- Viestejä
- 54
Itsellä on kyllä positiivisempi näkemys miesten Suomen liigan, että valmentajien tasosta. Minusta top 4-5 joukkueet ovat täysin Eurooppalaisella tasolla, pois lukien Italian ja Puolan. Tuota ulkomaille pelaamaan menoa suosittelisin miettimään tarkasti. Itse olen joutunut työni puolesta asumaan ensin 17 vuotta ulkomailla ja sen jälkeen vielä kirjat Suomeen muutettuani työpaikkani pysyi ulkomailla yli 10v
Ranska on tavallaan Suomen kaltainen järjestelmältään, eli Lentopalloyläaste ja -Lukio tuovat nuoria esiin. Seuroillakin on nuorisotoimintaa, ja alasarjoja riittää. Suuri ero on työpaikkaurheilussa, eli siellä on varsin vahva rahallinen tuki yhtiöistä harrastustoimintaan, ja lentopalloa sen kautta harrastetaan varsin laajasti Firman vuoroilla, alasarjoissa, että myös UPI’n kaltaisessa firmaliigassa kasvattaen yleistä kiinnostusta lentopalloon. Liiga seurojen rahoitus on kuitenkin isolta osalta yksittäisiltä urheilun mesenaateilta, eli rahoitus- pelaajien palkat ja edut – etc. vaihtelevat vuodesta toiseen. Ulkomaiset pelaajat tulevat pääsääntöisesti entisistä Itä Blokin maista, Pohjoismaista ja sitten jonkin verran myös USA-Kanada-Australia akselilta. Viimeksi mainituilla on tyypillisesti takanaan jo ainakin alempi korkeakoulututkinto, eli aivan terävimmän huipun takana tämä on heistä monelle ’maailman kokemusvaihe’, sekä uuden kielen oppimisvaihde. Valmentajat ovat yleensä varsin hyviä, monesti tuolta itäblokin puolelta, mutta tyypillisesti tulos tai ulos periaatteella johtaen nopeaan vaihtuvuuteen. Italiassa, katsojia on paljon enemmän ja myös mainostuloja on enemmän, joten siellä Liiga joukkueilla on tyypillisesti enemmän rahaa käytössään. USA & Kanada, niissähän hallit ovat joko oppilaitosten tai yksityisiä, ja sitä kautta ei löydy Seuroja eikä Lentopalloliigaakaan, vaan pelit useinmiten loppuvat NCAA yliopistosarjoihin, joskin sielläkin Lentopallo työpaikkojen sponsoroimana harrastus toimintana ja sarjoina on yllättävänkin isoa .. No näitä omakohtaisia kokemuksia riittäisi monesta mustaakin maasta jossa olen joutunut asumaan
Eli Summana, Suomalaisten pelaajien kannattaisi tehdä hyvä opiskelusopimus kohdemaahansa (Siellä Liiga joukkueilla on yleensä suhteita järjestää opiskelupaikka Yliopistoon), ehkä ensin sopimus Saksan, Ranskan tai muun relevantin kielen intensiivikurssista, jotta pystyy opiskelemaan ao. kaupungin yliopistossa. Ansiot ovat tuolla ainakin ensimmäisinä vuosina sen verran pienet, että niistä ei juuri veroja joudu maksamaan, eli sillä pienellä pelaajapalkalla pärjäilee, ja jos siihen ymppää vielä opiskelun ja Korkeakoulututkinnon, niin matkasta jää edes jotain käteen vielä Suomeen palattua. Muuten eivät nuo harjoitus, Sali, peli, asumis etc. olosuhteet ainakaan parempia ole kuin Suomessa. Yleensäkin katsoisin, että Suomessa Liiton pitäisi auttaa jokaista huipulle pyrkivää pelaajaa saamaan ainakin alempi Korkeakoulu-AMK tutkinto, jotta peliuran jälkeen ei oltaisi tyhjän päällä, ja ulkomaille meneviä auttaa myös tuon opiskelun kanssa, jollei onnistu kohdeseuran kanssa, niin etäopiskelupaikka Suomeen sitten.
Ranska on tavallaan Suomen kaltainen järjestelmältään, eli Lentopalloyläaste ja -Lukio tuovat nuoria esiin. Seuroillakin on nuorisotoimintaa, ja alasarjoja riittää. Suuri ero on työpaikkaurheilussa, eli siellä on varsin vahva rahallinen tuki yhtiöistä harrastustoimintaan, ja lentopalloa sen kautta harrastetaan varsin laajasti Firman vuoroilla, alasarjoissa, että myös UPI’n kaltaisessa firmaliigassa kasvattaen yleistä kiinnostusta lentopalloon. Liiga seurojen rahoitus on kuitenkin isolta osalta yksittäisiltä urheilun mesenaateilta, eli rahoitus- pelaajien palkat ja edut – etc. vaihtelevat vuodesta toiseen. Ulkomaiset pelaajat tulevat pääsääntöisesti entisistä Itä Blokin maista, Pohjoismaista ja sitten jonkin verran myös USA-Kanada-Australia akselilta. Viimeksi mainituilla on tyypillisesti takanaan jo ainakin alempi korkeakoulututkinto, eli aivan terävimmän huipun takana tämä on heistä monelle ’maailman kokemusvaihe’, sekä uuden kielen oppimisvaihde. Valmentajat ovat yleensä varsin hyviä, monesti tuolta itäblokin puolelta, mutta tyypillisesti tulos tai ulos periaatteella johtaen nopeaan vaihtuvuuteen. Italiassa, katsojia on paljon enemmän ja myös mainostuloja on enemmän, joten siellä Liiga joukkueilla on tyypillisesti enemmän rahaa käytössään. USA & Kanada, niissähän hallit ovat joko oppilaitosten tai yksityisiä, ja sitä kautta ei löydy Seuroja eikä Lentopalloliigaakaan, vaan pelit useinmiten loppuvat NCAA yliopistosarjoihin, joskin sielläkin Lentopallo työpaikkojen sponsoroimana harrastus toimintana ja sarjoina on yllättävänkin isoa .. No näitä omakohtaisia kokemuksia riittäisi monesta mustaakin maasta jossa olen joutunut asumaan
Eli Summana, Suomalaisten pelaajien kannattaisi tehdä hyvä opiskelusopimus kohdemaahansa (Siellä Liiga joukkueilla on yleensä suhteita järjestää opiskelupaikka Yliopistoon), ehkä ensin sopimus Saksan, Ranskan tai muun relevantin kielen intensiivikurssista, jotta pystyy opiskelemaan ao. kaupungin yliopistossa. Ansiot ovat tuolla ainakin ensimmäisinä vuosina sen verran pienet, että niistä ei juuri veroja joudu maksamaan, eli sillä pienellä pelaajapalkalla pärjäilee, ja jos siihen ymppää vielä opiskelun ja Korkeakoulututkinnon, niin matkasta jää edes jotain käteen vielä Suomeen palattua. Muuten eivät nuo harjoitus, Sali, peli, asumis etc. olosuhteet ainakaan parempia ole kuin Suomessa. Yleensäkin katsoisin, että Suomessa Liiton pitäisi auttaa jokaista huipulle pyrkivää pelaajaa saamaan ainakin alempi Korkeakoulu-AMK tutkinto, jotta peliuran jälkeen ei oltaisi tyhjän päällä, ja ulkomaille meneviä auttaa myös tuon opiskelun kanssa, jollei onnistu kohdeseuran kanssa, niin etäopiskelupaikka Suomeen sitten.
