Keskustelua säännöistä ja tuomaritoiminnasta

[etupateri]

Tuo koko sijoittumis homma olis pitänyt jo vuosia sitten vapauttaa kokonaan.
Jos katsotte muutamien vuosien takaisia kansainvälisiä pelejä,niin pelaajat vaihtelee miten huvittaa ja verkkotuomari ei ole näkevinään.
Tilanteita joissain peleissä oli kymmeniä,eikä niihin puututtu.
Suomen oma "onneksi" entinen ns.herra yliyli tuomari kertoi,kun tuomarikokouksissa asiaa kysyttiin,ETTÄ NIITÄ EI VIHELLETTY,KOSKA NIITÄ EI OLLUT!
Moni muukin,kuin minä sanoin tähän,että paskapuhetta.
EI muuta,kuin 5 pelaajaa verkolle pomppimaan ja passari jakaa jollekin.
Tulis hyviä kuvio hyökkäyksiä.

 

[Rapakunto]

Ihan yleisenä pohdintana, mikähän on ollut ajatus ja logiikka sormipassin kaksoiskosketuksen kanssa.

Aika usein kuulee pelaajiltakin argumentin että sormipassatessa tulevan kaksoiskosketuksen sopiva rangaistus on usein siitä seuraava epätarkempi passi.

Kopin ja heiton kitkemisen ymmärtää helpommin, siitä kun on selvästi saatavilla etua.

Kaksoiskosketuksesta harvemmin, jossei sitten ajattele tilanteita joissa huonosta kurotustilanteesta ylletään saamaan heikolla sormikosketuksella parempi passi kuin jättämällä sormipassaaminen kokonaan tekemättä. Toisaalta casebookissakin lukee seuraavasti:
"3.7 Must the 1st referee whistle for a handling fault if the player is making a spectacular recovery?
Ruling The referee should consider the principle of “keep the ball flying”. It means, if a player makes a quick movement and a big effort to recover the ball, and during the hit a slight double contact has occurred, he/she must be less severe, than in a normal situation Refereeing Guidelines and Instructions Rule 9.point 7."

Noh tulkintalinjatkin muuttuvat vuosien saatossa. Kansainvälisesti ja kotimaisestikin tuntuu linja sormipassin kaksoiskosketuksen osalta löysentyneen.

Vanhoilta liigapelaajilta kuullut ajasta jolloin kahta sormea saatettiin näyttää väärin läiskähtäneen hihanostonkin jäljiltä (sääntöjen ollessa vielä erilaiset).

 

[PaHa]

Ihan yleisenä pohdintana, mikähän on ollut ajatus ja logiikka sormipassin kaksoiskosketuksen kanssa.

Aika usein kuulee pelaajiltakin argumentin että sormipassatessa tulevan kaksoiskosketuksen sopiva rangaistus on usein siitä seuraava epätarkempi passi.

Kopin ja heiton kitkemisen ymmärtää helpommin, siitä kun on selvästi saatavilla etua.

Kaksoiskosketuksesta harvemmin, jossei sitten ajattele tilanteita joissa huonosta kurotustilanteesta ylletään saamaan heikolla sormikosketuksella parempi passi kuin jättämällä sormipassaaminen kokonaan tekemättä. Toisaalta casebookissakin lukee seuraavasti:
"3.7 Must the 1st referee whistle for a handling fault if the player is making a spectacular recovery?
Ruling The referee should consider the principle of “keep the ball flying”. It means, if a player makes a quick movement and a big effort to recover the ball, and during the hit a slight double contact has occurred, he/she must be less severe, than in a normal situation Refereeing Guidelines and Instructions Rule 9.point 7."

Noh tulkintalinjatkin muuttuvat vuosien saatossa. Kansainvälisesti ja kotimaisestikin tuntuu linja sormipassin kaksoiskosketuksen osalta löysentyneen.

Vanhoilta liigapelaajilta kuullut ajasta jolloin kahta sormea saatettiin näyttää väärin läiskähtäneen hihanostonkin jäljiltä (sääntöjen ollessa vielä erilaiset).

Spectacular recovery on eri asia kuin hyvästä asennosta tehtävä sormilyönti.
Ehkä yleisellä tasolla voidaan ajatella että osa lajia on tekninen osaaminen johon yhtenä osana kuuluu osata tehdä sormilyönti "puhtaasti!?

