- Viestejä
- 1,408
Se on juuri näin.Joitakuita juniorikoutseja jututettuani ei tilanne juuri naurata. Kyllä junuja on hankala motivoida reenaan viikosta ja kuukaudesta toiseen ilman toivetta peleistä. Dropoutteja tulee etenkin niillä, joiden motivaatio ei ihan satasella roihua.
Tilanne on tämä, korkeammassa kädessä. Kyseiset koutsit kehittävät joukkueen välisiä 3 v 3 -sarjoja ym sarjataulukkoineen ym, jotta vieteri venyisi tämän ajan yli.
Alkaa koronarajoitukset syömään jo motivoituneimpiakin urheilijanalkuja. Aika moni on menettämässä motivaatiotaan ja kipinää urheiluun, koska pelejä ei ole. Lisäksi putoaa porukkaa opintieltä. Kaikkein pahinta on epätietoisuus, koska tämä päättyy.
Huoli sekä työmäärä on nyt kova lukioiden ja ammattioppilaitosten opoilla ja muilla ammattiauttajilla.
Itse olen saanut olla mukana keskusteluissa, joissa nuoret kertovat huolistaan ja ahdistuksistaan. Oli melko pysäyttävää kuultavaa. Lähes kaikilla on sekä opiskelun, että urheilun saralla motivaatio-ongelmia. Siis samoilla nuorilla, jotka olivat syksyllä virtaa täynnä ja piti toppuutella, että eivät treenaa itseään rikki. Pelien peruuttaminen toisena keväänä peräkkäin voi katkaista aika monelta kamelin selän.
Meidän valmentajien fokus pitää olla nyt myös selkeä. Nyt yritetään keksiä keinoja, joilla pystyttäisiin nuoria auttamaan. Paljon pelejä, kommunikaatiota, ryhmäytymistä ja hauskan pitoa treeneihin. Treenit mukaan myös viikonloppuihin, kun salit ovat tyhjänä. Sillä saadaan mukavasti myös treenimäärää nostettua.
Turhauttavinta on, että edelleen löytyy vanhoja jarruja, jotka väheksyvät ongelmia. Ratkaisu heille on, että menkööt nuoret metsään juoksemaan, siellä on tilaa, eikä korona tartu. Salit kiinni vaan. Luullaan, että nämä todelliset ongelmat ovat vain nykynuorten heikkoutta ja ne paranee paluulla 50-luvulle.