Tulipa taas eilen treenivapaan illan kunniaksi katsottua seitsemisen tuntia lentopallon eurocupeja.
Vaikka kuinka täällä yritetään todistella, että pieni on laji, vähän on rahaa ja katsojia maailmalla, pelaajat on lyhyitä, hallit on surkeita, niin hienoja oli jokainen tapahtuma. Tunnetta oli kentällä ja katsomoissa, kovat penkit täynnä ihmisiä.
Ankarassa Zaksa "romahti", vaikka Köpi sai jo kenkää. Onkohan kohta jo uuden valmentajan aika yrittää?
Potsdamissa oli hieno katsoa, kun Koskelo ja Kokkonen väänsivät jatkopaikasta. Koskelon Stuttgart tulee laittamaan tiukille noita Turkin ja Italian joukkueita tänäkin vuonna.
Illan kuumin ja tiukin kohtaaminen oli Prahassa miesten mestareiden liigassa, jossa Las Palmas kohtasi paikallisen joukkueen. Kultaiseen erään mentiin kotiyleisön avustuksella, sen vei nimiinsä vierasjoukkue. Meteliä riitti, kun Las Palmasin yp Almansa koitti parhaansa mukaan provosoida yleisöä. Helposti siinä sekoittaa oman pelinsä, mutta tämä heppu ei, päin vastoin.
Huhut lentopallon kuolemasta ovat reilusti liioiteltuja. Sen huomaa aika helposti, kun kääntää katseensa hiukan kauemmaksi omasta pihapiiristä, tai kahvipöydästä.