 

[Etupenkki]

Elä huoli, globaalisti tämän palstan pohdintojen ja kirjoitusten vaikutus harrastajamääriin on pyöreä nolla😄

Kiitos, huojentava viesti..
Oikeastaan aiheeseen liittyvä kysymys: onko näkemystä kehittyykö/muuttuuko lajin säännöt johonkin suuntaan? Onko tarvetta muutoksiin?

 

[Rapakunto]

Spectacular recovery on eri asia kuin hyvästä asennosta tehtävä sormilyönti.
Ehkä yleisellä tasolla voidaan ajatella että osa lajia on tekninen osaaminen johon yhtenä osana kuuluu osata tehdä sormilyönti "puhtaasti!?

Jep, viittasinkin tuolla nimenomaan tilanteisiin joissa heikosta sormilyönnistä on saatavissa etua.

Näinhän se varmasti on ja ohjaa myös muitakin kuin passareita harjoittelemaan sormilyöntitekniikkaa. Tästä johdettuna, tuleeko kenellekään mieleen muista joukkuelajeista vastaavia sääntöjä (ei ole siis argumentti lentopallon sääntöjä vastaan).

 

[Kassari]

Jep, viittasinkin tuolla nimenomaan tilanteisiin joissa heikosta sormilyönnistä on saatavissa etua.

Näinhän se varmasti on ja ohjaa myös muitakin kuin passareita harjoittelemaan sormilyöntitekniikkaa. Tästä johdettuna, tuleeko kenellekään mieleen muista joukkuelajeista vastaavia sääntöjä (ei ole siis argumentti lentopallon sääntöjä vastaan).

Hyvä kysymys. Johtaa myös kysymykseen, milloin ja miksi nuo "puhtaan" kosketuksen vaatimukset on lajiin tulleet. Tuskin ovat olleet aikojen alusta asti.

Sitten voisi miettiä, mitä hyötyä on siitä, että tekee kaksoiskosketuksen. Passissa ei mitään, mutta hyökkäyksessä voisi olla paljonkin. Passari (tai hyökkääjä) voisi vääntää tarkoituksella melkoisia kierteitä palloon kahden käden "voimajujuissa".

 

[PaHa]

Hyvä kysymys. Johtaa myös kysymykseen, milloin ja miksi nuo "puhtaan" kosketuksen vaatimukset on lajiin tulleet. Tuskin ovat olleet aikojen alusta asti.

Sitten voisi miettiä, mitä hyötyä on siitä, että tekee kaksoiskosketuksen. Passissa ei mitään, mutta hyökkäyksessä voisi olla paljonkin. Passari (tai hyökkääjä) voisi vääntää tarkoituksella melkoisia kierteitä palloon kahden käden "voimajujuissa".

Ymmärrykseni mukaan (kun olen aloittanut tuomaritoiminnan vuonna -82 ne ovat olleet ja mielestäni säännöissä ja lajin "filosofiassa" ihan alusta asti. Tulleet sääntömuutokset ja tulkintaohjeet ovat pääsääntöisesti löysentäneet joiltain osin alkuperäisiä erittäin tiukkoja sääntöjä ja säännön tulkintaa. Eli kyllä nämä ovat ihan lajin perustajan fundamentaalisia ajatuksia.

Mielestäni on aika "turhaa" miettiä sellaista millä ei oikeastaan ole säännön ja sen tulkinnan kannalta merkitystä koska ei kaksoiskosketuksen tulkinnassa (normaalitilanteessa) katsota mitään hyötyä tai haittaa.

 

[KJP]

PaHa, kiitos vastauksesta!

Mielestäni tuossa kohdassa ei määritellä jompaakumpaa tiettyä jalkaa, jonka kosketusta maahan ainoastaan verrataan ja toisaalta toisen jalan kosketuksella ei olisi merkitystä. Oma suora suomennos:

Kunkin oikeanpuoleisen pelaajan pitää olla samassa linjassa tai vähintään osa yhdestä jalasta lähempänä oikeanpuoleista sivurajaa kuin muiden samassa rivissä olevien pelaajien kauempana oikeanpuoleisesta sivurajasta oleva jalka.​

Tuomaritoiminnan verkkosivuilla olevasta suomenkielisestä versiosta löytyy seuraava suomennos:

Oikean- ja vasemmanpuoleisten pelaajien tulee olla samassa linjassa tai jommankumman jalan jonkin osan on oltava lähempänä ao. sivurajaa kuin samassa rivissä olevien muiden pelaajien kauempana oleva jalka.​

Eihän tuossa missään sanota, että vain sitä lähempänä vasemmanpuoleista sivurajaa olevaa jalkaa verrattaisiin eikä varsinkaan, että odotettaisiin sen ”vertailtavan” jalan seuraavaa osumaa maahan.

