät vielä päätä huimaakaan. Jere pelaa kuitenkin paljon tasaisempaa ja kestävämpää lentopalloa Savon tarpeisiin. Tämä kuvio toimisi vielä paremmin, jos Savo saisi hyökkäystehoja riittävästi muualta, mutta tällä hetkellä ei saa. Siltala on edelleen hyvä yleispelaaja, mutta ei todellakaan enää parhaiden ammattilaisvuosiensa kunnossa. Hyökkäyssuunnat, ja -voima ovat iän ja vaivojen myötä kokeneet luonnollista pudotusta.
Keskeltä Lehtonen myös on annettuun panokseen nähden aika kallis mies, vaikka ei luonnollisesti kolkuttele samoja summia. Jukan hyökkäysmäärät ja -panoksen pystyisi korvaamaan tällä hetkellä melkeinpä kuka keskitorjuja liigasta vain. Muilla osa-alueilla Lehtonen toki rauhoittaa peliä sitten ihan eri tavalla keltanokkaan nähden. Kaatrasalo on ollut puolestaan vakuuttava.
Savo puri ehkä hieman omaa jalkaansakin pelillisesti kauden alussa kun pelaajia hankittiin hyvin pitkälti imago-syillä. Tietoinen riski varmaankin myös. Kotiseudun ison markkinapotentiaalin omaavia poikia joiden avulla on helppo tehdä Savosta lähestyttävämpi. Brändin pohjan ja perustuksien luonnin kannalta tämä varmasti olikin erinomainen strategia. Pelillisesti kuitenkin esimerkiksi Siltalan ja Ojansivun palkkakuitti on tämän hetkisiin esityksiin nähden aika valtava. Kyseessä ei ole mitään halpoja miehiä ja kotialennusta neuvotteluissa ole juuri tunnettu. Tähän toki voi sanoa puolustukseksi, että yksityisen firmat sponssaavat isolta osalta poikien palkkoja, mutta kyllähän se silti näkyy palkkarullassa samanlaisena kuluna. Hinta/laatu-suhde esim Raadikiin verrattuna on eroltaan iso. Toki Ojansivu varmaankin on kevättä kohdin parempi ja parempi, kuten hänen tapoihinsa kuuluu. Mutta ei toki koko 5-vuotisen sopimuksen ajan.
Savolla on kuitenkin palikoiden naksahtaessa kohdalleen potentiaalia löytää itsensä miten korkealta tahansa. Onko se suosikki mestariksi? Ei. Tällä hetkellä ei edes kakkossuosikki. Mutta reservistä löytyy kuitenkin paukkuja. Täysikuntoinen Raadik, kokoajan parantava Ojansivu ja hankala, iso Kuopiohalli voi olla todella haastava yhtälö vastajoukkueelle. Savon tilanne on siinä mielessä hieman raju, että vaikka muuta sanottaisiin, niin finaalien ulkopuolelle jääminen näillä rahallisilla satsauksilla olisi epäonnistuminen. Vaikka kyseessä kuinka onkin seuran historian ensimmäinen kausi.
Pohja Savossa on kuitenkin joka tapauksessa lentopallolle nyt luotu, ja jos sponsoreita/tukijoita löytyy jatkossakin samaan tapaan kuin alkutaipaleelle, on tasaisen paljon voittavan joukkueen rakentaminen melko vaivatontakin. Riittääkö tukijoita alkupölyn hälvettyä? Toivottavasti.
Määttänen junnaa aivan paikallaan. Oletin että Tuovisen melko kurinalaiseenkin valmennukseen pääseminen voisi nostaa Miron pelin uudelle asteelle, mutta eipä siinä ole juuri mitään muutosta tapahtunut. Ja ehkäpä kyse ei niinkään olekaan ympäristöstä, vaan pelaajan omaa kasvukäyrää pitäisi saada hieman muutettua. Fyysisyydessä Määttänen pärjää kyllä vaikka ei mikään ulottuvuusmonsteri olekaan. Isoimmat kehitettävät osa-alueet ovat silti toisissa osissa peliä.