Mielestäni kappaleessa 7.4 hyvin selvästi sanotaan, että jommankumman jalan pitää olla oikealla puolella suhteessa samassa rivissä oleviin muihin pelaajiin siihen asti, kunnes aloitus on suoritettu. Mielestäni tässä ei olisi mitään tarvetta tulkinnalle ja olisi mielestäni ehdottomasti helpompi myös tuomita sekä lentopallossa käytettävän pelijärjestysmallin hengen mukainen. Nykyisellä tulkinnalla pelaaja tosiasiassa ei ole oikealla paikalla aloitussyötön hetkellä. Onko tässä tulkintaa ohjannut pelin viihteellistäminen...?

Kaikesta huolimatta tärkeintä on se, että tuomareilla on yhteinen näkemys sääntötulkinnasta, oli se mikä tahansa. Tarkoitukseni ei tässä ole missään nimessä syyllistää tuomareita eikä varsinkaan nimimerkki PaHaa. Mielelläni kuitenkin kuulisin vastauksen Kassarin nostamaan mahdolliseen tilanteeseen, että esimerkkitilanteessa 4-paikalla oleva hakkuri ei missään vaiheessa laske ”vertailtavaa” jalkaa maahan, vaan konkkaa yhdellä ”ei-vertailtavalla” jalalla 2-laitaan. Saako hän lähteä sinne ”eilen” vai milloin?

 

[KJP]

Ymmärrykseni mukaan (kun olen aloittanut tuomaritoiminnan vuonna -82 ne ovat olleet ja mielestäni säännöissä ja lajin "filosofiassa" ihan alusta asti. Tulleet sääntömuutokset ja tulkintaohjeet ovat pääsääntöisesti löysentäneet joiltain osin alkuperäisiä erittäin tiukkoja sääntöjä ja säännön tulkintaa. Eli kyllä nämä ovat ihan lajin perustajan fundamentaalisia ajatuksia.

Mielestäni on aika "turhaa" miettiä sellaista millä ei oikeastaan ole säännön ja sen tulkinnan kannalta merkitystä koska ei kaksoiskosketuksen tulkinnassa (normaalitilanteessa) katsota mitään hyötyä tai haittaa.

Edellisessä viestissäni mainitsin viihteellisyyden. Viihteellisyydessä ei ole oikeasti mitään vikaa ja se on jopa suotavaa (Tässä koripallo on kaukana lentopallon edellä, mutta siitä jossakin muualla). Kaksoiskosketussääntö olisi yksi konkreettinen muutosmahdollisuus, jolla pelin viihteellisyyttä voitaisiin lisätä.

Olen aivan liian usein törmännyt tilanteeseen, jossa hieno palloralli loistavine hakuineen ja puolustuksineen päättyy passaavan pelaajan (monesti joku muu kuin passari) kaksoiskosketukseen, jossa kosketus ei ole täydellinen epäonnistuminen, vaan pallo pyörähtää sormissa ja passi on siksi epätarkka. Se on todellinen antikliimaksi kaikille, mutta erityisesti katsojille, jotka eivät ole niin syvällä lajissa. He ihmettelevät, miksi hieno pallo lopetettiin kesken.

Ymmärrän asian tuomarin näkökulmasta, jos ja kun säännöt ovat selvät (missä muuten määritetään oikeaoppinen sormilyönti?). Tämä olisi kuitenkin mielestäni hyvä kehityskohde; miten saataisiin estettyä edellä kuvaamani tilanne ja otettua huomioon aiempien kirjoittajien mainitsema hyöty niin, että kuitenkin säilyy lentopallon henki kosketusten suhteen?

Koska en ole tuomari, minulla ei ole tähän suoraa vastausta.

 

[Kassari]

Ymmärrykseni mukaan (kun olen aloittanut tuomaritoiminnan vuonna -82 ne ovat olleet ja mielestäni säännöissä ja lajin "filosofiassa" ihan alusta asti. Tulleet sääntömuutokset ja tulkintaohjeet ovat pääsääntöisesti löysentäneet joiltain osin alkuperäisiä erittäin tiukkoja sääntöjä ja säännön tulkintaa. Eli kyllä nämä ovat ihan lajin perustajan fundamentaalisia ajatuksia.

Mielestäni on aika "turhaa" miettiä sellaista millä ei oikeastaan ole säännön ja sen tulkinnan kannalta merkitystä koska ei kaksoiskosketuksen tulkinnassa (normaalitilanteessa) katsota mitään hyötyä tai haittaa.

Tuo hyödyn ja haitan pohdinta koski sitä, miksi kaksoiskosketussääntö on olemassa, ei sitä pitääkö tuomarin tai kenenkään miettiä hyötyä nykyisillä säännöillä. Ja mitä tapahtuisi, jos se poistettaisiin.

 

[PaHa]

Tuo hyödyn ja haitan pohdinta koski sitä, miksi kaksoiskosketussääntö on olemassa, ei sitä pitääkö tuomarin tai kenenkään miettiä hyötyä nykyisillä säännöillä. Ja mitä tapahtuisi, jos se poistettaisiin.

Ymmärrykseni (ehkä) riittää juuri ja juuri ymmärtämään ja tulkitsemaan nykyisiä sääntöjä ja ohjeita. Vältän ja jättäydyn sivuun pohdinnoista joiden lopputulokseen vaikuttamisesta minulla ei käytännössä ole mitään vaikutusvaltaa.

Yleisenä toteamuksena tuomarin tehtävä ei yleisellä tasolla ole miettiä "hyötyjä tai tehdä omia juttuja" vaan toteuttaa sääntöjä ja niiden voimassaolevia tulkintoja.

 

[Kassari]

Me muut voidaan pohtia asiaa ihan vaikka siksi, että se on hauskaa. Vaikka siitä ei mitään hyötyä olisikaan. Ja sääntöjä muokkaavat ihmiset kansainvälisen lentopalloliiton johdossa ovat joutuneet moneen otteeseen pohtimaan sääntöjä kehittäessään uuden säännön hyötyjä ja haittoja. Miksi me emme tekisi niin?

Lentopallon "ongelma" on ollut tasaisin väliajoin se, että pelaajien fysiikka paranee ja vastaanottavalla joukkueella on selkeä etu. Lisäksi pallojen kesto on lyhentynyt ja säännöillä on koetettu saada puolustamista helpotettua.

Näitä muutoksia on muistikuvani mukaan ainakin liberopelaaja, pallon painetta laskettu, palloa saa pelata millä vaan ruuminosalla, pallo saa osua verkkoon syötössä, syöttöä ei saa torjua, kaksoiskosketus on sallittu ensimmäisessä kosketuksessa, pallon saa puolustaa peliin sen mennessä vastustajan puolelle antennien ulkopuolelta. Oikein kaukana historiassa kosketusten määrä rajattiin kolmeen.

En tiedä yhtään sääntömuutosta, jolla olisi helpotettu hyökkääjän asemaa. No ensimmäisen kosketuksen sallittu kaksari auttaa myös vastaanottavaa joukkuetta, mutta kokonaisuudessa luultavasti pidentää palloja.

Eli olisiko kaksoiskosketuksen salliminen lisäedun tuomista hyökkäävälle joukkueelle? Siksi sitä ei muuteta?

Tuo lentopallon "puhtaan kosketuksen henki" on vähän huono selitys, kun ykköskosketuksessakin kaksari on sallittu.
Siitäkin muutoksesta osa vanhan liiton pelaajista aluksi tuohtui. Ja osa katsojista ihmettelee edelleen, että ei noin rumasti voi nostaa.

Oma veikkaus on, että jossain hyvinkin lähitulevaisuudessa kaksari sallitaan myös kakkos- ja kolmoskosketuksessa.
Ei se vaikuta sormilyönnin opettelun tärkeyteen millään tavalla, puhtaasti tekemällä se saadaan kuitenkin sinne kohteeseen. Ei kaksarilla.

Edit: Tuo muuttaisi myös tuomarin hommia huomattavasti helpommaksi. Suurimmat parranpärinät käydään juuri siitä, oliko kaksoiskosketus vai ei. Lisäksi kansalliset liitot joutuvat ohjeistamaan eri tasolinjoja tuohon kaksoiskosketukseen. Esimerkkinä linjaukset, mitä käytetään missäkin junioreissa tai missä poolissa pelataan.

 

[Etupenkki]

Ymmärrykseni (ehkä) riittää juuri ja juuri ymmärtämään ja tulkitsemaan nykyisiä sääntöjä ja ohjeita. Vältän ja jättäydyn sivuun pohdinnoista joiden lopputulokseen vaikuttamisesta minulla ei käytännössä ole mitään vaikutusvaltaa.