Itse asiassa Miron kanssa on menty vähän vääräänkin suuntaan siirron jälkeen kun peliaikaa ei alkukauden jälkeen meinaa enää irrota. Parhaimmillaan Määttäsen peli on edelleen todella näyttävää. Iskulyönnit lähtevät julmetun kovaa ja hyvillä tehoilla. Vastapainona on vain edelleen sama perisynti, eli pelin jatkuvuus. Virhe voi tulla aivan mihin paikkaan tahansa, vastuullisuutta ei ole riittävästi. Tilanteiden havaitseminen ja suoritusvarmuus ovat vaakakupissa ikävä kyllä häviällä puolella. Tämä näkyy siten myös todella raa'asti peliajassa, kun Tuovinen ei tunnetusti juuri siedä tämän tyylistä pelitapaa.
Tämän vuoksi nuori Heiskanenkin on kauden edetessä ajanut Määttäsen ohi kuusikossa vaikka hyökkäystehot eivät vielä päätä huimaakaan. Jere pelaa kuitenkin paljon tasaisempaa ja kestävämpää lentopalloa Savon tarpeisiin. Tämä kuvio toimisi vielä paremmin, jos Savo saisi hyökkäystehoja riittävästi muualta, mutta tällä hetkellä ei saa. Siltala on edelleen hyvä yleispelaaja, mutta ei todellakaan enää parhaiden ammattilaisvuosiensa kunnossa. Hyökkäyssuunnat, ja -voima ovat iän ja vaivojen myötä kokeneet luonnollista pudotusta.
Keskeltä Lehtonen myös on annettuun panokseen nähden aika kallis mies, vaikka ei luonnollisesti kolkuttele samoja summia. Jukan hyökkäysmäärät ja -panoksen pystyisi korvaamaan tällä hetkellä melkeinpä kuka keskitorjuja liigasta vain. Muilla osa-alueilla Lehtonen toki rauhoittaa peliä sitten ihan eri tavalla keltanokkaan nähden. Kaatrasalo on ollut puolestaan vakuuttava.
Savo puri ehkä hieman omaa jalkaansakin pelillisesti kauden alussa kun pelaajia hankittiin hyvin pitkälti imago-syillä. Tietoinen riski varmaankin myös. Kotiseudun ison markkinapotentiaalin omaavia poikia joiden avulla on helppo tehdä Savosta lähestyttävämpi. Brändin pohjan ja perustuksien luonnin kannalta tämä varmasti olikin erinomainen strategia. Pelillisesti kuitenkin esimerkiksi Siltalan ja Ojansivun palkkakuitti on tämän hetkisiin esityksiin nähden aika valtava. Kyseessä ei ole mitään halpoja miehiä ja kotialennusta neuvotteluissa ole juuri tunnettu. Tähän toki voi sanoa puolustukseksi, että yksityisen firmat sponssaavat isolta osalta poikien palkkoja, mutta kyllähän se silti näkyy palkkarullassa samanlaisena kuluna. Hinta/laatu-suhde esim Raadikiin verrattuna on eroltaan iso. Toki Ojansivu varmaankin on kevättä kohdin parempi ja parempi, kuten hänen tapoihinsa kuuluu. Mutta ei toki koko 5-vuotisen sopimuksen ajan.
Savolla on kuitenkin palikoiden naksahtaessa kohdalleen potentiaalia löytää itsensä miten korkealta tahansa. Onko se suosikki mestariksi? Ei. Tällä hetkellä ei edes kakkossuosikki. Mutta reservistä löytyy kuitenkin paukkuja. Täysikuntoinen Raadik, kokoajan parantava Ojansivu ja hankala, iso Kuopiohalli voi olla todella haastava yhtälö vastajoukkueelle. Savon tilanne on siinä mielessä hieman raju, että vaikka muuta sanottaisiin, niin finaalien ulkopuolelle jääminen näillä rahallisilla satsauksilla olisi epäonnistuminen. Vaikka kyseessä kuinka onkin seuran historian ensimmäinen kausi.
Pohja Savossa on kuitenkin joka tapauksessa lentopallolle nyt luotu, ja jos sponsoreita/tukijoita löytyy jatkossakin samaan tapaan kuin alkutaipaleelle, on tasaisen paljon voittavan joukkueen rakentaminen melko vaivatontakin. Riittääkö tukijoita alkupölyn hälvettyä? Toivottavasti.