Yleisenä toteamuksena tuomarin tehtävä ei yleisellä tasolla ole miettiä "hyötyjä tai tehdä omia juttuja" vaan toteuttaa sääntöjä ja niiden voimassaolevia tulkintoja.

Varmaan näinkin, lajin kehityksen kannalta tuomarit kuitenkin aitiopaikalla ja kyllä tuomareitakin kuunnellaan kun lajeja kehitellään viihteellisempään suuntaan. Kyse ei ole epäluottamuksesta organisaatioita kohtaan jos lausuu asiasta jotain.

 

[PaHa]

Varmaan näinkin, lajin kehityksen kannalta tuomarit kuitenkin aitiopaikalla ja kyllä tuomareitakin kuunnellaan kun lajeja kehitellään viihteellisempään suuntaan. Kyse ei ole epäluottamuksesta organisaatioita kohtaan jos lausuu asiasta jotain.

Moi!

En tarkoittanut sitä sanatarkasti. Kyllä keskusteluja käydään ja viestejä sinkoilee suuntaansa mutta tarkoitin lähinnä sitä että "roolini" tässä ketjussa haluaisin olla sellainen että otan kantaa sääntöihin ja niiden tulkintaan - en mielelläni osallistu henkilökohtaisesti julkisesti sitten tällaiseen yleisempään pohdintaan jos (maltan) pystyn välttämään. Foorumilla toki muuten saa ja kuuluukin hämmentää ja keskustella näistä asioista täysin vapaasti - mikäs minä kieltämään.

 

[PaHa]

PaHa, kiitos vastauksesta!

Mielestäni tuossa kohdassa ei määritellä jompaakumpaa tiettyä jalkaa, jonka kosketusta maahan ainoastaan verrataan ja toisaalta toisen jalan kosketuksella ei olisi merkitystä. Oma suora suomennos:

Kunkin oikeanpuoleisen pelaajan pitää olla samassa linjassa tai vähintään osa yhdestä jalasta lähempänä oikeanpuoleista sivurajaa kuin muiden samassa rivissä olevien pelaajien kauempana oikeanpuoleisesta sivurajasta oleva jalka.​

Tuomaritoiminnan verkkosivuilla olevasta suomenkielisestä versiosta löytyy seuraava suomennos:

Oikean- ja vasemmanpuoleisten pelaajien tulee olla samassa linjassa tai jommankumman jalan jonkin osan on oltava lähempänä ao. sivurajaa kuin samassa rivissä olevien muiden pelaajien kauempana oleva jalka.​

Eihän tuossa missään sanota, että vain sitä lähempänä vasemmanpuoleista sivurajaa olevaa jalkaa verrattaisiin eikä varsinkaan, että odotettaisiin sen ”vertailtavan” jalan seuraavaa osumaa maahan.

Mielestäni kappaleessa 7.4 hyvin selvästi sanotaan, että jommankumman jalan pitää olla oikealla puolella suhteessa samassa rivissä oleviin muihin pelaajiin siihen asti, kunnes aloitus on suoritettu. Mielestäni tässä ei olisi mitään tarvetta tulkinnalle ja olisi mielestäni ehdottomasti helpompi myös tuomita sekä lentopallossa käytettävän pelijärjestysmallin hengen mukainen. Nykyisellä tulkinnalla pelaaja tosiasiassa ei ole oikealla paikalla aloitussyötön hetkellä. Onko tässä tulkintaa ohjannut pelin viihteellistäminen...?

Kaikesta huolimatta tärkeintä on se, että tuomareilla on yhteinen näkemys sääntötulkinnasta, oli se mikä tahansa. Tarkoitukseni ei tässä ole missään nimessä syyllistää tuomareita eikä varsinkaan nimimerkki PaHaa. Mielelläni kuitenkin kuulisin vastauksen Kassarin nostamaan mahdolliseen tilanteeseen, että esimerkkitilanteessa 4-paikalla oleva hakkuri ei missään vaiheessa laske ”vertailtavaa” jalkaa maahan, vaan konkkaa yhdellä ”ei-vertailtavalla” jalalla 2-laitaan. Saako hän lähteä sinne ”eilen” vai milloin?

Tuohon viimeisen kappaleen kysymykseen on jäänyt vastaamatta. Aluksi varmaankin voidaan todeta että ei siellä kukaan yhdellä jalalla kinkkaile sitten kuitenkaan oikeasti mutta vastaan kuitenkin.

Koska pelaaja sitten sillä yhdellä jalalla kinkkailee ja valmistautuu liikkumaan niin vertailtava jalka jota katsotaan on tuo yksi ja sama jalka joka on samalla lähin ja kauimpana sivurajaa oleva jalka - ei siinä sen kummempaa. Jos tuo on keskemmällä (tai osuu lattiaan keskemmällä) ennen syöttöhetkeä kuin 3-paikan pelaajan kauempana sivurajasta olevaa jalka niin sitten se on virhe.

 

[Pussinpohja]

Koska pelaaja sitten sillä yhdellä jalalla kinkkailee ja valmistautuu liikkumaan niin vertailtava jalka jota katsotaan on tuo yksi ja sama jalka joka on samalla lähin ja kauimpana sivurajaa oleva jalka - ei siinä sen kummempaa. Jos tuo on keskemmällä (tai osuu lattiaan keskemmällä) ennen syöttöhetkeä kuin 3-paikan pelaajan kauempana sivurajasta olevaa jalka niin sitten se on virhe.

Eli, jos alun perin oikein sijoittunut pelaaja nostaa "ratkaisevan" jalkansa irti maasta ennen syöttölyöntiä, siten että lyöntihetkellä hänellä on vain yksi jalka maassa ja tämä jalka ei täytä sijoittumisehtoja, kyseessä on virhe. Tätähän KJP ymmärtääkseni on ajanut viesteillään takaa?

 

[PaHa]

Kyllä, juuri näin. Ja kuten huomaatte niin meillä on kirjoitettu sääntö ja sitten tulkinta. Eli tilanteessa pitää ymmärtää ja arvioida ero jalan nostamisen eli yhdellä jalalla seisomisen vs. liikkeelle lähteminen (jossa myös seistään yhdellä jalalla mutta se johtuu siitä että juostaan/kävellään).

 

[Etupenkki]

Kyllä, juuri näin. Ja kuten huomaatte niin meillä on kirjoitettu sääntö ja sitten tulkinta. Eli tilanteessa pitää ymmärtää ja arvioida ero jalan nostamisen eli yhdellä jalalla seisomisen vs. liikkeelle lähteminen (jossa myös seistään yhdellä jalalla mutta se johtuu siitä että juostaan/kävellään).

Hyvä näin , pelikentillä lähes poikkeuksetta näkee hyvää tulkintaa.Näinhän sen pitää ollakin

 

[KJP]

Kyllä, juuri näin. Ja kuten huomaatte niin meillä on kirjoitettu sääntö ja sitten tulkinta. Eli tilanteessa pitää ymmärtää ja arvioida ero jalan nostamisen eli yhdellä jalalla seisomisen vs. liikkeelle lähteminen (jossa myös seistään yhdellä jalalla mutta se johtuu siitä että juostaan/kävellään).

Hyvä näin , pelikentillä lähes poikkeuksetta näkee hyvää tulkintaa.Näinhän sen pitää ollakin

Nimenomaan näinhän sen ei pitäisi olla. Ymmärrän täysin, että lakeja ja sääntöjä pitää tulkita, mutta tässä on menty metsään. Sama teko (jalan nostaminen) on joskus sallittua ja joskus kiellettyä riippuen siitä, mikä on teon aikomus. Mielestäni suorastaan hölmö ja vastoin sääntöä oleva tulkinta. Olen edelleen sitä mieltä, että täysin selvästä säännöstä on tehty epälooginen ja turha tulkinta.

Mutta kiitos PaHalle, että jaksoit tämän asian selventää.

 

[Etupenkki]

Nimenomaan näinhän sen ei pitäisi olla. Ymmärrän täysin, että lakeja ja sääntöjä pitää tulkita, mutta tässä on menty metsään. Sama teko (jalan nostaminen) on joskus sallittua ja joskus kiellettyä riippuen siitä, mikä on teon aikomus. Mielestäni suorastaan hölmö ja vastoin sääntöä oleva tulkinta. Olen edelleen sitä mieltä, että täysin selvästä säännöstä on tehty epälooginen ja turha tulkinta.

Mutta kiitos PaHalle, että jaksoit tämän asian selventää.

Inhimillisyys voittaa idealismin, kaikki tuomaritoiminta on tulkintaa. Näissä tuomioissa ei ole häviäjiä jos ei pelitilanteessa ole vastapuolta joka kärsii päätöksestä. Pitää muistaa myös toimintaympäristö eli ottelutapahtuma jonka mahdollistavat maksavat katsojat.